Keskustelu:Tasankointiaanit

Artikkeli Tasankointiaanit on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
9.–16.8.2010	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
17.–26.8.2010	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
26.8.–9.9.2010	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Nyt kun tämäkin tehty, niin kannustan edelleen yritykseen SS-statukseen :) Olen jatkuvasti huolissani SS-artikkelien loppumisesta... --PtG 16. elokuuta 2010 kello 19.08 (EEST)

Tsekkaan kieltä parhaillaan. Jonkin verran siellä on kirjavuutta nimityksissä ja muitakin epäselvyyksiä. Minustakin olisi tärkeää kehittää tätä artikkelia ja voin osaltani auttaa siinä, mutta parempi olisi jos Kari-kujanpää laittaisi tämän vertaisarviointiin, jos haluaa. Voin sitten ottaa epäselvyydet tarkemmin puheeksi tai alkaa lätkiä selvennä-mallineita. Nyt en raaski hyvän artikkelin ulkonäköä sotkea. Kaikki verkkoviitteet eivät myöskään ole mallineissa, mistä tulisi varmasti ss-äänestyksessä sanomista.--Tanár 16. elokuuta 2010 kello 23.00 (EEST)

Olen yrittänyt parannella puutteellisia nettilähteitä.--Kari-kujanpää 20. elokuuta 2010 kello 13.17 (EEST)

Kuten Tanár sanoikin, verkkoviitemallinetta voisi käyttää.--Olimar 20. elokuuta 2010 kello 14.03 (EEST)

Nyt mielestäni alkaa olla verkkoviitemallineen mukaista. Kiitos neuvoista. --Kari-kujanpää 22. elokuuta 2010 kello 14.15 (EEST)

Verkkoviitteiden tietoihin voisi vielä lisätä sivujen julkaisijat, nyt niissä näkyvät vain sivujen osoitteet. Samoin jos sivuilta löytyy artikkeleiden julkaisuajankohdat, niin nekin voisi vielä lisätä.--Olimar 22. elokuuta 2010 kello 21.47 (EEST)

Tämä jos mikä artikkeli kyllä ansaitsisi SS- statuksen. Ei kyllä paljon voi enää parantaa! –ElmA 30. huhtikuuta 2011 kello 11.20 (EEST)

Viitemallineisiin ei pidä sisällönteksteihin lisätä pisteitä, malline tekee sen itse. Kielitoimiston sanakirjassa suositellaan muotoa asteekki, mutta missään tapauksessa ei z:lla. Tein kielen ym. huoltoa ja jatkan vähän myöhemmin. --Ulrika 22. elokuuta 2010 kello 16.33 (EEST)

Koko ajan oppii uutta. Tuota pistejuttua en tullut ajatelleeksi sen enempää. Asteekki/Azteekki muutoksesta olen huomannut maininnan jonkun toisen artikkelin yhteydessä, mutta eipä tullut mieleen. Nyt tuon uskon muistavani. Kirjoista, ilmeisestikin siis vanhemmista, on jäänyt mieleen azteekki-muoto.--Kari-kujanpää 22. elokuuta 2010 kello 21.13 (EEST)

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Arkistoitu vertaisarviointi

Yritän viedä tätä artikkelia SS-tasolle asti. Koska korjattavaa löytyy, otan mielelläni vastaan vinkkejä siitä, mitä voisin tehdä parantaakseni artikkelia. --Kari-kujanpää 17. elokuuta 2010 kello 08.18 (EEST)

Sisällön puolesta on minun nähdäkseni aika kattava nyt, kun ulottuu tähän päivään asti. Pituuskin on SS-artikkeliksi riittävä. Ehkä intiaanien siirtämisestä reservaatteihin voisi kuitenkin kertoa enemmän, se ei varmaan käynyt ihan kivuttomasti? Myös pieni katsaus näiden intiaanikansojen antropologiseen tutkimukseen olisi plussaa (mitä on tutkittu, milloin tutkimus alkoi, merkittävimmät tutkijat ja tutkimusiaheet), siitä sulla varmaan on tietoa. Sehän kertoo myös valtaväestön asenteista intiaaneja kohtaan. Käyn kieltä vielä läpi ja panen sinne tarvittaessa selvennä-mallineita, kun en ihan ymmärtänyt joka juttua.--Tanár 17. elokuuta 2010 kello 17.56 (EEST)

Hyvältä näyttää. Perustiedot löytyvät ja pituutta myös. Myös hyvä lähteistys. --Olli ^keskustelu 17. elokuuta 2010 kello 17.59 (EEST)

Panin selvennä-pyynnön tähän lauseeseen: Kulttuurierot eivät olleet erityisen suuri syy tasankojen intiaanien välillä syntyneihin erimielisyyksiin, vaan sotaisuus oli seurausta kasvatuksesta, ja soturiseurat vaalivat ja voimistivat sitä. (Luvussa "Keskinäinen kanssakäyminen".) Siinä puhuttiin alun perin "militaristisesta luonteenlaadusta kasvatuksessa", onko ajatus nyt mielestäsi oikea? Sitten toinen selvennyspyyntö on saman luvun loppupuolella Missourin varren rauhalliset ja vauraat mandanit eivät osallistuneet ympärillään käytäviin välienselvittelyihin naapuriensa ja liittolaistensa hidatsojen tavoin. Lauseen voi tulkita nyt kahdella tavalla: hidatsat eivät myöskään osallistuneet välienselvittelyihin, tai sitten he osallistuivat. Kumpaa tarkoitit?--Tanár 17. elokuuta 2010 kello 18.56 (EEST)

Kun pojille pienestä pitäen opetettiin sotaleikkejä, niin sillä oli melkoinen vaikutus siihen, että heidän luonteenlaadustaan tuli militaristinen tai sotainen, kummin päin vain. Katson löytyykö jostain lähteesta enemmän tietoa ja laitan lyhyen lisän myös reservaatioihin siirroista. Missourin varren hidatsat olivat sotaisia ja yrittivät viedä myös mandaneita mukanaan ympäristön sotiin. Selvennän.--Kari-kujanpää 17. elokuuta 2010 kello 19.12 (EEST)

Muokkasin uudestaan ja otin selvennyspyynnöt pois, mutta muokkaa toki edelleen jos ajatus on muuttunut. Jotenkin minua hämää "militaristinen" intiaanien yhteydessä, se tuntuu liian tekniseltä tai modernilta sanalta. Olen muutenkin muokannut artikkelia aika paljon, joten olisi hyvä jos katsot sen läpi, jos vaikka olen ymmärtänyt jotain väärin.--Tanár 17. elokuuta 2010 kello 20.45 (EEST)

Et ole ymmärtänyt mitään väärin. Ehkä militaristinen on tosiaankin hieman moderni sana näihin kuvioihin. Etsin sopivia lähteitä ja muokkaan vähitellen.--Kari-kujanpää 17. elokuuta 2010 kello 21.20 (EEST)

Laitoin vähän lisätietoa reservaatioelämän aiheuttamista ongelmista.--Kari-kujanpää 18. elokuuta 2010 kello 19.38 (EEST)

Olen nyt käynyt tekstin kokonaan läpi, tehnyt tyylillisiä muutoksia, tiivistänyt ja korjannut oikeinkirjoituksen. Muotoseikoista pistää vielä silmään, että verkkoviitteet pitäisi saada mallineisiin. Sitten rakennetta voisi vielä miettiä, ainakin luku "Tasankointiaanien ja Yhdysvaltain suhteet" on sellainen, että sitä voisi jakaa useimmiksi luvuiksi, ainakin tutkimus erikseen. Sisällöllisesti tämä on minusta hyvä, samoin lähteistys on hyvä. Intiaanisotien päättymisen jälkeen esitys on vähän hajanaisempi, mutta se on sikäli ymmärrettävää, että tasankointiaanien kulttuuri perinteisessä mielessä hävisi.--Tanár 21. elokuuta 2010 kello 18.08 (EEST)

Onko johdannon kuvan wikitys muuten oikein?-Henswick 21. elokuuta 2010 kello 18.28 (EEST)

Otin sen pois, kun mustajalat oli wikitetty jo varsinaisessa tekstissä.--Tanár 21. elokuuta 2010 kello 19.22 (EEST)

Miksi artikkelissa puhutaan apacheista? Eikös se ole suomeksi apassit? Lisäksi monesti viitataan Uuteen-Meksikoon. Jos halutaan viitata nykyiseen osavaltioon, niin se on käsittääkseni New Mexico. --PtG 21. elokuuta 2010 kello 23.49 (EEST)

Jos apachet olisivat apasseja niin silloin kyllä myös comanchien pitäisi olla ehdottomasti komansseja. Apassit ja komanssit on yleensä yhdessä käytetty ja joku alan tietäjä minulle sanoikin, että älä käytä apasseja, vaan apacheja. Nämä ovat kai tottumiskysymyksiä. New Mexico taas korjattiin aina Uudeksi-Meksikoksi, kun tarjosin sitä muutamassa aiemmassa artikkelissa.--Kari-kujanpää 22. elokuuta 2010 kello 12.08 (EEST)

Ok, apasseista/apacheista mulla ei ole tietoa. Meidän artikkeli on kuitenkin muotoa apassit, mutta toisaalta nämä toiset ovat kyllä comancheja. Apachet käy mulle, jos se oikeasti on "oikeampi" nimitys. Uusi-Meksiko on kuitenkin ehdottomasti useammin käytetty muodossa New Mexico, ei täälläkään kaikkia asioita korjata aina oikein :) --PtG 22. elokuuta 2010 kello 13.05 (EEST)

Voisin lisätä vielä, että siis New Mexico on erityisesti nykyisen osavaltion nimitys. Mutta historiallisista nimistä en tiedä varmaks. Todennäköisesti vanhemmat Uuden-Meksikon provinssi (kuului Uuteen-Espanjaan) ja Uuden-Meksikon territorio (ennenkuin siitä tuli osavaltio) ovat paremmin suomenkielisellä nimellä. --PtG 22. elokuuta 2010 kello 13.22 (EEST)

Muotoseikat ja sisältö on nyt minusta ok, paitsi tietysti kansojen nimityksissä minusta olisi loogista että kun on comanchet, niin olisi myös apachet vaikka artikkeli onkin apassit. Ei siis käytettäisi ollenkaan suomalaistettuja asuja, tässähän on myös crow't eikä varis-intiaanit. Mutta rakennetta voisi tosiaan vielä miettiä. Tässä on nyt osittain kronologinen rakenne, mutta ei kunnolla. Luvut "Esihistoria", "Hevoset", "Tärkeät kauppapaikat", "Tappavat kulkutaudit", "Tasankointiaanien ja Yhdysvaltojen suhteet" ja "1900-luvulta nykyaikaan" menevät kronologisessa järjestyksessä, mutta sitten siinä on kulttuuriluku välissä. Voisiko ajatella että kaikki kronologiset luvut menisivät peräkkäin ja sitten kulttuuriosio, samoin kuin tutkimusta käsittelevät alaluvut, olisivat vasta sen jälkeen.--Tanár 22. elokuuta 2010 kello 14.07 (EEST)

Siirsin taiteen ja tutkimuksen artikkelin viimeiseksi. Pitäisiköhän sitten kokeilla myös kulttuuria tuonne loppupäähän?--Kari-kujanpää 22. elokuuta 2010 kello 21.06 (EEST)

Joo voisi kokeilla, ja tuon "Tasankoalue"-luvun voisi siirtää heti johdannon jälkeen. Silloin näiden kansojen historia eli kronologisesti kirjoitettu osuus olisi peräkkäin.--Tanár 22. elokuuta 2010 kello 21.14 (EEST)

Muutin rakennetta niin, että siellä on uusi luku "historia" johon toi kronologinen osuus tuli, ja fiksasin samalla otsikoita niin että ajallinen jatkumo tulisi selvemmiksi. Kulttuuriosion siirsin loppuun ennen tutkimuslukua. Miltä näyttää?--Tanár 22. elokuuta 2010 kello 21.40 (EEST)

Mielestäni näyttää oikein hyvältä. Tuo järjestys tuntuu oikealta, huomattavasti saumattomammalta. Ajallinen eteneminen tulee esille selvemmin.--Kari-kujanpää 22. elokuuta 2010 kello 21.55 (EEST)

Kiva. Sitten kiinnitin vielä tuohon johdantoon huomiota. Johdannossa pitäisi olla aiheen lyhyt määritelmä ja sitten siinä esitellään artikkelin tärkeimmät kohdat, se on vähän kuin tiivistelmä. Heimojen nimiä ei tarvitse luetella noin paljon.--Tanár 22. elokuuta 2010 kello 22.08 (EEST)

Johdanto onkin jo parempi. Panin ekaan kappaleeseen lähdepyynnön (ehkä se on sama kuin toisessa kappaleessa?), ja sitten mielestäni noita heimojen nimiä voisi vieläkin karsia, esim. viisi nimeä kummastakin ryhmästä olisi hyvä. Hyvin on tämä artikkeli kehittynyt, alkaa olla valmis ss-äänestykseen.--Tanár 23. elokuuta 2010 kello 13.45 (EEST)

Eipä tule enää muuta kommenttia mieleen kuin että punaisia linkkejä on aika paljon.--Tanár 23. elokuuta 2010 kello 20.04 (EEST)

Eiköhän ne sinisiksi muuta pikku hiljaa. Eivät ole kaikki itseni jäljiltä, mutta värinmuutos ei ole ongelma.--Kari-kujanpää 23. elokuuta 2010 kello 20.30 (EEST)

Käyttäjä PtG oli minua nopeampi. Taidemaalarit Bodmer ja Catlin olivat saaneet siniset asut ja hienot artikkelit.--Kari-kujanpää 23. elokuuta 2010 kello 20.38 (EEST)

No nythän siellä ei enää ole punaista kuin muutama taidemaalari ja Yhdysvaltain sisäministeriö. Tuo viimeinen on itse asiassa vähän yllättävä puute wikipediassa, ja on kieltämättä tämänkin artikkelin kannalta aika keskeinen. Jos siitä vielä artikkelin saisi, niin uskoisin että inkkarit voisivat ratsastaa ss-äänestykseen.--Tanár 25. elokuuta 2010 kello 15.36 (EEST)

Siellä olis vielä pari linkkamatonta tutkijaa, jotka ansaitsis artikkelin. Mutta muuten hienoa työtä. Karille vielä propsit siitä, että ei ole mennyt linkkien sinistyksessä helpoimman kautta, sillä uudet artikkelit ovat lähteistettyjä ja jopa melko kattavia! Äänestykseen vaan kohta. --PtG 25. elokuuta 2010 kello 16.05 (EEST)

Sisäministeriöstä olikin jo artikkeli, samoin Edward S. Curtisista. Kiitokset PtG:lle ja Abc10:lle. Täytyypä katsoa olivatko punaiset loppu vai jäikö jotain huomaamatta.--Kari-kujanpää 25. elokuuta 2010 kello 19.10 (EEST)

En löytänyt uusia punaisia. Taiteilijat Remington ja Farny saaneet omat artikkelinsa.--Kari-kujanpää 26. elokuuta 2010 kello 13.43 (EEST)

Vielä siellä punoittaa taidemaalari Charles Ferdinand Wimar, mutta tuskinpa se haittaa. Ei muuta kuin äänestykseen.--Tanár 26. elokuuta 2010 kello 14.14 (EEST)