Keskustelu:Tarhamehiläinen

Artikkeli Tarhamehiläinen on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
20.5.–1.8.2016	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
1.–15.8.2016	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Mihin kadonneet?

Mihin ovat mehiläiset kadonneet parin kesän aikana?V.2007 niitä oli normaalia vähemmän ,tänä vuonna tuskin ainuttakaan.Havainnot on tehty Riihimäen ympäristössä. Kommentin jätti Pekkak1 (keskustelu – muokkaukset).

Lehtijuttujen perusteella muitakin pölyttäjiä on vähemmän. Asiaa kuulemma tutkitaan. --Ulrika 13. heinäkuuta 2008 kello 06.01 (UTC)

--- Mehiläisiä uhkaavasta sukupuutosta ei mitään? http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tiede-ja-oppiminen/prisma-kuinka-kay-mehilaisten  –Kommentin jätti 88.192.235.248 (keskustelu – muokkaukset)

Teksti: "Edellä mainituista ainoastaan mehiläinen kerää hunajaa ja siitepölyä varastoon." On väärä, meillä oli erään oven väliin pesiytynyt _kimalaispesä_ jonka lasivillasta (oven eriste) kudotut kennot pursusi hunajaa. Hunajaa oli varmaan puolisen kiloa. Pesä oli hävitetty raidilla, joten hunajaa ei otettu talteen. Tämä kotkassa n. 90-luvun vaihteessa. Pesän kimalaiset olivat varsin suurikokoisia kimalaisiksi. Taisi tulla tehtyä typerä temppu, kun pesä tapettiin. Tosin hunajan esintymisestä ei tiedetty, kun vasta oven purkuvaiheessa paljastui kennosto. Pesä oli ainakin muutaman vuoden vanha, ovenrakoon ryömiviä kimalaisia oli näkynyt harvakseltaan ainakin pari vuotta.  –Kommentin jätti 213.157.94.80 (keskustelu – muokkaukset)

Symboliikkaa

|Kummastelen tuota napoleon-kohtaa, laitoin viitteen että napoleonilla oli mehiläinen (seieltä löytyi tarkempi kuvaus merovingeihin asti) mutta artikkelin Bonaparte vaakunassa ei ole mehiläistä. Pahoittelen sotkuja. --Tappinen (keskustelu) 29. huhtikuuta 2016 kello 13.04 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tätä voisi yrittää kehittää SA-tasolle. Mitä tärkeää artikkelista vielä puuttuu? Olen laajentanut tätä hiljattain parin kirjan pohjalta, mutta joku hyönteistuntija voisi vielä tuoda oman panoksensa tähän. Artikkelissa on vielä pari lähteetöntä osiota. Talvehtimisesta kertova osio näyttäisi pitävän paikkaansa. Mitä tehdä hajanaiselle Mehiläiset mytologiassa ja symbolina -osiolle? --Savir (keskustelu) 20. toukokuuta 2016 kello 11.13 (EEST)

Tekstissä ja kuvassa ristiriita. "Ravistusjuoksujen määrä kertoo ravinnonlähteen etäisyyden pesään ja niiden suunta ruokalähteen sijainnin suhteessa aurinkoon", kuva taas antaa ymmärtää että ravistusjuoksuun käytetty aika (sekunnit = kilometrit) kertoo etäisyyden. Tuon mytologia osion poistaisin, tarpeeton triviakokoelma. --Seegge^sup? 24. toukokuuta 2016 kello 00.45 (EEST)

Ilmeisesti etäisyydestä kertoo ravistusjuoksujen määrä tietyssä ajassa, toisin sanoen niiden tiheys. Tässä mehiläishoitajan käsikirjan sitaatissa asia selitetään näin: "Etäisyyden ravintolähteelle kasvaessa tanssin tempo hidastuu. (n.10 pyristysjuoksua 15 sekunnissa tarkoittaa, että ravinto on n.100m:n päässä. Kaksi pyristysjuoksua 15 sekunnissa merkitsee ruokapaikan olevan 5000 m:n päässä pesältä.)" Etäisyyttä voi siis kuvata juoksujen määrällä tietyssä ajassa, tai yhteen juoksuun käytetyllä ajalla. Tuon kirjatiedon mukaan 1,5 s. per pyristysjuoksu = 100 metriä, ja 7,5 s. per pyristysjuoksu = 5 kilometriä, mikä ei ihan vastaa artikkelin kuvan antamaa tietoa. --Savir (keskustelu) 24. toukokuuta 2016 kello 13.20 (EEST)

Rakennetta miettisin. Yleensä eliöartikkeleissa ensimmäisenä osiona on ollut lajin ulkonäön kuvaus, mikä mielestäni olisi tässäkin ihan hyvä. Punaisista linkeistä voisi varmaan ainakin tärkeimmät rodut ja mehiläismyrkin (apitoksiini?) sinistää. --PtG (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 22.43 (EEST)

Lisäsin nyt kolme yleisintä rotua omiksi artikkeleikseen. --Savir (keskustelu) 2. kesäkuuta 2016 kello 18.18 (EEST)

1) Mehiläisen koosta (mitat, paino) tai yhdyskunnankin painosta voisi mainita jotain; esimerkiksi kiinniotettavista parvia saatetaan keskustella kilogrammoina: Se oli aika iso, sellainen 3-4 kilon parvi. 2) Mehiläisenpistosta, myrkystä ja mahdollisista allergisista oireista ja näiden ensiavusta olisi hyvä mainita artikkelissa ainakin lyhyesti. Tarkemmin ehkä erillisartikkelissa. Toki voi sanoa myös pistojen eduista, jos niistä jotain löytyy lähdeteoksista. 3) Kuvituksesta: a) Löytyisikö kuvaa aikuisesta työläisestä ja kuhnurista rinnakkain? Havainnollistaisi ja helpottaisi tavallisen pulliaisen tunnistamista, kun ovat ainakin italialaisella selvästi erinäköisiä... b) Löytysikö kuvaa sikiökennostosta, jossa olisi samalla kehällä työläisen, kuhnurin ja kuningataren (peitetyt) sikiöt tai josta ainakin näkisi näiden kennojen kokoeron (kasvava järjestys). Emoonsa tyytymätön yhdyskunta kun rakentaa tavalliseen mehiläiskehään (kennon "peruskoko" työläisille ja siitepölyn/ hunajan keruuta varten) enemmään suurempia kuhnurikennoja ja "ohjaa" emoja munimaan näihin. c) Ainakin yhden kuvatekstin korjaan asiallisemmaksi. 4) Monet mehiläistarhaajat käyttävät kasvatettuja emoja (kuningattaria), joita vaihdetaan esim. 3-4 vuoden välein (tarhaaja valitsee). Jotkin ammattitarhaajista kasvattavat mehiläisemoja myös myyntiin, ja näitä voi tilata haluamansa määrän (joo, mehiläisiäkin keinosiemennetään). Näin pesässä on todennäköisemmin viriili emo, joka munii ahkerasti ja joka pitää yhdyskunnan vahvana ja pesän paremmin hunajaa tuottavana. Samalla turvataan hoidettavan mehiläisen rotupuhtaus; vapaasti hedelmöittyvä emo saattaa pariutua vieraan yhdyskunnan (rodun) kuhnurin kanssa, jos sellaisia on seudulla. Tuloksena voi olla äkäisempi, parveiluhalukkaampi tai muuten epätoivotumpi yhdyskunta. Kasvatetut emot merkitään selkään laitetulla maalitipalla; maalin väri vaihdetaan vuosittain, joten väristä voi tunnistaa minkä vuoden emo pesässä oli (ainakin näin oli aiemmin). 5) Lisää tarhamehiläisen tarhaukseen liittyvää: Yksi kasvatetun mehiläiskuningattaren siivistä tyypillisesti katkaistaan, ettei yhdyskunta parveilisi. Yhdyskuntahan seuraa emonsa hajua. Jos kuningattarella on kaikki siivet ja on tyytymätön, eikun menoksi... Siinähän sitten naapurit ja kylänmiehet soittelevat niille kenet tietävät tarhaajiksi... Olen muistaakseni (aikoinaan tällä opiskelurahoja tietatessani) katkaissut (kokeneemman tarhaajan ohjauksessa) yhden tai kahden luotaisesti emonsa vaihtaneen yhdyskunnan kuningattaren siiven parvelun estämiseksi, kun oli ensin varmistettu, että yhdyskunnassa oli aloitettu muniminen (eli emo oli käynyt onnistuneella hedelmöityslennolla). 6) Tyytymättömyyttä lisäävän ahtauden välttämiseksi ja hunajankeruun edistämiseksi pesää kasvatetaan lisälaatikoilla, että pesällä on tarvitsemansa lisätila munimiseen ja hunajankeruuseen. Kennolaatikon voi laittaa pesän päälle valmiiksi ja sanomapaperi väliin; työläiset avaavat itselleen lisätilaa kun yhdyskunta sitä tarvitsee. Kennoja voi vaihtaa lisätilaa annettaessa niin, että "alhaalla" on riittävästi valmiita tyhjiä, valmiiksi rakennettuja kennoja munimiseen. --Paju (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 23.16 (EEST)

Kohdista 1-3 voisi artikkeliin tosiaan etsiä lisää tietoa. Mehiläisenpistojen epävirallisesta hoitokäytöstä muistaakseni kerrotaan joissain kirjoissa ohimennen, mutta tosiaan se sopii sitten siihen myrkky-artikkeliin. Kohtien 4-6 tyyppisistä asioista artikkelissa käytetty lähdekirja kertoo mehiläishoidon yhteydessä. Jätin mehiläishoidon tarkemman kuvauksen pois tästä artikkelista ja ajattelin päivittää sitä koskevaa artikkelia joskus myöhemmin noilla asioilla. --Savir (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 00.16 (EEST)

Lisäsin kuvan kuhnureista ja työmehiläisistä (aihe 3a), suurensin kuvaa oletuskoosta, että kuvatekstin piirteet tulevat paremmin esille. Lisäsin myös kuvan varroapunkista mehiläistoukalla. Harkitsin myös kuvaa, jossa olisi merkitty emo (esim. tämä tiedosto ja vanhaa Britannica-tietosanakirjan piirrosta, jossa verrataan kuhnurin, emon ja työläisen piirteitä). Kohtaan 3c liittyen editoin kuvatekstiä mehiläishoitajasta, joka tarkastelee pesästä nostamaansa irtokehää (aiemmin väitettiin hän olisi irtokehää keräämässä). Lisähuomiona: Joistain teemoista kuten mehiläistarhauksen tuotteista tai mehiläisenpistosta voisi harkita kuvasarjaa tai galleriaa (tai sitten erillisartikkelissa). Pistosta voisi laittaa vaikka jonkun vapaaehtoisen wikipedistin sormeensa pistävästä mehiläisestä ottamansa kuvasarjan (mitä me emme tekisi valistuksen eteen; esim. kuvat Stechende Biene 12a.jpg, Bienenstich 20a.jpg, Bienenstich 25a.jpg ja Bienenstich 49a.jpg). Tuollaisessa kohtaa, jossa on vähän lihasta, paukamahan jää yleensä piston jälkeen pieniksi. Lisäksi teksti vaikuttaa paikoin (esim. kahdesta kuningattaresta tai kuhnureista kerrottaessa) hieman kummalliselta, arjesta vieraantuneelta ja oppikirjamaiselta. Kaksi tai useampi kuningatarta on kyllä harvinainen poikkeus. Pääsääntöisesti kuningatar tappaa aina kilpailijansa, eikä normaalioloissa pesässä ole useaa kuningatarta paitsi silloin, kun yhdyskunta ryhtyy jostain syystä uusia emoja kasvattamaan (esimerkiksi aiemman heikennyttyä tai kuoltua). Ja kyllä vahvassakin pesässä on kesällä kuhnureita, vaikkei alueen mehiläisyhdyskunnissa kasvateta yhtään uutta emoa eikä niitä lähde minnekään parittelulennolle. Syssymmällä nämä syöpöt kyllä saavat kyytiä pesästä. --Paju (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 03.24 (EEST), joka sai kersana muistaakseni markan pistoksesta, tai hyvällä onnella limpparin mehiläistarhoissa ja paviljongeissa apupoikana vietetyn hellepäivän janojuomaksi

Tämä kuva on jo kiinnostavampi kesätehtävä: Kuka kuhnaa kuvassa: löydätkö kuvan työläisten joukosta ainakin kaksi kuhnuria? Asiaan perehtyneet voivat etsiä viittä yksilöä... Heh! --Paju (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 03.58 (EEST)

Mainitsen vielä ohimennen, että tarhamehiläinen esiityy myös vaakunaeläimenä. Otus löytyy ymmärtääkseni ainakin Latvian Viļānin pikkukaupungin vaakunasta.--Paju (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 04.21 (EEST)

Vaakunan kuvaus vuoden 1938 asetuksesta: Viļānin kaupunki. Sininen kenttä. Yläosassa kultainen hunajakenno, alaosassa kultainen mehiläinen. (Viļānu pilsēta. Zils lauks. Augšējā daļā zelta bišu šūnas, apakšējā daļā - zelta bite.) lähde. --Paju (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 04.31 (EEST)

Lisäsin tuon vaakunan nyt artikkelin loppuun osioon, jossa kerrotaan tarhamehiläisen käytöstä symbolina. Sen osion kohtalosta on keskusteltu, mutta ainakin vaakunakäytöstä mainitseminen vaikuttaa sopivan tähän artikkeliin, ehkä jopa pienenä kuvagalleriana. Sehän on yleistä, tässä linkki commons-kategoriaan, joskin useimmista puuttuu hunajakenno tai muu varmistus siitä että se ei ole mikä tahansa mehiläinen. --Savir (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 07.58 (EEST)

Lisäsin artikkeliin tiedot mehiläisen pituudesta ja värityksestä. Rodut eroavat toisistaan ulkonäöltään hiukan. Tein tärkeimmistä roduista ja mehiläismyrkystä omat artikkelinsa. Tarkensin tanssikohtaa. --Savir (keskustelu) 6. kesäkuuta 2016 kello 09.58 (EEST)

Laajensin nyt mehiläishoidon kuvausta ja lisäsin pikkuosioille yläosion "Käyttäytyminen". --Savir (keskustelu) 10. kesäkuuta 2016 kello 10.39 (EEST)

Tarkensin kahden kuningattaren tapausta lähteen pohjalta eli vaihdoin "joskus"-sanan "poikkeustapaukseksi". --Savir (keskustelu) 18. kesäkuuta 2016 kello 17.45 (EEST)

Osio "Mehiläiset mytologiassa ja symbolina" on vielä ongelmallinen. Siinä on lähteetöntä tietoa, ja Kalevala-osio ei varmaankaan edes kerro tarhamehiläisestä, sillä tarhamehiläinen tuotiin Suomeen vasta joskus 1700-luvulla. Sitä paitsi yksittäisten kirkkoisien ja munkkien tekemät vertaukset eivät minusta ole kovin tärkeää tietoa. --Savir (keskustelu) 23. kesäkuuta 2016 kello 22.04 (EEST)

Viimeisestä kommentista on kulunut kohta kaksi kuukautta, joten arkistoin vertaisarvioinnin 10 päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. Artikkeli on kehittynyt kommenttien pohjalta ja taitaa olla jo kokonaan lähteistettykin. Kielenhuollon voisi joku käydä vielä pyöräyttämässä. Nykytilassaan edottaisin artikkelia hyväksi. --Savir (keskustelu) 22. heinäkuuta 2016 kello 16.58 (EEST)

yhdyskunta

yhteiskunta on parempi termi järjestäytyneistä hyönteisyhteiskunnista, joita juuri pistiäisillä usein on. Yhdyskuntaa voisi käyttää esimerkiksi linnuista, jotka elävät pesimäaikaan järjestäytymättömissä yhdyskunnissa.

Kumpaakin nimitystä näkyy käytettävän tässä yhteydessä. Minä en tiedä kumpi on tieteellisesti tarkempi, pitäisi katsoa suomenkielisestä lähdekirjallisuudesta. Mikä olisi paras lähde? Kielitoimiston sanakirjasta löytyy mehiläis- alkuosalla vain mehiläisyhdyskunta, mutta sanan yhteiskunta kohdalla mainitaan myös eläinyhdyskunnat, ja "yhdyskunta" annetaan synonyymiksi. --Savir (keskustelu) 22. toukokuuta 2020 kello 11.27 (EEST)