Keskustelu:Talouslasku

Saasteet - poisto

Minun on vaikea pitää hyväksyttävänä seuraavien kolmen kappaleiden poistamista. Miten esimerkiksi kansainvälisesti arvostetun taloustieteen perusoppikirjan opetus voi olla kelvoton, kun se vielä puuttuu kysymykseen, jolla degrowthia jatkuvasti perustellaan? Onko evoluutioteorian oppikirjan kuvaaminen kreationismi-artikkelissa epäneutraalia? Noiden kahden muunkin poistamista pidän arveluttavana, koska liittyvät samaan perusteluun ja näkemysten esittäjien taustat on kuvattu. --Arrala 7. tammikuuta 2012 kello 21.27 (EET)

Arvostetun taloustieteen perusoppikirjan mukaan kasvun pysäyttäminen ("zero-growth proposal") on kiistatta huonompi ratkaisu kuin puuttuminen suoraan saasteisiin kannustimilla (ks. haittavero ja päästökiintiö). Hyvinvointitaloustieteen keskeinen oppi on, että ongelmiin pitää puuttua suoraan, koska epäsuora puuttuminen vääristää muita tuotannon tai kulutuksen aspekteja. Kasvun pysäyttäminen ei erottele haitallista ja haitatonta tuotantoa toisistaan eikä tuota oikeita kannustimia.

Maan ystävien tiedetoimittaja-kansalaisaktivisti Risto Isomäen mukaan degrowth ei edes teoriassa voisi johtaa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen vaan päinvastoin lämpenemisen hillitseminen vaatii riittävää maailmankauppaa. Kasvihuonepäästöt lämmittävät maata 4 W/m2 mutta ilmasto lämpenee vain 0,5 W/m2, koska ihmisen jatkuvasti tuottamat pienhiukkaset kumoavat pääosin lämpenemisen. Siksi maailmankaupan volyymia ja laivojen rikkipäästöjä olisi hyvin vaarallista vähentää ennen kuin on kehitetty kemiallisia ja biologisia keinoja ja poistettu niillä ilmakehästä hiilidioksidia riittävästi.

Sdp:n poliittisen osaston entinen päällikkö, Palvelualojen ammattiliiton hallintopäällikkö Esa Suominen kirjoittaa, että kasvun hidastaminen tai estäminen voi estää investoinnit puhtaampiin teknologioihin, lisäksi se aiheuttaisi lisää työttömyyttä ja eriarvoisuutta. Ekologisesti vastuuttomien tuotteiden osuus lisääntyisi. Degrowth-ajatteluun liittyvä "yhteisöllinen vastuuntunto" holhoavaan ja moralisoivaan mielivaltaiseen yhteiskuntaan eikä lisäisi sosiaalista pääomaa. Yhteiskunnallinen edistys on Suomisen mukaan tapahtunut nopean talouskasvun aikana. Lisäksi nykyään uimakelpoinen Tampereen Pyhäjärvi ja lohijoeksi palannut Turun Aurajoki olivat murheellisessa kunnossa silloin, kun Suomi oli paljon köyhempi.

Viitteet

Onko kansantaloustiedettä?

Onkohan kyseessä kansantaloustieteeseen kuuluva aihe? Missä määrin? Minusta tuntuu, että tämä on ympäristöaatteeseen ja (muihin) talouskasvua ja kulutusta kritisoiviin liikkeisiin liittyvä aihe. En tiedä, ottaako taloustiede sinänsä kantaa tällaisiin asioihin... ja taloustieteessä kyllä tiedetään talouskasvusta ja resurssien käytöstä. Enemmän tämä on jotain arvolatautunutta "pelastetaan valaat" -kamaa. --Hartz (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 08.49 (EET)

Artikkelin nimi

Ehdotan artikkelin nimeksi siitä suomeksi käytettyä sanaa "Talouslasku". Englanninkielinen sana voidaan tuoda esiin johdannossa. Mitä mieltä? Velivieras (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 14.50 (EET)

Tulkitsen että asiasta ei ole erimielisyyttä, joten siirrän artikkelin. --Velivieras (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 12.01 (EET)

Käytetäänkö jossain suomenkielisessä lähteessä oikeasti termiä Talouslasku-liike? Tuo on mielestäni pääsääntöisesti Degrowth-liike. Nyt on muutenkin degrowth siirretty englanninkieliseksi termiksi, vaikka tuota käytetään suoraan sitaattilainana huomattavan paljon, talouslaskua paljon vähemmän. --PtG (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 20.32 (EET)

Aika vähän jos lainkaan. Muokkailin järkevämmäksi. --Velivieras (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 21.15 (EET)