Keskustelu:Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Artikkeli Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus oli ehdolla hyväksi artikkeliksi, mutta ehdotus kaatui.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
28.4.- 5.5.2009	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Ei hyväksytty

Dokumentti yleltä 25.4.2007

Tuli erittäin mielenkiintoinen dokumentti Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. 500 000 ihmistä pääosin armeijan värväämiä reserviläisiä osallistuivat työhön ydinonnettomuutta vastaan. Asiantuntijat sanoivat myös, että jos toinen reaktori olisi räjähtänyt, olisi se hävittänyt koko Ukrainan maailmankartalta ja koko Eurooppa olisi muuttunut asuinkelvottomaksi. Harmi, että ei tullut otettua nauhalle!

Vetyräjähdys?

- on esitetty väitteitä, että Tšernobylin ylikuumentuneessa reaktorissa olisi vesi hajonnut vedyksi ja hapeksi. Se olisi sitten aiheuttanut varsinaisen räjähdyksen, joka sinkosi reaktorin kappaleet suurella voimalla ylöspäin. Ne olisivat repineet reaktorihallin katon ja samalla olisi suuret määrät hehkuvia polttoainesauvoja lentänyt reaktorista lähimaastoon. Reaktoriin jäi kuitenkin riittävästi polttoainetta, joten kiina-ilmiö oli tapahtua

- onnettomuusreaktorin alle kaivettiin tunneli, jotta voitaisiin havaita mahdollinen kiina-ilmiö eli sulaneen ydinpolttoaineen tunkeutuminen rakennuksen pohjan läpi maaperään. Reaktorin pohja kuitenkin oli säilynyt ehjänä eikä säteilytaso noussut tunnelissa vaaralliseksi lyhytaikaista oleskelua varten. Lämpötila tunnelissa oli kuitenkin 60°C lähellä reaktorin ydintä

turma ilman räjähdystä

- on väitetty, että ilman vedyn aiheuttamaa räjähdystä Tsernobylin voimalan reaktorin polttoaine olisi ainoastaan sulanut ja tapahtuma rajoittunut rakennuksen sisälle

Sosnovyi bor ja Tsernobyl

- sosnovyi borin voimalan henkilökunta kieltäytyi samaisesta kokeesta aikaisemmin, joten koe siirrettiin Tsernobyliin. Kokeen toteutus vaati turvallisuusmääräysten rikkomista: osa jäähdytys- ja hätäjärjestelmistä suljettiin

Tälle lähde ja artikkeliin... --EsaL-74 29. maaliskuuta 2011 kello 12.31 (EEST)

länsimainen

Anteeksi, mutta minua ärsyttää tuon länsimainen sanan käyttö, koska Venäjällä on myös muita yhtä turvallisia reaktori tyyppejä niin eikö voitaisi käyttää muun tyyppinen tms. ilmausta. Btw. ainakin suomalaisissa reaktoreissa kaikki automaatti systeemit voidaan ohittaa ja ohjata kaikkea käsin. Tosin suomen reaktorithan suurimmaksi osin perustuu venäläiseen tekniikkaan.

Länsimaissa oli ja on aivan eritasoa olevat turvallisuusvaatimukset kuin Neuvostoliitossa oli. Siksi sanavalinta "länsimainen" on tässä yhteydessä niin yleinen. Oikeampi olisi tietysti vaikka "länsimaiset turvallisuus standardit täyttävä" tjsp, mutta länsimainen lyhyydessään on helpompi. Mielestäni paras ratkaisu - jos tämä nähdään vakavana ongelmana - on kertoa jossain kohtaa, että myös turvallista venäläistä ydintekniikkaa on ja selittää mikä on länsimainen -sanan käyttämisen peruste. Toinen, minusta hankala vaihtoehto on korvata sana länsimainen aina kun se esiintyy pidemmällä, täsmällisemmällä kuvauksella. --Tungsten 11. heinäkuuta 2005 kello 06:57:43 (UTC)

Länsimainen-sanan käyttö niin laajalti saa minut väkisinkin miettimään Eppu Normaalin laulun sanoja

"Vaikka Harrisburgissa täytyy ikkunat sulkea

Voi Suomessa aina huoletta kulkea

Harrisburg on jossain toisella planeetalla

Ei sellaista voi sattua

Koivun ja tähden alla."

Niin, kuten yllä yritin sanoa, tässä yhteydessä ei tietysti tarkoiteta että länsimaisuus sinänsä tekisi mistään laitteesta turvallisen, vaan kyse on toki siitä, että länsimaissa on erilaiset turvallisuusvaatimukset. Kyllä venäläinenkin tekniikka toki voi olla ihan yhtälailla turvallista jos noudatetaan yhtäläistä turvallisuuvaatimusten tasoa. Tshernobylissä ei noudatettu. Mitään syrjintää sanavalinnalla ei siis tarkoiteta, täytyy muistaa että esimerkiksi Loviisan voimalaitos on venäläistä tekniikka, mutta rakennettu noudattamalla länsimaisia turvallisuusvaatimuksia, ja käytössä osoittautunut erääksi maailman luotettavimmista voimalaitoksista. --Tungsten 7. lokakuuta 2005 kello 08:52:57 (UTC)

Minusta on outoa, että aina verrataan länsimaiseen. Eikös artikkeli ole Tsernobylistä eikä mikään Tsernobyl versus Länsimainen

Onko esim Japanissa jotenkin huonot turvavaatimukset kun se ei ilmeisesti ole länsimainen maa? Minusta artikkelissa ei pitäisi käyttää vertailua länsimaihin, ei suomenkaan turvamäärityksillä ole mitään virkaa jos niitä ei noudateta. --Tomia 13. huhtikuuta 2006 kello 16.33 (UTC)

Oli miten oli, jollain tapaa pitää voida ilmaista se minkälaiset erot turvallisuuskulttuurissa ja -vaatimuksissa mahdollistivat onnettomuuden Tshernobylissä. Vaikka sana länsimainen ei tietenkään ole tässä suhteessa täydellinen ja ongelmaton, on vaikea keksiä miten muuten tämän asian voisi lyhyesti ja hankaluuksitta ilmaista. Kerro toki jos keksit paremman tavan. Artikkelia voi ja pitää muuttaa paremman kieliasun suuntaan aina kun mahdollista. Japani yleensä lasketaan teknis-taloudellisista aiheista puhuttaessa länsimaaksi, vaikkei se kulttuurisesti sitä olisikaan. Japanin ja muiden länsimaiden turvallisuusvaatimukset on pääsääntöisesti laadittu yhdysvaltalaisen AEC:n ohjeiston perusteella, joten yhteisestä ja selvästi Neuvostoliitosta eroavasta turvallisuuskulttuurista länsimaissa voidaan hyvällä syyllä puhua. --Tungsten 14. huhtikuuta 2006 kello 12.52 (UTC)

Tämä on hieman outo lause: "Länsimaisten turvallisuusominaisuuksien luotettavuus horjuu kuitenkin Ruotsissa, forsmarkissa tapahtunueessa onnettomuudessa ja sen tutkinnassa." Forsmark on siinä rajalla pitäisikö siitä kirjoittaa oma artikkelinsa vai ei, mutta lopputulos oli kuitenkin se että valvova viranomainen toimi: turvallisuuskulttuurin laiminlyöntien vuoksi valvova viranomainen asetti Forsmarkin käyttökieltoon. Jos siis ajatellaan asiaa tekniikan, kulttuurin ja valvonnan kokonaisuutena, lause on epätäydellinen. Rmac 29. huhtikuuta 2009 kello 10.50 (EEST)

Otsikon muutos

Mielestäni uusi otsikko vaikeuttaa ihmisten tiedonhakua Wikistä, koska tapahtumasta on vakiintunut nimitys ydinvoimalaonnettomuus eikä ydinonnettomuus. Sitäpaitsi kyseessä oli myös voimala joka tuotti osan Ukrainan sähköstä. Ehdotan, että muutos kumotaan.

Otsikon muutos ?

"Mielestäni uusi otsikko vaikeuttaa ihmisten tiedonhakua Wikistä, koska tapahtumasta on vakiintunut nimitys ydinvoimalaonnettomuus eikä ydinonnettomuus. Sitäpaitsi kyseessä oli myös voimala joka tuotti osan Ukrainan sähköstä. Ehdotan, että muutos kumotaan."

eiköhän se ole ihan sama kumpi otsikko siellä lukee kunhan kummatkin linkitetään samalle sivulle... väittäisin kuitenkin, että tod. näk. suurin osa ko. tietoa hakevista etsinee sitä englannin kielisellä nimellä chernobyl millä näyttää päätyvän ihan oikealle sivulle.

Suojauksen (sarkofagi) uudelleenkattaminen

Muistaakseni Hesarissa oli artikkeli ennen pääsiäistä, että vanhan sarkofagin ympärille rakennettaisiin ympärille uusi rakennus/halli. Syyksi mainittiin vanhan sarkofagin huonokuntoisuus. Muistelisin, että aiemminkin reagtorin suojausta olisi korjailtu muutenkin (muistan maininnan, että korjausmiesten pisin oleskeluaika reaktorin vieressä on vartti säteilyannoksen takia). Pitäisikö asiasta mainita itse artikkelissa? --Usm 7. huhtikuuta 2007 kello 18.53 (UTC)

Alkuvuodesta myös Tieteen kuvalehti käsitteli asiaa. Ideana on, että nelosen ja sen ehjäksi jääneen naapurin (kolmosreaktori?) vieritse rakennetaan kiskotus, ja riittävän turvaetäisyyden päässä rakennetaan suuri kaarihalli. Hallin toinen pää tietenkin hitsataan jo valmiiksi umpeen, ja kattoon rakennetaan kauko-ohjattava robottisysteemi, jolla pyritään purkamaan niitä vähiä jääneitä rakenteita. Kompleksi hinataan reaktorihalli(e)n päälle ja toinen pää ja reunukset suljetaan.

Hässäkästä on suunnittelukuva ja juttua en-wikissä. Koko rakenteen paino on yli 2000 tonnia, mikä tekee NSC:stä ("New Safe Confinement") kaikkien aikojen suurimman siirrettävän rakennuksen. --EsaL-74 5. kesäkuuta 2007 kello 19.58 (UTC)

---

vastaaja kirjoitti: ns. YK-raportti 2005 ja siitä uutisointi tulisi nähdä parin asian valossa:

1) chernobyl.info:

"6 September 2005: The study "Chernobyl’s Legacy: Health, Environmental and Socio-Economic Impacts" came to the conclusion that the health effects have been "far smaller than expected" (Chernobyl Forum Report 2005). Information about the report: http://www.iaea.org. The new report is criticised as "quite inappropriate" by radiation scientists and Chernobyl relief organisations. The report is accused of playing down the true dimension of the catastrophe. Some statements of the study are challenged as "demonstrably false". Experts are also concerned that the UN’s International Atomic Energy Agency, may have had "too great an influence" on the study." Englantuia osaamattoman sanakirjasuomensin:

Sanakirjasuomennoksena:

"Raporttia on kritisoitu epäasialliseksi säteilytutkijoiden ja Tshernobyl-avustusjärjestöjen parissa. Raporttia syytetään katastrofin todellisten mittasuhteiden aliarvioimisesta. Jotkin väittämät ovat todistettavasti virheellisiä. Asiantuntijat ovat myös huolissaan siitä, että IAEAlla saattaa olla liian suuri vaikutus tutkimuksessa."

2) STUK: ei mainitse koko raportista missään mitään.

Ehdotan asiaa koskevan uutislinkin poistoa vähintäänkin harhaanjohtavana.

Suojarakennus

"Neuvostoliitossa ydinvoimalaitoksiin ei rakennettu suojarakennusta, koska reaktorit oli suunniteltu siten, että kunnollisen suojarakennuksen rakentaminen olisi ollut hyvin kallista ja hankalaa."

http://www.tammilehto.info/eiriskialtis.htm

Tuolta löytyy erilaista tietoa. Siellä lukee, että ensin luultiin, ettei Tshernobylissä ollut suojarakennusta, mutta myöhemmin selvisi, että sieltä löytyikin kaksi suojarakennuksen tapaista rakennelmaa. 88.115.74.88 26. helmikuuta 2008 kello 21.52 (UTC)

Kuinkahan luotettavaa tietoa tuolta löytyy? Löytyy mm. 9/11 salaliittoteorioita ym muista artikkeleista. Parempi varmaan katsoa Tammilehdon käyttämiä lähteitä suoraan mitä niissä sanotaan. --Harriv 27. helmikuuta 2008 kello 07.54 (UTC)

http://www.otavanoppimateriaalit.net/aineisto/arkisto/Tshernobyl/tyhja.htm

Tuolta löytyy samanlaista tietoa... 88.115.74.88 27. helmikuuta 2008 kello 15.34 (UTC)

Englanninkielisessä Wikipediassa sanotaan To reduce costs, and because of its large size, the reactor had been constructed with only partial containment. , eli eiköhän siellä jonkinlainen suoja ollut. Kuten itseasissa "tekniset syyt" -kappaleessa annetaan ymmärtää. Pienoinen ristiriita siis tuossa. --Harriv 27. helmikuuta 2008 kello 16.07 (UTC)

Ainakin tuon Tammilehdon artikkelin ensimmäinen lause "Tshernobylin voimalatyypissä on piirteitä, jotka tekevät sen periaatteessa muita helpommin hallittavaksi", on puhdasta soopaa. RBMK-reaktorin merkittävimpiä suunnitteluvikoja on sen piirre, joka aiheuttaa tehon nousun, kun reaktorin lämpötila nousee. (Tämä johtuu siitä, että grafiitti hidastaa neutroneja sitä paremmin, mitä kuumempaa se on.) Tällainen positiivinen takaisinkytkentä vaati reaktorin jatkuvaa hallitsemista säätösauvoilla. Sen sijaan PWR- ja BWR-reaktoreissa tilanne on päinvastainen: pieni tehon nousu nostaa hidastimen lämpötilaa ja aiheuttaa veden kaasuuntumista, jolloin hidastusvaikutus heikkenee ja reaktorin teho laskee. Artikkeli myös esittää, että suojarakennusten puute on yleinen ilmiö grafiittihidasteisissa voimaloissa. Näin asia on, mutta länsimaihin ei ole suunniteltu grafiittihidasteisia voimalaitoksia sitten 1960-luvun. Nämä melkoisen puolueelliset väitteet heittävät varjon myös suojarakennusväitteiden ylle. Artikkelissa tarkoitetut suojarakennukset eivät missään tapauksessa olleet itse reaktorin vaan ilmeisesti sen jäähdytysputkistojen ympärillä. --M. Porcius Cato 27. helmikuuta 2008 kello 16.18 (UTC)

Suojarakennus on ydinvoimalassa oleva ilmatiivis rakennus reaktorin ympärillä, joka mitoitetaan kestämään 100 % jäähdytteen menetys reaktorissa. Sellaista ei Tshernobylissä tai missään muussakaan Neuvostoliittolaisessa ydinvoimalassa ole ollut koska Neuvostoliitossa ei noudatettu länsimaisia turvallisuustandardeja ydinvoimaloiden suunnittelussa. Tulokset näkyvät. --Tungsten 13. kesäkuuta 2008 kello 14.42 (UTC)

Lisäys

Lisäsin tuonne artikkelin loppuun linkin Elena Filatovan mielestäni hienolle Tsernobyl-aiheiselle sivustolle. Filatova itse ilmoittaa, että linkkiä sivustolle ja sen materiaaleja saa levittää vapaasti tällaisiin tarkoituksiin. "Tällä sivustolla olevat materiaalit saa vapaasti tulostaa, kopioita tai kääntää eri kielille mitä tahansa tarkoitusta varten. Päämääränäni on että mahdollisimman moni ihminen näkee tämän sivuston" Periaatteessahan tuo tarkoittaa myös linkkiä sivustolle. Mr. Brownstone 6. helmikuuta 2009 kello 16.15 (EET)

Faktat hukassa

Wikipedia sai jälleen kyseenalaista mainetta Hesarin keskustelupalstalla (http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=3306879): Tuolla sivulla mainittu arvio 4000 kuolleesta on malliesimerkki siitä että ihmiset käyvät syöttämässä Wikipediaan tarkoitushakuisesti väärää tietoa ja tieto menee kuin häkä mediaan - kuten tänään YLE:n Uutisiin! Ko. luvun lähteenä mainitussa YK:n ja IAEA:n vetämän ryhmän raportissa lukua ei ole. Sensijaan sanotaan että todettuja uhreja oli alle sata ja että mahdollisten syöpäuhrien määrää on mahdotonta sanoa. Tapauksia on ollut alueella 4000 josta kuolleisuus on alle 10% ja muutamia prosentteja 4000:sta arvioidaan johtuvan onnettomuudesta, syöpähavainnot ei ole juuri lisääntynyt ja hukkuvat lisääntyneen seulonnan ym virheeseen.

Voisiko mitenkään olla mahdollista että Wikipedian artikkeleita ei käytettäisi ydinvoimavastaisen propagandan tekemiseen vaan yritettäisiin tehdä neutraaleja artikkeleita vaikka aihe olisi kuinka vastenmielinen? Rmac 26. huhtikuuta 2009 kello 21.58 (EEST)

Ei kannata heti olettaa että kyseessä on propagandaa, kyseessä voi olla myös puhdas vahinko tai huolimattomuus. Artikkeli toki pitää korjata heti, mutta en ainakaan nopeasti etsimällä ja silmäilemällä löytänyt mitään väitteitä 4000 kuolleesta, muita lukuja toki tuolla on. --Harriv 27. huhtikuuta 2009 kello 00.15 (EEST)

En tiedä, onko täällä tavallisesti tarkoitus joka aiheelle tehdä oma keskustelu, mutta tämä sopii otsikon alle vähän liiankin hyvin. Joku viitsivämpi voisi muokata esim. tämän (https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/tfy-56.4211/luennot/Tfy-56_4211_reaktorikinetiikkaa__osa_3.pdf alkaen sivulta 25) mukaan Onnettomuus-osiosta pahimmat asiavirheet pois. Ei tuokaan kuvaus täydellinen taida olla, mutta ainakin lähempänä totuutta. Nykyinen wiki-versio vaikuttaa kirjoitetun mukaillen City-lehdessä vuoden 2011 kesällä ollutta artikkelia, jota en juurikaan kehtaisi pitää lähteenä kirjoitettaessa tietosanakirjaan. --Tarre (keskustelu) 30. maaliskuuta 2012 kello 01.32 (EEST)

"Ukraina arvioi onnettomuuden jälkikustannuksiksi 150 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosina 1986–2000, mikä on 5–7 % Ukrainan valtion budjetista." Väite ei pidä paikkaansa, Ukrainan BKT oli vuonna 327 miljoonaa USD vuonna 2011, mahtoi olla rikas valtio neuvostoaikoina? http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_mukaan_(PPP) http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_sosialistinen_neuvostotasavalta 87.95.209.123 15. huhtikuuta 2014 kello 23.02 (EEST)

Taitaa 87.95.209.123:lla mennä miljoonat ja miljardit sekaisin.--88.112.51.205 5. toukokuuta 2014 kello 16.16 (EEST)

Ukrainan BKT on luokkaa 300 miljardia USD - tuli laskuissa tuhatkertainen virhe. Nämä isot luvut ovat vaikeita, kun asiaa sotkee vielä amerikanenglannin erikoinen "billion". --Aulis Eskola (keskustelu) 5. toukokuuta 2014 kello 17.08 (EEST)

Lähteet

Pari ensimmäistä kappaletta uupuu lähteitä. Voisiko alkuperäinen kirjoittaja hoitaa asian? Rmac 29. huhtikuuta 2009 kello 10.51 (EEST)

RBMK versus "länsimainen"

Ylempänä asiasta on juttua, mutta Japanin tapahtumien jälkeen otetaan uusi alku.

Voisiko tälle tehdä jotain? RBMK-reaktori on neuvostoliiton tuote, ja pitkälti kehitetty tuottamaan ydinaseplutoniumia. Lisäksi se oli halvempi rakentaa kuin kevytvesireaktori (jollaisia oli myös Neuvostoliitossa (VVER)). En ota kantaa tuohon, että näitä oli vain Neuvostoliitossa. Eli ei muualla Varsovan liiton alueella, tai ylipäätään kommunistisessa maailmass? Siinä maailmassa, minkä me ymmärrämme demokraattiseksi, niitä ei ollut.

Eli,, RBMK-reaktori tidetään lähtökohtaisesti vaaralliseksi ja sitä piti käyttää tasan niin kuin ohjekirja kertoo. Tsernobylissä tehtiin... ihan jotain muuta. Eli onnettomuus itsessään ei ollut voimalan vika, joskin neuvostoaikojen turvallisuuskulttuuri ei ollut ihan sitä mitä olisi pitänyt olla.

Mutta miten korjata? RMBK on myös vesijäähdytteinen, merkittävä ero on, että tuossa käytettiin hidastinaineena tulenarkaa grafiittia, eli hiiltä. Kevytvesireaktoreissa vesi itsessään hidastaa reaktiota, ja säätösauvat eivät ole palavaa ainesta.

Vertailukohtana Futushimaan, siellä Yhdysvaltalaista alkuperää olevat reaktorit (ja muut rakenteet) kestivät itse maanjäristyksen, mutta piru pääsi irti, koska jäähdytys lakkasi tsunamin tuhottua hätävoimanlähteet, eli suunnittelija ei ollut tullut ajatelleeksi, että se ISO maanjäristys aikaansaa tsunamin ja hätävirta pitää varmentaa. Reaktori itsessään oli "länsimainen", mutta turva-ajattelu jäänyt kesken.

Jotain tuolle pitäisi tehdä. Länsimaissakin on paljon muitakin reaktorimalleja kuin yleisimmät kiehutus- ja painevesireaktorit, osa näistä sotilaskäyttöön tehtyjä, ja niissä on tapahtunut onnettomuuksia. Sähköntuotannossa olevissa laitokosissa Futushima on nyt toiseksi pahin onnettomuus, joskin vielä kaukana Tshernobylista, mutta tilanne tätä kirjoittaessa kaikkea muuta kuin selvä. Harrsiburgissa hätäjärjestelmät toimivat, Japanissa ne pettivät, tai sanotaanko että hätäjärjestelmää ei oltu mitoitettu "pahimman mahdollisen" varalle. --EsaL-74 24. maaliskuuta 2011 kello 01.03 (EET)

Grafiitin hidastavuus vs. kiihdyttävyys?

Mistä johtuu, että hidastinaineena käytetty grafiitti säätösauvojen päässä aiheuttikin reaktion kiihtymistä? Kommentin jätti Mik@el (keskustelu – muokkaukset)

Näyttää olevan monen tekijän summa. Toisaalla artikkelissa kerrotaan että hidastimena toimivan veden tiheyden lasku saa reaktion kiihtymään. Säätösauvojen laskeutuminen veteen sai aikaan veden tiheyden muutoksen. Se ei ilmene, onko tuo RBMK-reaktorin ominaisuus vaiko tämän onnettomuuden yksilöllinen tekijä. Pitää muistaa, että tuolla tehtiin koetta, joka rikkoi kaikkia turvallisuusmääräyksiä. RBMK-reaktori on oletusarvoisesti epävakaa, ja sen kaltaista pitäisi käyttää tasan tarkasti niin kuin ohjekirja kertoo. --EsaL-74 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 22.58 (EET)

Reaktoreista puhuttaessa hidastimella ei ole mitään tekemistä reaktion hidastumisen kanssa. Jotta uraanin halkeamisessa vapautuvat neutronit aikaansaisivat todennäköisemmin uuden U-235-atomin halkeamisen, niitä pitää hidastaa. Muussa tapauksessa nopeat neutronit vain kulkevat U-235-atomin "läpi", eivätkä aiheuta fissiota. Hidastimeksi kevyet ytimet soveltuvat paremmin, joten kaksi vetyatomia sisältävä vesimolekyyli on hyvä ja hyvin yleisesti käytetty hidastin (mm. kaikki Suomessa olevat voimalat). Grafiittia on tyypillisesti kylmän sodan aikana käytetty hidastimena reaktorityypeissä, joiden polttoaineesta oli jälleenkäsittelyssä tarkoitus erottaa plutoniumia ydinaseiden materiaaliksi. Hidastimet ovat lähes välttämättömiä ketjureaktion syntymiselle ja yleensä niiden lisääminen lisää reaktiivisuutta. Reaktiota jarruttavista aineista käytetään tyypillisesti nimitystä absorbaattori. --Tarre (keskustelu) 30. maaliskuuta 2012 kello 01.20 (EEST)

Artikkelista ydinreaktori: "Kevytvesireaktorin käynnissä pysyminen vaatii [...] hidastinainetta joka jarruttaa neutroneja niin etteivät ne karkaa reaktorista aiheuttamatta fissiota." Vaikkei Tsernobyl ollutkaan kevytvesireaktori, sama pätee: hidastinaineen lisääminen siis itseasiassa kiihdyttää reaktiota koska suurempi osa neutroneista on hitaita eli kykeneviä ketjureaktioon. Terminologia ei ole tässä aivan helppolukuisinta, hidastimen tarkoitus on siis hidastaa neutroneja, ei reaktiota, jota se päinvastoin kiihdyttää. --Tungsten (keskustelu) 4. huhtikuuta 2012 kello 13.39 (EEST)

Siis tässä voimalassa grafiitti toimi juurikin absorbaattorina, ja vesi toimi "hidastinaineena". Absorbaattorin avulla säädellään reaktiota eli rajoitetaan vapaiden neutronien määrää, ja tarvittaessa pysäytetään kaikki vapaat neutronit. Absorbaattorin tiputtaminen reaktoriin pysäyttää ketjureaktion. Absorbaattorin poistaminen kiihdyttää reaktiota. Veden määrää ei tavallisesti muuteta, mutta vesi kuljettaa syntyneen lämmön pois eli jos vettä ei ole tai se ei kierrä lämpötila nousee (kunnes se höyrystyy) ja polttoaine ylikuumenee ja sulaa.--Dmitri 152 (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 15.29 (EET)

Populaarikulttuuri

Artikkelin oli kirjoitettu mm. aihetta sivuavista peleistä. Ip-käyttäjä poisti tekstin[1] ja hyväksyin muutoksen, koska poistetussa tekstissä ei ollut yhtään viitettä ja se oli muutenkin aika hajanainen kokoelma suureksi osaksi triviatietoa. Sinänsä populaarikulttuuri mahtuisi varmaan osioksi artikkeliin, mutta mielellään hillitysti (turhat yksityiskohdat pois) ja viitteiden kera. --Hermis (keskustelu) 5. toukokuuta 2014 kello 12.03 (EEST)

Tsernobylin ydinvoimaonnettomuus ei kerro tietokonepeleistä tai yhtyeiden kappaleista vaan niiden eräät teokset kertovat tästä tapahtumasta. Mikäli näistä peleistä ja kappaleista halutaan kertoa, aihe pitää käsitellä ko. pelifirmoja ja yhtyeitä käsittelevillä wikipedia-sivuilla eikä tässä artikkelissa. Tämän aihepiirin sisällyttäminen vakavasta tapahtumasta kertovaan artikkeliin ei kuulu tietosanakirjamaiseen asialliseen esitystapaan; osa näistä 'merkittävistä' mainituista populaarikulttuurin ilmentymistä oli pieruhuumoritasoa.--88.112.51.205 5. toukokuuta 2014 kello 13.33 (EEST)

"Ydinräjähdys"

Tiesittekö että ydinräjähdyksen saavuttamiseksi pitää saavuttaa ns. kriittinen massa. U-235 kriittinen massa 90% rikastusasteella on noin 52 kg (pallo) [Ja plutoniumin vastaavasti noin 11 kg, mutta voidaan tiputtaa noin 9kg neutroniheijastimilla yms.]. Mutta voimaloissa polttoaineen isotooppinen rikastusaste on AINOASTAAN 4-6% - kukaan ei käytä ydinasemateriaalia voimalassa, (eikä se olisikaan kovin järkevää) ja kriittstä massaa ei voida mitenkään saavuttaa. Fissiilit ytimet ovat vain aivan liian harvassa. Ydinräjähdys ydinvoimalassa on siten fysikaalinen mahdottomuus. Jos artikkelissa puhutaan 10kt "ydin"räjähdyksestä, mitä en kuitenkaan poissulje, voimalan polttoaineesta se ei ole voinut johtua. --Dmitri 152 (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 09.53 (EET)

Sekoitat nyt käsitteet en:Prompt_criticality ja supercriticality. Onhan toimivan reaktorin sydän kriittinen, muutenhan siinä ei tapahtuisi fissiotakaan. Artikkelissa puhutaan 10 TNT-tonnin "ydin"räjähdyksestä, ei 10 kilotonnin. Prompt criticality accident reaktorissa ei tarvitse ydinaseen eksponentiaalisesti kasvavaa neutronivirtaa. (don't talk secrets) (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 13.26 (EET)

Enkä sekoita. Kyllä sydän on "kriittinen", mikä tarkoittaa että ketjureaktio "jatkuu" . Mutta "kriittistä massaa" ei ikinä missään reaktorissa saavuteta, koska fissiilit ytimet ovat liian harvassa. "Kriittinen massa" pitää savuttaa että ydinräjähdys olisi mahdollinen. Ydinräjähdystä ei ole mahdollista tehdä 4-5% isotooppirikasteisesta polttoaineesta. Jos ydinräjähdys kuitenkin tapahtui, se tapahtui jostain muusta syystä.

--Dmitri 152 (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 13.41 (EET)

Prompt criticality accidentin "ydin"räjähdys on samanlainen kuin suutariksi jäävässä ydinpommissa. "A critical mass is the smallest amount of fissile material needed for a sustained nuclear chain reaction" - tämän määritelmän mukaan reaktorissa on juurikin kriittisen massan ylättävä määrä polttoainetta, määrä on tietysti useita satoja kiloja 4-5% rikastetulle. (Tietenkin emme edes luotettavasti tiedä, mitä siellä oli polttoaineena!) Se ei mitenkään räjähdä ydinpommin tavoin vaikka prompt criticality saavutettaisiinkin kun neutronihidasteet ovat poissa pelistä, koska satunnaisesti etenevä ketjureaktio levittelee aineet sinne sun tänne jolloin suurin osa ei pääse koskaan osallistumaan fissioon. Ketjureaktio voi kestää tunteja tai vuorokausia, jolloin kokonaisenergian tuotto voi olla samaa luokkaa kuin mitä ydinase tuottaa mikrosekunneissa. Ei ruutikaan räjähdä jos sitä kaataa nuotioon, se vain leimahtaa. Jos Tsernobilissä olisi tapahtunut taktisen ydinaseen pienikin rajähdys, ei siellä olisi jäljellä mitään reaktiorakennustakaan minkä päälle kaataa sementtia helikoptereista. (don't talk secrets) (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 14.14 (EET)

Et vain ymmärrä, ydinpolttoaine, ei ole ydinasemateriaalia. Mikään määrä ydinpolttoainetta ei voi aiheuttaa ydinräjähdystä, koska fissiilit ytimet ovat liian harvassa määrästä riippumatta. Ydinasemateriaali on 90%+ isotooppirikastetta, U-235 tai Pu-239. Näitä aineita ei voi mitenkään vertailla. Ydinpolttoaine voi ylikuumeta ja sulattaa rakenteita, mutta ei räjähtää. Sen sijaan kehittyneen taktisen ydinaseen räjähdysvoimakkuutta pystytään säätelemään ja se voi olla pienimmillään 0.3kt luokkaa. https://en.wikipedia.org/wiki/Variable_yield. Erityisesti jos ase on maan alla, sen voi helposti "sekoittaa" perinteiseen kamialliseen räjähteeseen.--Dmitri 152 (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 14.46 (EET)

Lähteistys

Onko tämä lehtiartikkeli riittävän hyvä lähteeksi? http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001166003.html --Styroks (keskustelu) 26. huhtikuuta 2016 kello 08.54 (EEST)

Länsimainen kevytvesireaktori

Sopisi varmaan yhtä hyvin sivun otsikoksi. Ei vaikuta kovin neutraalilta, kun puolet artikkelista kertoo että länsimainen ja kevytvesireaktori on parempi.37.219.227.29 9. elokuuta 2016 kello 13.49 (EEST)

Kiinnitin itse huomiota samaan asiaan. Jokaisen lauseen jälkeen kerrotaan miten mainittu asia on länsimaissa tehty paremmin. Outoa propagandaa. --Seegge^sup? 20. lokakuuta 2017 kello 04.48 (EEST)

Syy.

Infolaatikossa kerrotaan et syy oli reaktroin suunnitteluvirheet.

Eiköhän suurin yksittäinen syy ole voimalassa tehdyt jonkun isomman tahon määräämät kokeet. Niistä sit seurasi mitä seurasi. Kevytvesireaktrilla moista ei olisi voitu tehdä. Jostain joskus luin joskus että koetta tarjotiin ensin Leningradin ydinvoimalalle. Meidän onneksi siellä sanottiin ei. Varmistettua lähdettä ei ole. --EsaL-74 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 20.52 (EEST)

Anthony Bourdainin matkailuohjelmasta poimittua

Siinä sanottiin että kaikki alueen puut kaadettiin ja puut haudattiin maan alle. Varmaan tuossa ajateltiin, että mahdollinen metsäpalo ei saattaisi ilmaan lisää radioaktiivisia hiukkasia. Artikkelissa ei lue alueen kaikkien puiden kaatamisesta mitään nykyisellään. --Hartz (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 13.30 (EEST)

Tarkoitat varmaan tätä: Punainen metsä? Voisihan tuosta kirjoittaa, jos luotettava lähde löytyy. --TuomoS (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 14.26 (EEST)

Takuulla sama. --Hartz (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 15.17 (EEST)