Keskustelu:Töölön tulli

Artikkelin tietojen tarkistamiseen on omien kenttähavaintojen lisäksi käytetty seuraavia verkkolähteitä:

• Pääkaupunkiseudun opaskartta http://kartta.hel.fi/ (6.9.2005)
• YTV: Liikenne: Aikataulut: Pysäkit: Helsinki T http://aikataulut.ytv.fi/pysakit/fi/helsinki_t.html (6.9.2005)

--Jippe 8. syyskuuta 2005 kello 21.21 (UTC)

Kuinka kauan siellä oli tulli?

Tähän artikkeliin kuuluisi mielestäni myös tieto siitä, mistä vuodesta mihin vuoteen tullinpuomi oli kyseisellä paikalla – jos vain sellainen tieto löytyisi jostakin. En kuitenkaan ole löytänyt, ja sekin tieto mikä eri lähteistä löytyy, näyttää olevan ristiriitaista.

Niihin pylväisiin, jotka yhä ovat paikallaan Mannerheimintien varressa hieman Töölön tulliksi kutsutusta aukiosta keskustaan päin, on kiinnitetty muistolaatat, joiden mukaan kaupungin läntinen tulli oli alkujaan, 1640-luvulta 1820-luvulle saakka nykyisen Eteläesplanadin ja Fabianinkadun risteyksen paikkeilla, josta se 1820-luvulla siirrettiin nykyisen Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun risteyksen paikalle, 1830-luvulla Arkadiankadun kohdalle ja 1900-luvun alussa siihen kohtaan, jossa ne pylväät nyt ovat. Suunnilleen samoin sanotaan myös kaupungin nimistötoimikunnan vuonna 1970 julkaisemassa teoksessa "Helsingin kadunnimet", hakusanalla Espoon tulli.

Kuitenkin artikkelissa Pikkutulli sanotaan, että tämä kaupunkiin tuoduista tavaroista peritty tulli poistettiin Suomessa jo vuonna 1808. Näin ollen luulisi, että samalla olisi kaupunkien rajoilta tullinpuomitkin poistettu, eikä niitä näin ollen enää seuraavina vuosikymmeninä olisi voitu siirtää toiseen paikkaan.

Sen sijaan kyllä useammastakin lähteestä käy ilmi, että kun Helsinkiin johtaneet tiet, Läntinen ja Itäinen viertotie eli nykyisen Mannerheimintien osuus Arkadiankadun kulmasta nykyisin Töölön tulliksi kutsutulle paikalle sekä Hämeentie Pitkältäsillalta nykyisen Paavalin kirkon paikkeille (joskus "Kaupunginportiksi" kutsulle paikalle") 1860-luvulla kunnostettiin ja päällystettiin sepelillä, teiden käytöstä alettiin periä maksuja. Esimerkiksi Eino E. Suolahden teoksessa "Helsingin neljä vuosisataa" (Otava 1972), Sivulla 207 sanotaan: "Maksu kerättiin vanhan, jo ajat sitten poistetun pikkutullin tapaan kaupungin molemmilla tullinpuomeilla." Tosin nyt maksu ei määräytynyt kuljetetun tavaramäärän tai sen arvon mukaan vaan oli samansuuruinen jokaiselta ajoneuvolta. Paristakin kirjasta, esimerkiksi "Helsinki ennen meitä" (Otava 1962) olen löytänyt myös 1870-luvulta peräisin olevan valokuvan, josta käy ilmi, että tullinpuomi todella oli silloin nykyisen Kiasman paikkeilla, hieman nykyisen Arkadiankadun risteyksestä pohjoiseen (kuva on otettu puomin pohjoispuolelta, ja nykyisen Lasipalatsin paikalla ollut Turun kasarmi näkyy taustalla). Mutta samoissa kirjoissa sanotaan myös, että kaupunki sai tuolloin vain 25 vuoden ajaksi oikeuden periä tienkäyttäjiltä maksuja. Näin ollen tullinpuomia ei ilmeisesti enää 1900-luvun alussa voitu siirtää minnekään, koska tuo määräaika oli silloin jo kulunut umpeen eikä maksua enää peritty. Vai oliko silloin vielä uudestaan joksikin ajaksi alettu periä tietulleja, tai oliko kenties joitakin erityisiä tulleja tai muita maksuja, joita perittiin joiltakuilta kaupunkiin saapuvilta, esimerkiksi vain joitakin tiettyjä tavaroita kuljettavilta, ja joiden vuoksi tullinpuomia yhä ylläpidettiin?

Ilmeisesti ei ainakaan enää kovin kauan, sillä eräästä kirjasta olen löytänyt myös Signe Branderin vuonna 1907 ottaman valokuvan, joka esittää Itäisen viertotien varrella Hermannissa ollutta "kaupunginporttia". Jo silloin paikalla oli enää vain kivipylväät, ei puomia tai vartijaa. (Sielläkin pylväät ovat edelleen paikoillaan, mutta siinä kohdassa Hämeentien linjausta on nyttemmin muutettu, niin ettei se enää kulje pylväiden välistä vaan ne ovat jääneet keskelle tien vieressä olevaa nurmikkoa.)

Onko asia todellisuudessa ehkä ollutkin niin, että sinä aikana (noin 1864–1889), jolloin tiemaksuja perittiin, tullinpuomit olivat noiden kunnostettujen tieosuuksien kummassakin päässä, jolloin maksu perittiin kultakin vain siinä päässä, jossa tulija saapui maksullisiselle tieosuudelle; Läntisellä viertotiellä siis kaupunkiin saapuvilta nykyisin Töölön tulliksi kutsutulla paikalla mutta kaupungista poistuvilta nykyisen Kiasman kohdalla? Tämä voisi olla melko uskottava selitys, mutta en ole löytänyt sille vahvistusta mistään. Ja onko muistolaatoissakin siis virheellinen tieto? -KLS (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 10.51 (EEST)

Yritin etsiä vastausta jo Helsinkin kaupungin digitoidusta kunnalliskertomuksistakin ([1]), mutta en löytänyt, vaikka yritin suorittaa niihin liittyvistä Yleisistä asiahakemistoista ja myös Kiinteistöhakemistoista hakuja jo useallakin hakusanalla. Vain tämä tieto löytyi vuoden 1888 kunnalliskertomuksen sivulta 41: ([2]) Siitä käy ilmi, että keisari oli 5.2.1864 myöntänyt kaupungille oikeuden vierotiemaksujen kantamiseen ajaksi, joka päättyi 1.10.1889. Tämän vuoksi kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 2.10.1888, että sanotusta päivästä lähtien viertoteiden varsilla olleet vartiotuvat luovutettiin Töölön ja Sörnäisten poliisikonttoreille. -KLS (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 15.17 (EEST)

Artikkelin nimi

Artikkelin nimi tuntuu minusta erikseen kirjoitettuna oudolta. Maanmittauslaitoksen karttapaikan ja Helsingin kaupungin kartta-aineiston mukaan nimi kirjoitetaan yhteen. Voi olla, että nimi on aikoinaan kirjoitettu erikseen (Töölön tulli), kun kyseessä on ollut kirjaimellisesti tullipaikka. 2020-luvulla näyttää olevan toisin. Terv.--Huhdanjo (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 11.43 (EET)

Suunnilleen sama asia vaivasi minua jo vuonna 2005, kun ”perustin” Töölön tullista kertovan artikkelin. Silloin vertailin helpoimmin saatavilla olevia kartta-aineistoja, ja niissä esiintyi kumpaakin muotoa, sekä yhteen että erikseen kirjoitettua. Hyvin hämärän muistikuvani mukaan Töölöntulli (yhdyssana) olisi esiintynyt Helsingin kaupungin silloisessa opaskartassa, Töölön tulli (sanaliitto) taas kaikissa kaupungin liikennelaitoksen aineistoissa, aukion tuntumassa sijaitsevien raitiovaunu- ja linjuripysäkkien nimenä. Suomenkielinen Wikipedia oli tuolloin vielä hyvin suppea, ja tavoitteenani oli saada kirjoitettua aiheesta edes jotakin. Päätin jättää ongelman syrjään ja valitsin oletettavasti sen nimivaihtoehdon, johon olin sattunut useammin törmäämään.

Nykyisten kaavanimisuositusten mukaan nimen pitäisi käsittääkseni olla Töölöntulli (yhdyssana), jos kyseessä on aukioon viittaava virallinen paikannimi. Tällöin Töölön tulli (sanaliitto) tarkoittaisi ’Töölössä sijaitsevaa tullauspaikkaa tai tullauspistettä ja siihen mahdollisesti kuuluvaa tullirakennusta’, aivan kuten Huhdanjo yllä esittää.

On huomattava, että viranomaiset eivät läheskään aina noudata Kielitoimiston suosituksia, vaan virallisena kaavanimenä saattaa olla suositusten vastainen muoto. Minua ilahduttaa se, että Huhdanjon löytämien tietojen perusteella Maanmittauslaitos ja Helsingin kaupunki ovat halunneet noudattaa suosituksia.

Sitä, onko mikään taho antanut suosituksia joukkoliikenteen pysäkkien nimeämisestä, en tiedä. Nykyinen Helsingin seudun liikenne ‑kuntayhtymä suosii Reittioppaassaan tänäkin päivänä sanaliittoa. Yhtään Töölöntulli-nimistä pysäkkiä ei löydy, mutta Töölön tulli on nimenä seuraavilla raitiovaunu- ja linjuripysäkeillä: H0113, H0114, H0133, H0134, H1326, H1327, H1378, H1379, H1918, H1919 ja H1921. Lisäksi Reittiopas tunnistaa paikannimet Töölöntulli (Töölöntullinkadun, Tukholmankadun ja Mannerheimintien ympäröimä aukio) sekä Töölön tulli (Mannerheimintie 108:n tietämillä seisovien historiallisten kivipylväitten paikka – joka sijaitsee huomattavasti etäämpänä mainituista pysäkeistä kuin aukio!).

Mikäli artikkelin nimi muutetaan muotoon Töölöntulli, mitä kannatan, herää kysymys, missä määrin Töölön tullin (tullauspisteen) historia kuuluu aukiota käsittelevään artikkeliin. Jossakin määrin varmasti. Pitäisikö lisäksi olla erillinen artikkeli, Helsingin kaupunkitullit tms.? – Jippe (keskustelu) 10. elokuuta 2020 kello 09.29 (EEST)

Kaivelin historiatietoja ja nykytilannettakin.

Töölöntulli on tämän hetkinen Helsingin kaupungin asemakaavanimi. Asemakaavan nimet ja termit eivät ole tae nimen oikeaoppisuudesta - siitä on useita yksinkertaisempiakin esimerkkejä esim. Porin katunimistössä. Yhteenkirjoittaminen ei käsittääkseni kuitenkaan riko mitään oikeinkirjoituksen sääntöjä, joten todistettavasti tarkoituksella kirjoitettu nimimuoto on sopiva myös tänne tietosanakirjaan. Sisäasiainministeriön kirjelmässä Uudenmaan lääninhallitukselle maaliskuun 24 p:vänä 1938 (sivulla 184, kohdassa 104) todetaan: Muutoksen kautta on m. m. korttelit n:ot 520, 528 ja 602 yhdistetty yhdeksi kortteliksi n:o 520 poistamalla. uemakaavasta Sudenkuja. Sudenkadulle on annettu nimeksi Tötslöntullin1catu - TtsliStullsgatan ja Skyttentielle nimeksi JalavatiB - Almvdgen. Munkkiniemenkadun itäpäässä olevalle aukealle on annettu nimi Töölön tulli - Tölö tull. [Skannauksen seurauksena kirjoitusvirheitä]

Helsingin kaupungin karttapalvelussa on lisää tietoa. Aukion nimen kirjoitusmuoto on vuoden 1962 opaskartassa muodossa Töölöntulli. Opaskartan nimen määrittelyssä on teksti:

Suomenkielinen nimi: Töölöntulli

Ruotsinkielinen nimi: Tölö tull

Kohteen laji: Tori, katuaukio, aukio

Kaupunginosa, aihepiiri: 15 MEILAHTI

Lisätietoa: Tulliporttia, joka 1640-luvulta 1820-luvulle sijaitsi Eteläesplanadilla Runebergin patsaan ja Fabianinkadun välillä, kutsuttiin nimellä Esbo tull (Espoon tulli), poikkeuksellisesti 1740-luvulla myös nimellä Åbo tull (Turun tulli).Tulliportti muutettiin myöhemmin nyk. Mannerheimintielle, ensin Aleksanterinkadun länsipään kohdalle ja 1830-luvulla nyk. Arkadiankadun kohdalle. 1900-luvun alussa tulli siirrettiin 3 km pohjoisemmaksi nyk. Töölöntullinkadun ja Mannerheimintien välimaille ja sai siellä nimen Töölön tulli. Nykyinen kirjoitusasu Töölöntulli.

1. käsittely: 11.10.1937

Vahvistuspäivämäärä

24.03.1938

Sisäasiainministeriö

Vahvistus/lainvoimainen

Katuosoitteena Töölöntulli on myös käytössä: Auratalo (Scandic-hotelli) on nro 2 ja "HIFK-talo" nro 4. --Huhdanjo (keskustelu) 15. elokuuta 2020 kello 15.31 (EEST)