Keskustelu:Suuri harppaus

Valtaosa Auschwitzin läpikulkeneista ei syönyt mitään. "Söivät yhtä paljon kuin Auschwitzin vangit" on todella epämääräinen ja kuulostanee useimmista, jotka samaistavat Auschwitzin tuhoamisleiriin, lähinnä huvittavalta tietämättömyydeltä. Lisäksi väite on tietenkin todella epäuskottava. --ML 12. elokuuta 2008 kello 20.20 (EEST)

Lähde saattaa olla Jung Changin Mao-kirja jossa muistaakseni selitettiin jotain vastaavanlaista. En kuitenkaan käyttäisi kirjaa täysin varauksetta lähteenä, sillä monet sen tiedoista ovat kyseenalaisia. --Miihkali ^(artikuloi) 12. elokuuta 2008 kello 20.23 (EEST)

Jos sille lähde löytyy, niin se kaipaa kyllä ehdottomasti tarkennuksia. Esim. miten Auschwitzin vankien keskimääräinen ruoankulutus on laskettu. Ilmeisesti tuhoamisleirin kautta kulkeneet on jätetty kokonaan pois? --ML 12. elokuuta 2008 kello 20.26 (EEST)

Sillähän ei ole väliä onko heidät laskettu mukaan vai ei, jos he kerran kulkivat väitteesi mukaan suoraan junasta suihkuun. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 12. elokuuta 2008 kello 20.30 (EEST)

Voisitko jollain tavalla selventää pointtiasi? --ML 12. elokuuta 2008 kello 20.31 (EEST)

Sillähän ei juurikaan ole vaikutusta keskiarvoon, jos suihkuun menijät olivat leirissä vain vähän aikaa ja eivätkä syöneet mitään. Mitenkäs luulet saksalaisten arvioineen leirin ruuan tarpeen? "no tottahan suihkuun mennään vasta täydellä mahalla". J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 12. elokuuta 2008 kello 20.36 (EEST)

Niin tai näin, vertaus on huono. Keskiverto ihmiselle jättää aika kylmäksi maininta "yhtä paljon tai vähemmän Auschwitzissä". Niin paljonko? Sen sijaan luvut ja grammat kertovat asian paremmin. --qWerk 12. elokuuta 2008 kello 20.39 (EEST)

Niin tuossa lauseessahan oli käytetty muotoa "Auschwitzissa pidetyt keskitysleiriläiset" eli ilmeisesti ne joita ei kaasutettu vaan jotka otettiin työpalvelukseen. Erottelu tapahtui siis heti asemalla. Entisen puolalaisen tutkintotuomari J. Sehnin arvion mukaan noin 10% Auschwitziin saapuneista juutalaisista otettiin työpalveluun ja vietiin leiriin (Rudolf Hössin arvio on 25-30%). Näistä "Auschwitzissa pidetyistä" arvelisin olevan kysymys. Mikäli vertaus pitää paikkansa se on mielestäni merkittävä tieto, joka havainnollistaa olosuhteiden äärimmäisyyttä, ja olisi siksi tässä artikkelissa paikallaan linkitettynä artikkeliin Auschwitz, jossa puolestaan voidaan selventää Auschwitzin olojen äärimmäisyyttä. --Klassikkomies 12. elokuuta 2008 kello 21.48 (EEST)

Tämäkin artikkeli kuvastaa Wikipedian (erityisesti suomalaisen version) heikkoa laatua, kun ainoana lähteenä on useimpien tutkijoiden mielestä historiaa vääristelevä kirja. Kommentin jätti 80.222.71.243 (keskustelu)

Artikkelista lainattua: "tavoitteena oli käyttää Kiinan suurta väkilukua". Miten? --Hartz (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 17.43 (EET)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkelia on aiemmin kritisoitu Changin & Hallidayn opuksen käyttämisestä päälähteenä. Olen samaa mieltä siitä, että kirja on turhan poleeminen ja tulkinnoissaan ammattitutkijoiden valtavirran vastainen. Nykyään painotusongelmaa ei mielestäni kuitenkaan enää ole, vaan tekstin runko perustuu tasapainoisempaan yleisesitykseen. Teksti on kaikin puolin selkeää ja sujuvaa, ja pituuttakin reippaanlaisesti. Ehdotan siksi artikkelia  Hyväksi. Nykyinen artikkeli on pääasiassa @Risukarhi:n käsialaa. --Miihkali ^{(K • M)} 30. marraskuuta 2020 kello 13.00 (EET)

Kannatan hyväksi. --TuomoS (keskustelu) 5. joulukuuta 2020 kello 22.56 (EET)

Samoin. --Hedelmätiski (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 11.55 (EET)

Onko Chang & Halliday, s. 517 lähteenä koko johdannolle? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 27. joulukuuta 2020 kello 22.17 (EET)

Viitteet on nyt poistettu johdannosta ja siirretty soveltuvin osin muualle artikkeliin. --Miihkali ^{(K • M)} 29. joulukuuta 2020 kello 16.24 (EET)

Artikkeli tukeutuu nyt aika vahvasti Paltemaa & Vuoreen, mutta kelpaa lupavaaksi. --Vnnen (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 01.31 (EET)

Olen kirjoittanut pääosan artikkelin nykyisestä sisällöstä tuon yhden teoksen pohjalta enkä tunne aihetta käsittelevää kirjallisuutta muuten. Melko kapean lähdepohjan vuoksi kannattaisin itsekin tätä ehkä mieluummin lupaavaksi kuin hyväksi. Sivuhuomio: onko artikkelin nykyinen pääkuva kaikkein tarkoituksenmukaisin tuossa alussa? --Risukarhi (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 18.17 (EET)

Hyväksi on nyt kolme kannatusta ja lupaavaksi kaksi, laatumerkinnän vastustusta ei yhtään. Näillä näkymin tämä olisi menossa lupaavaksi, sillä siitä tasosta ainakin on konsensus. --Savir (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 13.17 (EET)

Merkitsen  Lupaavaksi ja arkistoin. --Miihkali ^{(K • M)} 17. tammikuuta 2021 kello 09.31 (EET)