Keskustelu:Suuret nälkävuodet

Tähän tarvittaisiin kirjallisuutta, jota on hyvin runsaasti.

Huomioni kiinnittyi artikkelin ilmaisuun "Suomen hallitus", joka on 1860-luvusta puhuttaessa aivan liian arvoituksellinen. Ei ollut hallitusta, oli hallitsija.

Jukka Kemppinen Kommentin jätti Jukke (keskustelu – muokkaukset).

Käyttäjän Apalsola muokkaus tässä artikkelissa on hieman outo. Olen oppinut merkitsemään kirjaviitteissä kirjan sivun kirjaimella s. Viite on merkitty aikaisemmin näin: Juva, 8, s. 161-162 Apalsola muokkauksen jälkeen näin: Juva, 8, ss. 161–162 Onko tuosta ss muutoksesta jotakin hyötyä ? Eikö tuo aikaisempi tapa merkitä kirjeviitteen sivu riitä ? Anna O 23. toukokuuta 2010 kello 15.26 (EEST)

Hyöty on minusta aika olematon ja nykylukijan hämääntymisen riski kohtalainen. "ss." on sivun monikollinen lyhenne, mutta näkeehän sen sivujen määrän itse sivunumeroista, joten erehtymisen vaaraa ei siinä taas pahemmin ole. Esimerkiksi Korpelan oppaassa todetaan, että "Aiemmin käytetty lyhenteen viimeisen kirjaimen kahdentaminen (kuten ss. = sivut, esimm. = esimerkit) on hyvin vanhentunutta."

Itse merkitsisin nuo muodossa "Juva 1935, s. 161–162". Kirjan osanumero on tuossa aika hämäävä, varsinkin kun useampiin osiin ei artikkelissa viitata. Sukunimellä ja julkaisuvuodella erittely on varsin vallitseva ja aika toimiva käytäntö. – Haltiamieli 23. toukokuuta 2010 kello 17.17 (EEST)

Ok. Ajattelin että tuossa lähdekirjan sivun: s/ss-merkitsemisessä olisi hyvä olla yksi yhteinen käytäntö, joka ilmeisesti suurimmaksi osaksi ja useimmiten on tuo s. Mutta, oli kiva kuulla että tuolla toisellakin tavalla on oma historiallinen merkityksensä.

Kirjasarjan osanumero on ollut ihan hyödyllinen, kun isommassa aiheessa on ollut käytössä kirjasarjan useampia osia ja joskus ehkä myös saman kirjoittajan muita teoksia. Tuo aihe: Suuret nälkävuodet on vielä tasoltaan heikko, jos joku muu ei ehdi ennen, yritän jossakin hetkessä kohentaa sitä. Anna O 23. toukokuuta 2010 kello 18.11 (EEST)

Miksi tässä sanotaan, että nälkävuosina Suomessa kuoli 110 000 ihmistä eli 8 % väestöstä, kun artikkelin 1868 mukaan 150 000 eli 17 %? Kommentin jätti 83.245.220.31 (keskustelu)

Mistä vilja lopulta ostettiin? Kokonaan Venäjältäkö? --84.248.94.243 2. helmikuuta 2013 kello 21.43 (EET)

Suurin osa ostettiin Venäjältä Pietarista. Viljan hinta oli katojen vuoksi tuntuvasti noussut, Pietarissa viljan hinta oli kaksinkertaistunut, Ruotsissa ja Tanskassa vielä kalliimpaa. Viljaa ostettiin kuitenkin myös Tanskasta ja Hollannista, osaksi kuljetusongelmien vuoksi. Vilja kuljetettiin höyrylaivojen vetämillä lotjilla, meren jäädyttyä kuljetukset kävivät mahdottomiksi. Anna O (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 22.21 (EET)

Viite 11

Voisiko joku tarkistaa tuon viitteen 11 vuoden 1866 osalta: syyskuun 3. päivän halla liittyy yleensä vuoteen 1867? Muutenkin useat kohdat 1866:n kohdalla sopisivat paremmin vuoteen 1867, esimerkiksi Lönrootin toimet ja hätäleivän opetus. Vastaavasti vuoteen 1865 laitetut kuolleisuusluvut kuuluisivat vuoteen 1868, jos ne ovat oikeita (viite 10). juhakala1 (keskustelu) 22. lokakuuta 2013 kello 23.51‎ (EEST)

Tarkistan tuon asian. Anna O (keskustelu) 22. lokakuuta 2013 kello 00.01 (EEST)

Yritän myös löytää uusia lähteitä artikkeliin.Anna O (keskustelu) 22. lokakuuta 2013 kello 00.06 (EEST)