Keskustelu:Suoritin

Ehdotan, että wikipediassa ruvetaan puhumaan prosessorista eikä suorittimesta. Suoritin on joku kielitoimiston väkisin vääntämä sana, eikä kukaan itseäänkunnioittava ihminen käytä sellaista esimerkiksi puhekielessä (vrt. "Hei, ostin tänään koneeseeni uuden suorittimen!". Kielten sanojen tulee virrata vapaasti kieliryhmien välillä, kuten halki vuosisatojen onkin tapahtunut, ilman että byrokraatit niitä määräilevät. Miksi käyttäisimme sanoja, jotka itsekin tiedämme perversseiksi, jos yhtä hyvin voimme puhua asioista niiden oikeilla nimillä? Alas byrokratia! Eläköön vapaus!

Mikään asia ei ole automaattisesti hyvä tai paha vain sen takia, että se on luonnostaan tapahtuva tai sen vastakohta (Humen giljotiini). Näin ollen kehitettyjä uudissanoja on turha arvostella vain sen vuoksi, että joku ne kehitti. Joku kehitti muuten myös sanan processor.

Käytän itse runsaasti sanaa suoritin. Suoritin kuulostaa laitteelta, joka tekee jotakin. Prosessori voi olla yhtä hyvin vaikka ammatti. Toivon, että sinulla on jotakin todellista ainestoa sanojen yleisyydestä tai aisantuntevista tahoista, jotka suosivat jotakin sanaa. Mututuntuma, suoritin-sanan käyttäjien miehuuden morkkaaminen [1] ja byrokraatit-haukkumasana eivät sellaisia ole.

Jos joku yrittää nyt tutkia asiaa Googlella, niin se ei ole lainkaan luotettava mittari, koska aikakauslehti Prosessori vääristää tuloksia. -Jean d'Arc 4. toukokuuta 2005 kello 14:44:49 (UTC)

Mielestäni pitäisi tuoda esiin, että sekä AMD että Intel valmistavat x86-64 suorittimia. Pitäisi olla pääotsikkona x86-64 ja sen alle AMD64 ja Intelin EA64.

Voisiko joku lisätä tietoa Transmetan prosessoreista ja niiden code morphing -tekniikasta? Nikke 16. elokuuta 2005 kello 07:53:18 (UTC)

Mitä saatanaa suoritin tarkoittaa? Vähän ryhtiä wikipedistit. Meille nauretaan selän takana! --Miihkali 7. elokuuta 2006 kello 17.42 (UTC)

Suoritin

Central Prosessing Unit nimenomaan tarkoittaa keskus-suoritus yksikköä, joten suoritin on kelvollinen siinä kuin slangimerkitys prosessori. Lisäksi viittaukset eri valmistajien (AMD & iNTEL) suorittimien malleihin tai tyyppeihin ei kuulu sivun suoritin alle, jollei samalla sivulla sitten listata kaikkia valmistettavia suorittimia, kuten KiloCore, jossa on IBM PowerPC suoritin sekä 1024 kpl 8bit suoritinyksikköä samalla sirulla).

Yleensäkin valmistajakeskeinen tapa esittää sitä mikä on suoritin, ei mielestäni kuulu tekstiin.

Satanus 16. syyskuuta 2006 kello 16.48 (UTC)

sanan leveys ja tavu eivät liene sama asia suoritin -maailmassa

emolevyn ja BIOS:n mainitseminen suorittimen määräävinä tekijöinä vaikuttaa aika yksioikoiselta

--193.209.176.129 30. syyskuuta 2009 kello 14.59 (EEST)

Moniydinprosessori

"Moniydinprosessori on suoritin jossa ytimiä on kaksi tai enemmän". Osaisiko joku määritellä yksiselitteisesti termin "ydin". Sitä ei voi oikein määritellä yhtä aikaa ajettavien prosessien määrän perustella, koska monet palvelinprosessorit ajavat useita säikeitä samalla ytimellä. --Mikko Paananen

en:Multi-core processor: "The core is the part of the processor that actually performs the reading and executing of instructions.". Eli ydin vastaanottaa ja suorittaa yhden kyselyn kerrallaan (ja kyselyyn kuuluu kyselyn vastaanottaminen, tuloksen laskeminen ja tiedon eteenpäin välittäminen). Tätä rajoitusta pystytään kiertämään pipelinen avulla jolloin yksi ydin voi ottaa kerralla vastaan useamman kyselyn mutta vain jonoksi; jono käsitellään edelleen yksi kysely kerrallaan. Mutta yksiselitteisyyten palaten: ydin on prosessorin keskus joka vastaanottaa ja käsittelee tietokoneen kyselyjä 1 kysely kerrallaan. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 21. tammikuuta 2011 kello 13.32 (EET)

Kysymyksiä ja ehdotuksia mahdollisista lisäyksistä artikkeliin

Tällä keskustelusivulla on pohdittava seuraavien asioiden lisäämistä artikkeliin ja esitettävä argumentteja, lähteitä ja lähteisiin mahdollisesti johtavia hakusanoja siitä miksi joku kohta on joko oikein, höpötystä, (toistaiseksi) epäselvä tai artikkeliin kuulumaton. Jos olet eri mieltä joistain kohdista, kerro tällä keskustelusivulla syy siihen. Kerro myös jos et ymmärrä jotain väitettä, koska ehkä sen sitten voi muotoilla paremmin itse artikkeliin.

Ensimmäinen väite-ehdokas:

Joskus prosessoreissa (kuten myös muistipiireissä) tapahtuu fyysisiä bitin muuttumisia itsestään toiseksi. "fyysinen" vastakohtana ohjelmalliselle tai loogiselle bitin muuttumiselle. Jonkun vuosia vanhan tiedon mukaan normaalioloissa sellaista tapahtuisi keskimäärin kerran muutamassa tuhannessa vuodessa yhtä prosessoria kohden, mutta niistä ajoista yksityiskohdat ovat pienentyneet johonkin 40 nanometrin tienoille ja sehän tarkoittaa virhetiheyden kasvua. Lisäksi prosessoreita ei aina käytetä normaalissa vähäisessä säteilyssä, vaan myös esim. lentokoneen matkustamossa 10km korkeudessa.

Millä hakusanoilla kannattaa etsiä lähteitä prosessorien ja myös muistipiirien fyysisten bittivirheiden arvioidusta yleisyydestä normaalioloissa ja myös vuoristossa, lentokoneessa, avaruudessa, röntgenkoneen vieressä ja Fukushiman kaltaisella ydinturma-alueella? Itse voin etsiä vain suomeksi tai englanniksi, mutta antakaa hakusanoja myös saksaksi, ranskaksi ym. jotta muut voivat hakea niillä kielillä ja laittaa mahdolliset lähteet artikkeliin.

Onko artikkelia sellaisesta muistipiirien testausohjelmasta tai "käyttöjärjestelmästä" mitä on tullut ainakin OpenSUSE linuxien mukana DVD:ltä buutattavana? Miten sitä nimitetään? Testaako ne myös prosessoreita?

Minulla yhdellä koneella joskus sellainen ohjelma ilmoitti jonkinlaisesta viasta yhdessä muistipaikassa, eikä se vika näkynyt joka ajolla, enkä huomannut käytössä mitään erikoista. Olisi hyvä kuulla tekniikkajournalistien tarinoita näistä jostain lähteestä, varsinkin kun se luultavasti sopii lähteeksi tänne tai muuhun artikkeliin.

Fysikaalisesta perustasta pitäisi mainita jotain tällaista:

1.Esim. gammasäde tai kosminen säteily voi irrottaa elektroneja jotka tekevät ykköstä tai nollaa tarkoittavan varauksen päinvastaisesta tilanteesta.

2.Lämpö lisää todennäköisyyttä?

3.Kvanttiheilahteluilla osuutensa fyysisissä bittivirheissä?

Miten käsitellään laskennallisesti prosessoreissa ja muistipiireissä? Onko näitä muistipiirien lisäksi myös prosessoreissa (ja niiden sisäisissä muisteissa):

1.pariteettibitit. Pysäyttää koneen jos pariteettivirhe.

2.ECC eli Virheenkorjauskoodi. Korjaa virheen käyttäjälle ja käyttöjärjestelmälle näkymättömästi.

Prosessorissa olevan materiaalin vanheneminen lisää virheen todennäköisyyttä mutta kuinka paljon aikayksikköön nähden?

Katso myös osioon jotain tällaista: Elektroniikan säteilysuojaus

Tekvie (keskustelu) 1. lokakuuta 2012 kello 11.06 (EEST)

suoritin = keskusyksikkö

Ehdotan, että tässä "Suoritin"-artikkelissa todetaan, että suoritinta sanotaan myös keskusyksiköksi (central processing unit). Samalla ehdotan, että "Keskusyksikköä" käsittelevään sivuun korjataan termin tarkoitus. Jotenkin suomenkieliseen Wikipediaan on päässyt livahtamaan kansanomaisia merkityksiä eikä niitä ole kukaan korjannut. Kaikissa muissa kielissä keskusyksiköllä viitataan nimen omaan suorittimeen. Myös suomalainen ammattikirjallisuus tietää, että keskusyksikkö = central processing unit =suoritin. Toki joissain kirjoissa on virheellistä tietoa. Mielestäni ainakin kannattaisi mainita tästä virallisesta määritelmästä vaikka se "tuulipukukansan" määritelmä säilytettäisiinkin siinä ohella  –Kommentin jätti 37.98.135.161 (keskustelu)

Aihe kuuluu olla sillä nimellä millä se tunnetaan. Toiseksi näin alan ammattilaisena en ole ikinä kuullut, että prossua kutsuttaisiin keskusyksiköksi. Vielä kaiken lisäksi kuulostaa vain huonolta käännökseltä. En kannata että tällainen muutos tehtäisiin, mutta kuitenkin mielenkiinnosta voisitko pistää sitä ammattikirjallisuutta missä näin on. --4shadoww (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 20.59 (EEST)

Keskusyksikkö CPU-merkityksessä lienee varsin vanha termi. Jonkinmoinen väännös termistä "central processing unit". Siis peräisin siltä maailmanajalta, kun prosessorissa ei ollut minkäänlaista muistia - ainoastaan jonkinmoinen käskyrekisteri ja ALU:n rekistereitä. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 21.13 (EEST)

Kielitoimiston sanakirjasta määrittelee nykyään, että keskusyksikkö on tietotekniikassa "keskussuorittimen sisältävä tietokoneen osa". --Aulis Eskola (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 21.19 (EEST)

Vanhempi materiaali kuvaa termin yksityiskohtaisempaa merkitystä:

• central processing unit, central processor = keskusyksikkö / Englantilais-suomalainen tekniikan ja kaupan sanakirja, Tietoteos 1983.
• keskusyksikkö = central processing unit, central processor / Suomalais-englantilainen tekniikan ja kaupan sanakirja, Tietoteos 1987.

Samalla kun yleiset tekniset rakenteet ovat muuttuneet hissukseen, termien merkityksiin on tullut uusia vivahteita. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 21.42 (EEST)

No palauta muokkauksesi, jos haluat. En ala tämän enempää asiasta vääntämään. Itsekkin ajattelin että saattaa olla joku vanhahtava termi prosessorille, mutta ei tuota enää nykypäivänä oikein kuule missään. --4shadoww (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 21.42 (EEST)

Ei niinkään kuule nykyään aktiivissa käytössä, mutta luettuna sitä näkee vanhemman sukupolven kirjoittajilta. Voisi olla perustultua ilmaista, että tuo on vanhahtava merkitys. Itse olen nähnyt ja käyttänyt termin molempia merkityksiä, koska tunnen tietotekniikkaa käytännössä siltä ajalta lähtien, kun ensimmäiset mikroprosessorit syntyivät.

Esim. UTU:n kurssilla puhutaan keskusyksiköstä suppeammassa merkityksessä vieläkin, kun asiayhteys on tietokoneen tietojenkäsittelyllinen toiminnallinen rakenne: http://www.astro.utu.fi/edu/kurssit/tietokone/1tietok.htm Käyttäjä:Hannumatti alan akateemisena ihmisenä tähän varmaan osaisi tempaista päteviä lähteitä... --Aulis Eskola (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 22.06 (EEST)

Palautin nyt kuitenkin ihan itse muokkauksesi. --4shadoww (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 21.55 (EEST)

Maininta keskusyksiköstä CPU-merkityksessä esiintyy myös artikkelissa Keskusyksikkö. Se artikkeli pitäisi olla linjassa tämän kanssa termien osalta. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 21.16 (EEST)

Aikoinaan ennen mikropiirejä, transistoreja ja integroituja suorittimia (ALU ym. samalla piirillä) keskusyksikkö ja suoritin tarkoittivat samaa "laatikkoa" johon toiminto oli johdotettu tai tehty tyhjiöputkilla. Suomenkielessä suorittimen vakiintunut käytäntö on pitkälle sanan mikroprosessori-merkityksessä. Ipr1 (keskustelu) 25. toukokuuta 2017 kello 02.38 (EEST)

Oppe nyt wanha, ia noori - kieli elää ja muuttuu ja vanhat sanakirjat ennen tietotekniikan yleistymistä on nykyvalossa lähinnä täyttä lannoitetta väärinymmärryksistä ym. johtuen. Ipr1 (keskustelu) 25. toukokuuta 2017 kello 02.41 (EEST)

Nyt termit menevät artikkelin keskusyksikkö kanssa ristiin. Siellä viitataan suppeampaan merkitykseen täällä, mutta täällä ei esitellä suppeampaa merkitystä. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. toukokuuta 2017 kello 11.01 (EEST)

Korjaa artikkeli keskusyksikkö, tämä on ok, siinä toisessa on muitakin ongelmia. Ipr1 (keskustelu) 25. toukokuuta 2017 kello 15.49 (EEST)