Keskustelu:Suora demokratia
Ajaako Vihreä liitto suoraa demokratiaa?
[muokkaa wikitekstiä]Artikkelissa on tällainen virke: "Suomessa suoraa demokratiaa ajavat Vihreä liitto, Muutos 2011 -puolue, Vapauspuolue ja Itsenäisyyspuolue." Kaikki nämä neljä esimerkkiä on lähteistetty kyseisten puolueiden omista ohjelmista. Voisinhan minäkin sanoa olevani Antarktiksen keisari, mutta en silti ole. Kansanedustaja James Hirvisaari teki eduskunnassa aloitteen perustuslain muuttamiseksi, jonka sisältö käytännössä tarkoitti Suomen siirtymistä käyttämään suoraa demokratiaa. (Hirvisaari, James: LAKIALOITE 6/2014 vp (PDF) (Laki Suomen perustuslain 2 ja 53 §:n muuttamisesta) www.eduskunta.fi. 17.3.2014. Helsinki. Viitattu 11.10.2015.) Yksikään Vihreän liiton kansanedustaja ei allekirjoittanut kyseistä aloitetta. Tässä joutuu väkisinkin kyseenalaiseksi tuo väite, että Vihreä liitto todellisuudessa ajaisi suoraa demokratiaa. –Nikolas Ojala (keskustelu) 24. elokuuta 2014 kello 16.01 (EEST)
- Mikään "puolue" ei voi ajaa suoran demokratian periaatteita. Sana "puolue" poissulkee jo sen ajatuksen. Suorassa demokratiassa ei ole puolueita eikä kansanedustajia. Jokaisesta asiasta äänestää kansalainen suoraan. Tällä hetkellä missään ei ole yleiseti käytössä suoraa demokratiaa, vain tietyistä tärkeistä asioista toisinaan järjestetään kansanäänestys, ihan vain näön vuoksi.--Dmitri 152 (keskustelu) 13. marraskuuta 2015 kello 07.52 (EET)
- Sveitsissä kansanäänestyksiä järjestetään usein, ja ne eivät ole plebiskiittejä vaan aitoja kansalaisten aloitteista tehtyjä kansanäänestyksiä. Ne siis eivät ole silmänlumetta massoille, sillä aloite, ajoitus ja kysymyksen muotoilu ovat tavallisten kansalaisten käsissä. Esimerkiksi Suomen EU-kansanäänestys oli ilmeinen plebiskiitti, sillä sen muotoilu, ajankohta ja valmistelut kaikki annettiin ylhäältä käsin, samoin kuin äänestystä edeltänyt propaganda tiedotusvälineissä. Edustuksellinen järjestelmä ja demokratia voivat elää rinnakkain, jolloin molempien parhaat puolet saadaan hyödynnettyä, ja Sveitsin 167 vuotta jatkunut esimerkki todistaa sen mallin toimivuuden. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 13. marraskuuta 2015 kello 12.57 (EET)
- Niinkuin sanoin edes Sveitsissä jokaisesta asiasta ei äänestä kansalainen. Usein - ei ole sama kuin aina. Olet aivan oikeassa - muotoilulla, ajankohdalla ja mediapropagandalla on massiivinen vaikutus äänestystulokseen.
- Sveitsissä kansanäänestyksiä järjestetään usein, ja ne eivät ole plebiskiittejä vaan aitoja kansalaisten aloitteista tehtyjä kansanäänestyksiä. Ne siis eivät ole silmänlumetta massoille, sillä aloite, ajoitus ja kysymyksen muotoilu ovat tavallisten kansalaisten käsissä. Esimerkiksi Suomen EU-kansanäänestys oli ilmeinen plebiskiitti, sillä sen muotoilu, ajankohta ja valmistelut kaikki annettiin ylhäältä käsin, samoin kuin äänestystä edeltänyt propaganda tiedotusvälineissä. Edustuksellinen järjestelmä ja demokratia voivat elää rinnakkain, jolloin molempien parhaat puolet saadaan hyödynnettyä, ja Sveitsin 167 vuotta jatkunut esimerkki todistaa sen mallin toimivuuden. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 13. marraskuuta 2015 kello 12.57 (EET)
Minä näen asian niin, että suora demokratia - on jokaisen kansalaisen oikeus äänestää jokaisesta asiasta. Siis ihan jokaisesta lakimuutoksestakin. Tällä hetkellä toimii massiivinen progressiivinen lakigenerointijärjestelmä (koska toimii välillinen demokratia, missä kansanedustaja tekee "leipätyötään"). Lakikirja on pian jo niin iso ettei se mahdu edes hyllyyn. Tämä itse asiassa heikentää lain tarkoituksenmukaista hyödyntämistä. Välillinen demokratia itse asiassa ei ole "demokratian muoto" se on itseasiassa epädemokraattinen hallitusmuoto, sillä valta on siirretty pois kanslaiselta pienelle ryhmälle kansanedustajia.--Dmitri 152 (keskustelu) 23. marraskuuta 2015 kello 13.43 (EET)