Keskustelu:Suomenkielinen pikakirjoitus

Artikkeli Suomenkielinen pikakirjoitus on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
19.6.–25.7.2009	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
7.–14.9.2009	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olen jonkin aikaa laatinut ja laajentanut pikakirjoitus-aiheisia artikkeleita, ja voisin yrittää kehittää joitakin ainakin HA:ksi, jos ei tule ylipääsemättömiä esteitä. Mitenkähän tätä voisi parantaa? --Ryhanen 19. kesäkuuta 2009 kello 22.01 (EEST)

Äärimäisen mielenkiintoinen aihe! Mielestäni tarvittaisiin kuitenkin ehkä laajemmin kehitys: "Järjestelmän synty" olisi vain "Historia" -pääotsikon alaotsikkko; vain johdannossa on maininta 1900-luvun lopusta. Lisäsin myös muutaman lähdepyynnön kohtiin, jotka mielestäni vaativat ne. Johdantoon muutama virke lisää. Selvää (vähintään) HA -ainesta! --Lakritsa 20. kesäkuuta 2009 kello 00.35 (EEST)

Kiitos kommenteista! Historian ja muun osan ryhmittely on jonkin verran ongelmallista, kun käytännössä koko pikakirjoitus alkaa olla enimmäkseen historiaa. Yritän kuitenkin pohtia ryhmittelyä vielä, ja lisäpalautekin artikkelin rakenteesta on tervetullutta. Vastasin lähdepyyntöihin, paitsi johdantoon jäi vielä yksi. Onko käytäntönä, että johdannossakin pitäisi olla lähdeviitteet, vaikka samat asiat tulisivat artikkelissa myöhemmin tarkempina ja lähdeviittein? Koko virkettä ei ehkä saa katettua yhdellä viitteellä, mutta jollakin yhdistelmällä onnistunee kyllä. --Ryhanen 20. kesäkuuta 2009 kello 14.23 (EEST)

Itse suosin kyllä myös johdannon viitteistämistä, vaika tiedot tulevat myöhemmin lähteistettynä: voihan sitä viitata samalla viitteellä. Lähinnä haluaisin siihen viitteen, että ei tule siitä valittamista myöhemmin ja epäselvyydet loppuvat heti. Ehkäpä myös pikakirjoitus nykypäivänä (tai vaikutus nykypäivän menetelmiin, en ole niistä todellakaan perillä) olisi mukava, jos sellaista enää on missään. Joku kuva esim. Pikakirjoituslehdestä tai Lars Neovius-Nevanlinnasta olisi mukava lisä. --Lakritsa 20. kesäkuuta 2009 kello 15.34 (EEST)

Erittäin hyvin jäsennelty ja selkeä esitys! Jos tietoa löytyy, niin voisihan noita järjestelmän yksityiskohtia valottaa enemmänkin. Olisi hienoa, jos olisi kuva lyhyestä tekstinpätkästä pikakirjoituksella, joka olisi sitten käännetty selkokielelle pala palalta. --Hrrkrr31 22. kesäkuuta 2009 kello 01.07 (EEST)

Pelkällä tekstillä ei tosiaankaan saa pikakirjoitusjärjestelmiä kuvattua kovin ymmärrettävästi, vaan kuvat ovat jotakuinkin välttämättömiä. Yritän hankkia tai kehittää jotain. --Ryhanen 22. kesäkuuta 2009 kello 19.41 (EEST)

Ideaalihan voisi olla gif-animaatio jonkin yksinkertaisen lauseen kirjoittamisesta... mutta on varsin ymmärrettävää, jos moista ei tähän hätään kukaan kykene kasaan raapaisemaan. :P – Haltiamieli 22. kesäkuuta 2009 kello 20.26 (EEST)

Olisi ehkä syytä tässäkin mainita lyhyesti myös syistä, jotka ovat johtaneet pikakirjoittamisen vähenemiseen viime vuosikymmeninä (tietokoneet jne?), vaikka pääosin se kaiketi varsin yleismaailmallisena ilmiönä lienee pikakirjoitus-pääartikkelin asia ja siellä jossain määrin katettukin. Pitäisikö lyhyesti mainita myös, ettei suomenkielistä pikakirjoituskonetta ole kehitetty, kuten em. pääartikkelissa mainitaan? – Haltiamieli 22. kesäkuuta 2009 kello 20.46 (EEST)

Vähenemisen syyt ovat jääneet pois lähinnä siksi, etten ole vielä törmännyt kunnolliseen lähteeseen aiheesta, enkä haluaisi pelkästään oman päättelyn varassa kirjoittaa. (Pääartikkelissa kyseinen kohta on jäänyt lähteettömäksi.) Yritän kuitenkin kaivella, josko edes jotain löytyisi. Pikakirjoituskoneet voisi tosiaan mainita. --Ryhanen 23. kesäkuuta 2009 kello 07.34 (EEST)

Tuota kohtaa voisi vähän laajentaa, jossa sanotaan että Suomessa pikakirjoituksen asiaa ajaa Suomen Pikakirjoittajayhdistys, joka muun muassa julkaisee Pikakirjoituslehteä. Mitä tarkoitetaan "asian ajamisella"? Osittain selviää toki sekä yhdistyksen että lehden omista artikkeleista, mutta tässäkin voisi jotain sanoa.--Tanár 25. kesäkuuta 2009 kello 22.28 (EEST)

Laajuus on erinomainen ja lähteitä paljon. Lisäksi oli vain yksi punainen linkki. --August-54 30. kesäkuuta 2009 kello 17.43 (EEST)

Käykö siis sulle Ryhanen että käynnistäisin (tai joku muu käynnistäisi) artikkelin HA- tai SS-äänestyksen? --August-54 5. heinäkuuta 2009 kello 20.57 (EEST)

Itse en ajatellut käynnistää ennen kuin olen ehtinyt toteuttaa suurimman osan esitetyistä parannusehdotuksista. Ainakin kuvitusta yritän parantaa, muutakin sitä mukaa kuin löydän hyviä lähteitä. Jos kesän aikana ehtisi jotain tehdä, niin voisin laittaa syksyllä äänestykseen. --Ryhanen 5. heinäkuuta 2009 kello 23.40 (EEST)

Ei sitä äänestystä kannata turhan takia kiirehtiä. Hyvää ainesta tämä kyllä on, ei siinä mitään. Artikkelista asia ei selvinnyt kunnolla eli siis onko eduskunnassa vielä nykyäänkin käytössä pikakirjoittajat, systeemiä ei olla siellä lopetettu vai? --Velma 9. heinäkuuta 2009 kello 15.35 (EEST)

Eduskunnan tilanteesta voisi tosiaan kirjoittaa lisää, se on kuitenkin ollut selvästi merkittävin ammattipikakirjoittajien työllistäjä Suomessa. Itselläni ei tosin ole aivan selvää kuvaa nykytilanteesta, mutta eduskunnan pöytäkirjatoimiston työntekijälistassa näyttäisi olevan edelleen ainakin kolme pikakirjoitustaitoista. Vuonna 1991 oli Pikakirjoituslehdessä artikkeli eduskunnan pöytäkirjanteosta, ja pikakirjoittaja-artikkeliin laitoin joskus yhden tuoreemman nettilähteen. Eiköhän noista jotain saisi kasaan. --Ryhanen 9. heinäkuuta 2009 kello 22.56 (EEST)