Ehdottaisin lisättäväksi ainakin seuraavia kappaleita: työmarkkinat (tupo-neuvottelut, työvoimapoliikka, ym) ja julkinen sektori (mitä palveluja tuotetaan ja mitä säädellään (Veikkaus, Alko)). Ulkomaankaupalle pitäisi saada tarkat luvut viennille ja jotain tuonnista (paljonko raaka-aineita ym). Valuutan yhteydessä voisi kertoa rahapolitiikan historiaa, jotta kappaleeseen tulisi sisältöä. -JV 15. toukokuuta 2006 kello 14.51 (UTC)
Muokkaa rohkeasti! --Zxc 15. toukokuuta 2006 kello 14.59 (UTC)
Muokkasin jo, kaikkea ei ehdi =) En viitsinyt laittaa otsikkoja ilman tekstiä. -JV 15. toukokuuta 2006 kello 15.07 (UTC)
Aargh. Paljon numerotietoa ilman lähteitä.--Teveten 17. toukokuuta 2006 kello 13.04 (UTC)
Nyt lähteet jo varsin mukavasti merkitty. Ainakin omasta mielestäni artikkelin uskottavuus nousi vähintään toiseen potenssiin lähteet merkitsemällä.--Teveten 18. toukokuuta 2006 kello 10.28 (UTC)
Artikkeliin on lisätty useampia kappaleita Elinkeinoelämän keskusliiton verkkosivujen pohjalta. EK on etujärjestö, jonka tehtävänä on taata jäsenyrityksilleen mahdollisimman hyvä ympäristö. EK ei siis huolehdi ensisijaisesti suomalaisten hyvinvoinnista vaan jäsenyritystensä voitosta. Näin ollen on selvää, että EK:n materiaali ei sellaisenaan esitettynä täytä neutraalin näkökulman vaatimusta. --jkv 17. lokakuuta 2006 kello 09.00 (UTC)
Neutraaliin näkökulmaan kuuluu kaikkien näkökantojen esittely. EK:n näkökulman on ek:n näkökulma. Artikkeliin voi laittaa myös päinvastaisia näkökantoja.
Wikipedia ei päätä, mikä näkökulma on puolueellinen tai puolueeton tai oikea. Wikipedia esittelee kaikki merkittävät näkökannat. Jos esim. SAK:lla on eri näkemys, niin se tulee myös tuoda esille artikkelissa, eikä pyrkiä neutralointiin EK:n näkemys poistamalla.
--Teveten 17. lokakuuta 2006 kello 09.21 (UTC)
Teveten hyvä, uskallan väittää, että olet ymmärtänyt kommenttini ja muokkaukseni väärin. a) palautit jostain ihmeen syystä kaiken vaikka olin yhdistänyt toistoa sisältäviä kappaleita. b) EK:n pohjalta kirjoitettu teksti sisälsi virheellistä tulkintaa ja asiayhteyteen kuulumatonta selitystä. c) En suinkaan poistanut kaikkea EK:n pohjalta kirjoitettua materiaalia, koska EK:n lukutiedot ovat varmaan ihan ok. Uskon, että jos luet tekstin ja miettit lukemaasi ymmärrät kantani. Tässä muutama esimerkki virheistä: "Suorat kustannukset ovat noin 60 %" (tämä oli kirjoittajan oma laskelma, joka perustui EK:n karkeisiin lukuihin teollisuustyöstä. Tieto ei kuvaa keskivertotyöntekijää kuten yritetään antaa ymmärtää. Muutenkin, miksi palkoista puhuttaessa pitää keskittyä teollisuuteen, joka muodostaa vain pienen osan taloudesta.) , "Työ oli kalliimpaa EU:ssa vain" (Mitä ihmettä tuo oikein tarkoittaa? On hyvä että palkat on korkeita, koska se kertoo työn tuottavuuden olevan korkealla ja ihmisten korkeasta hyvinvoinnista). Eli palautan takaisin ja jos vielä haluat palauttaa saat luvan perustella asian tarkemmin. Huomaa että kirjoitin "EK:n materiaali ei sellaisenaan esitettynä" täytä neutraalisuutta. Tarkoitin, että lobbauksen yhteydessä pitää ymmärtää kertoa, mistä on kyse. --jkv 17. lokakuuta 2006 kello 10.38 (UTC)
Neutraalin näkökulman mukaista on sisällyttää artikkeliin EK:n näkemys, mutta siten, että a) tulee selväksi, että kyseessä on nimenomaisesti EK:n näkemys ja/tai laskelma ja b) siten että muut mahdolliset näkökulmat tuodaan myös esiin. Virheellinen lainaus tai tulkinta tulee tietenkin poistaa ja muutenkin artikkelin ei pitäisi sisältää kirjoittajan omaa tulkinttaa tai päättelyä, eli uutta tutkimusta. --Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2006 kello 11.13 (UTC)
Olin palautuksessani liian yksiviivainen, pahoittelut siitä. Joka tapauksessa ei mielestäni ole välttämättä asiaan kuulumatonta todeta " Työ oli kalliimpaa EU:ssa vain Tanskassa, Saksassa ja Belgiassa. Työvoima on halvinta Latviassa, Liettuassa, Virossa, Slovakiassa, Puolassa, Unkarissa, Tsekissä ja Portugalissa (noin 5 euroa/tunti). " eli en ymmärrä miksi tuo pitäisi poistaa.--Teveten 17. lokakuuta 2006 kello 12.39 (UTC)
Olet oikeassa siinä, että lause toteaa ainakin näennäisesti pelkän tosiasian. Perusteluni poistolle ovat seuraavat a) artikkeli käsittelee Suomen taloutta. Palkat muualla liittyvät kilpailukykyyn, jota pitäisi käsitellä kokonaisuutena omssa kappaleessaan. Muuten kyseessä on vain "satunnainen kokoelma tietoa". b) Työn ja tuotannon hintaa pitää käsitellä laajemmin, jotta lause sisältää mitään järkevää informaatiota. Olennainen käsite on tuottavuus: jos tuottavuus on korkea ovat palkatkin. Nyt kappaleessa yritettiin antaa kuva, että palkat olisivat Suomessa jotenkin liian korkeita, mikä tuskin pitää paikkansa. c) talousartikkelit käsittelevät poliittisia aiheita, jonka vuoksi sisällön ja lähdekritiikin kanssa pitää olla tarkkana. Joonas tiivisti asian hyvin. --jkv 17. lokakuuta 2006 kello 13.02 (UTC)
Verojen osuus nousi yli 40 prossan 90-luvun laman yhteydessä, lähinnä työttömyyden ja valtionvelan takia. Perinteisesti verotus on ollut länsi-eurooppalaista keskitasoa ja reippaasti alle Skandinavian "varsinaisten hyvinvointivaltioiden". Lisäsin valtionvelan lyhennykset yhdeksi korkean verotuksen syyksi. Meneehän lainan korkoihin ja lyhennyksiin äkkiä laskien viitisen prosenttia koko verokertymästä. Lisäsin myös luettelon valtion monopoleista -Tahdistin 19. helmikuuta 2008 kello 10.15 (UTC)
Ei kai VR:llä Suomessa ole monopolia rautateiden ja rautatieliikenteen suhteen? Ainakin Ratahallintokeskus hoitaa ratoja ja raha liikkuu VR:n ja tämän välillä. Sen sivuilta:"Ratahallintokeskus (RHK) vastaa Suomen rataverkosta. Takaamme suunnittelulla, rakentamisella, kunnossapidolla ja liikenteenohjauksella radan, joka on liikennöitävissä kaikkina päivinä luotettavasti ja turvallisesti." Samoin:"Suomen rataverkolla henkilö- ja tavaraliikennettä hoitaa toistaiseksi yksi liikennöitsijä eli VR Osakeyhtiö. Vuoden 2007 alusta Suomen rautatieala on uuden tilanteen edessä kun rautateiden tavaraliikenteen markkinat avautuvat uusille liikennöitsijöille.". (80.174.155.7428. kesäkuuta 2009 kello 23.17 (EEST))[vastaa]
Suomen oman ja OECD:n määritelmän mukaan varmaan sekatalous. Mutta valtionyhtiötkään eivät ole sosialistisia, vaan kapitalistisia sikäli, että ne ovat perusteollisuutta ja liikennettä, joka tukee yksityistä nykyään ylikansallista suurkapitalismia. Yksityistä todellista pienyrittäjyyttä ei ole järkevää pitää edes kapitalismina vaan pikemmin vaikka sosialismina. Ei ole yhdentekevää mitä tehdään, vaan on myös katsottava kuka tekee, tai ennen kaikkea kuka saa taloudellisen tuloksen. --Höyhens (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 17.53 (EET)[vastaa]
Maatalousyrittäjyys on ihan oma lukunsa. Sitä ei voi sivuuttaa. Tätä ei ole edes pääartikelissa Suomen taloushistoria. Ensinnäkin maareformi, ensin sarkajako ja sitten isojako, kenen aloitteesta ja kenen toimesta, sitten että mikä tehtiin ruotsin vallan aikana, mikä venäjän vallan aikana ja isonjaon päättyminen vasta meikäläisenkin eläessä, alkiolaisuus joka tarkoittaa käsittääkseni sitä että maanviljelijöistä tehtiin valtion palkkaamia yksityisyrittäjiä, joka sotkee koko tämän yritystoiminnan luokkaluonteen (omistajina porvareita, tekijöinä duunareita) sekä lopulta siirtolaisväestön asuttaminen ja vennamolaisuus. yst. --Höyhens (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 17.53 (EET)[vastaa]
Juu, älä hosu. Tämä on kansallisesti vaikea asia. Harva maatalousyittäjä on tätä päivittämässä. Kovin moni maatila perustuu metsänmyyntiin, osa jopa turpeen tai murskeen. Osa pelaa kiinteistökaupoilla, mikä on tietenkin täysin sallittua. --Höyhens (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 23.41 (EET)[vastaa]
Ihan äkkiä katsoen taas. Tämä pitäisi ryhmitää jotenkin toisin. Maanviljelys oli Suomen pääelinkeino vielä koulun mukaan minun aikanani, joskin toisen kouluni mukaan teollisuus. En ole koskaan ollut maanviljelijä, mutta en yksinkertaisesti ilkeä sanoa niin kuin kaikki muut että en ymmärrä maanviljelyksestä mitään. Mielestäni tähän Suomen talouteen kuuluu olennaisena osana siirtoväen asuttaminen ja pienviljelys. Ei se ole historiaa vaan kulttuurista perustaa koko valtakunnalle. Meillä on toki artikkelit Suomen taloushistoria ja Suomen maatalous, mutta tämän pienviljelyksen osalta tämä artikkeli on vielä kovasti puutteellinen ajatellen tätä Suomi 100 -projektia. --Höyhens (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 23.56 (EEST)[vastaa]
Artikkeli Omavaraistalous on selventävä: "...Luontaistaloutta on vaikea mitata tavanomaisin taloudellisin mittarein, ja siksi sen merkitystä yleensä aliarvioidaan. Virallisissa taloustilastoissa sitä ei yleensä ole mukana... 1940 lähes puolet Suomen väestöstä oli alkutuotannossa töissä (maa-, riista- ja kalatalouden alalla), vuonna 2003 enää 4,5 prosenttia ..." Etsin tuosta jotain viittauskelpoista viikonloppuna. --Tappinen (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 00.08 (EEST)[vastaa]
Toisena asiana sotakorvauskysymys eli oli se sitten vihollisen po. liittoutuneiden kannalta eduksi tai ei, sotakorvausasia tuotti Suomeen merkittävän raskaan metallin teollisuuden, minkä monet katsovat meille olleen eduksi toisin kuin esimerkiksi Tsekkoslovakialle, jolle taas sveitsiläismallisen pienteollisuuden kehittäminen olisi ollut enempi hyödyksi kokonaisuuttakin ajatellen. Mulla saattaa olla pientä mahdollisuutta löytää lähteitäkin, mutta kun nykyään liittoutuneet ovat pois valtavirrasta, joudun tyytymään lähteisiin, jotka eivät ole talouden valtavirran mukaisia. :( Palaan asiaan, tässähän on vielä puolitoista vuotta. --Höyhens (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 23.56 (EEST)[vastaa]
Ei ehkä tämän artikkelin asia, mutta vähintään taloushistoria-artikkelissa olisi hyvä olla 1970-luvun talouskriiseistä hätätilahallituksineen ja teollisuuden rakennemuutoksesta jokunen lause. Hyllyssäni olevista Mitä Missä Milloin -kirjoista saisi ehkä jotain aikaiseksi, mutta joku myöhemmin kirjoitettu yleisempi lähde voisi olla parempi. --Jannex (keskustelu) 2. huhtikuuta 2016 kello 16.56 (EEST)[vastaa]
Näkisin parannettavaa ainakin seuraavissa asioissa: EU:n rooli (onhan ETA näkyvissä, mutta erityisesti EU sääntöineen ja tukineen ym.), taloushistoria (ryhmittelytarve: paljon irrallisia, yhden lauseen kappaleita), tilastotiedot (osa tiedoista aika vanhoja), oikeinkirjoitus (ainakin luetelmat), teollisuus- ja palvelutuotanto (kaipaavat täytettä prosenttilukujen taakse; hankala, sillä pääartikkelia ei ole tueksi alkutuotannon tapaan).--Huhdanjo (keskustelu) 10. huhtikuuta 2016 kello 08.41 (EEST)[vastaa]
Toin EU:ta historiaan, riittääkö sinusta nyt ? Ryhmittelin historiaa, äivitin jonkun luetelman. Teollisuudesta ja palveluista on pääartikkelit mutta en osaa päättää mitä sieltä toisi tänne. Onko viimeinen ennen 2010-luvua tehty tilasto palvelutuotannossa ? Uudempaa ei löydy, poistetaanko ? --Tappinen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2016 kello 23.07 (EEST)[vastaa]
Minusta lisäyksesi ovat hyviä. Artikkeli on tyypiltään "yhteenvetoartikkeli", ja kannattaa olla hyvin kriittinen yksityiskohtien tuomisessa tähän ja artikkelin kasvattamisessa mammutiksi. Tavallaan ongelmana onkin pääartikkelien laajuus ja laatu eli Wikin parantamiseksi pitääkin panostaa niihin - kuten teitkin luomalla uutta. Artikkeleiden Suomen palvelutuotanto ja Suomen teollisuus takaa puuttuu todella paljon, sillä vain metsäteollisuudesta näkyy olevan oma pääartikkelinsa. Työtä piisaa siis. Jättäisin tuon palvelutuotannon jakauman, kunnes uudempi löytyy - en löytänyt minäkään pikkugooglauksella. Onhan se perustietoa, josta käyvät ilmi vähintäänkin suuruusluokat.--Huhdanjo (keskustelu) 11. huhtikuuta 2016 kello 21.31 (EEST)[vastaa]
Kansantalouden piirteitä -kappale pitäisi muuttaa nimelle "Julkinen talous", jossa käsitellään valtion- ja kuntataloutta.
Jos jostakin löytyisi asiantuntijoiden laatima kirja Suomen taloudesta, niin sen sisällysluettelosta voisi tutkia, onko artikkelissa muistettu ottaa huomioon kaikki olennainen. * En-wikissä on lueteltu lisäksi merkittäviä suomalaisyrityksiä. Siellä on puhuttu myös verotuksesta, josta voisi olla oma alaotsikko.
Pystyisikö artikkeliin liittämään hiukan alueellista näkökulmaa, jossa selostetaan missä päin Suomea BKT/asukas on korkein, miten teollisuus on sijoittunut jne.
Käsitteestä pohjoismainen hyvinvointivaltio eli en-wikin en:Nordic model voisi löytyä jotain lisättävää Suomessa harjoitettuun talouspolitiikkaan.
PasiX siirsi artikkelin 3.8.2016 nimeltä Suomen talous nimelle Suomen kansantalous perusteella "talous on jotain millä aina on etuliite: liiketalous, markkinatalous, kotitalous, kansantalous jne., ilman etuliitettä on sekaannusten vaara". Mielestäni peruste ei ole riittävä ja asia vaatii keskustelua varsinkin ottaen huomioon, että Wikistä löytyy kymmeniä ellei satoja artikkelja, joissa tuota nimeä tai otsikko on käytetty samantapaisessa tarkoituksessa.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee termin talous mm. näin: toiminta joka liittyy ihmisten aineellisten tarpeiden tyydyttämiseksi tarvittavien hyödykkeiden tuotantoon, kauppaan ja käyttämiseen, talouselämä; tällaista toimintaa hoitava (yhteiskunnallinen) järjestelmä; taloudenhoito. Yksityinen, julkinen talous. Kalastukseen, öljynvientiin perustuva talous. Kunnan, seurakunnan talous. Valtion talous myös →←. Kansantalous. Luontois-, raha-, markkinatalous. Suunnitelmatalous. Sekatalous. Kasinotalous. Valtakunnan energiatalous. Kala-, maa-, metsätalous. ja termin talouselämä näin: talous (1), taloudellinen toiminta. Suomen talouselämä. Talouselämän lait. Kansantalous taas on: maan julkisen talouden ja yksityisten talousyksiköiden toiminta kokonaisuutena; myös kansantaloustieteestä.
Mielestäni nykyartikkeli käsittelee Suomen talouselämää - eli taloutta - laajemmin kuin mitä termi kansantalous käsittää. Näin ollen pidän vanhaa nimeä kuvaavampana ja sopivampana.--Huhdanjo (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 09.53 (EEST)[vastaa]
Löysin tähän yhden määritelmän kansantaloustieteestä, josko se tutkisi kansantaloutta: "Se tutkii ihmisten taloudellisia suhteita ja niitä määrääviä lainmukaisuuksia yhteiskunnan eri kehitysasteilla." (Nevalainen–Peltonen: Marxilainen kansantaloustiede 1966). --Höyhens (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 11.17 (EEST)[vastaa]
Olen Huhdanjon kanssa samaa mietä. Artikkelin nimi periytyy siitä, että meill on kaikissa valtio-artikkeleissa ala-otsikko "Talous". Toisaalta, meillä on kaikissa myös ala-otsikko "Politiikka", ja debatin jälkeen muutimme kuitenkin pääartikkelin nimeksi "Suomen poliittinen järjestelmä". Ei nää kiveen hakattuja ole, mutta keskustelu olisi hyväksi. --Tappinen (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 20.55 (EEST)[vastaa]
Älkää pelätkö! Kansantalous-termi, ei ole samaa juurta kuin kansantasavalta, kansandemokratia tms. kommunismi. Esimerkiksi Bruttokansantuote, johon viitataan artikkelin alussa, mittaa artikkelin käsittelemää aihetta. Bruttokansantuote mittaa kansantalouden kokoa, noin 200 miljardia, tähän 200 miljardiin sisältyy kaikki taloudellinen toiminta Suomessa.
Lisäksi malline joka on sivulla, on kansantalous-malline.
Ensimmäinen alaotsikko on "Kansantalouden piirteitä"
Tilastokeskuksen Tilastokoulu kertoo että "Kun puhutaan kansantaloudesta, tarkoitetaan yhden valtakunnan tai talousalueen talousyksikköjen muodostaman kokonaisuuden taloudellista toimintaa."
Aloittamani keskustelun voisi pelkistää kysymykseen, koskeeko artikkeli vain Suomen kansantaloutta vaiko Suomen talouselämää eli taloutta laajemmin. Kansantalous on ylätason termi, kuten edellä todetuissa määritelmissä todetaan. Talous eli talouselämä on laajempi termi, joka sisältää kansantalouden lisäksi taloudellista toimintaa yksityiskohtaisesti. Artikkelissa on kansantalous-osa (alussa), mutta suuri osa käsittelee talouselämää yksityiskohtaisesti - ei enää kansantaloutta. Tästä syystä nykyartikkelin nimeksi sopii mielestäni paremmin Suomen talous kuin Suomen kansantalous. --Huhdanjo (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 08.33 (EEST)[vastaa]
"Kansantalous on ylätason termi" taloudelle-väitteesi ei pidä paikkaansa, vaan päinvastoin talous on yläkäsite kansantaloudelle. Fintossa on hyponymia-suhteita. Nämä ovat osa--kokonaisuus-suhteita: talouselämä tarkoittaa yritystoimintaa, joka on osa markkinoita, joka on osa yksityistä sektoria, joka on osa kansantaloutta. Kansantalous sisältää talouselämän, "talous eli talouselämä .... sisältää kansantalouden"-väitteesi ei pidä paikkaansa.
Osa--kokonaisuus-suhteet (kokonaisuus sisältää osiaan) on meronyymi--holonyymi-suhteita (semanttisia suhteita hyponymia ja holonymia). Yritystoiminta on markkinoiden osa, joka on yksityisen sektorin osa, joka on kansantalouden osa.
EDIT: Tämäkään ei pidä paikkaansa "Talous eli talouselämä" Jos talous olisi talouselämän vastaava käsite Fintossa, silloin voisit väittää että talous eli talouselämä http://finto.fi/liito/fi/page/p6442.
Olet ainakin siinä väärässä, että olet lukenut väärin Huhdanjon kirjoituksen. Käyttäjä ei väitä, että "kansantalous olisi ylätason termi taloudelle". Siinähän sanotaaan selvästi, että "Kansantalous on ylätason termi" mutta "Talous eli talouselämä on laajempi termi". Ylätason terminhän yläpuolella voi olla vielä toisia termejä. --PtG (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 07.23 (EEST)[vastaa]
Huhdanjo:"Kansantalous on ylätason termi, kuten edellä todetuissa määritelmissä todetaan" Eli mihin määritelmiin Huhdanjo perustaa väitteensä, joissa väitetään kansantaloutta ylätason termiksi??? Kielitoimisto tai Finto, kumpikaan ei käytä ylätaso-sanaa missään. Ne käyttävät yläkäsitettä tai kokonaisuutta. Yläkäsite (eli hyperonyymi) tai kokonaisuus (eli holonyymi) ks. semanttisia käsitteitä. --Pasixxxx (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 23.01 (EEST)[vastaa]
Artikkeleja ei saisi siirtää uusille nimille ilman keskustelua tai korjattava/nimi-mallineen käyttöä muutaman viikon ajan, ellei kyseessä ole selvä tapaus. Jos joku tekee kiistanalaisen siirron, artikkeli pitäisi saman tien palauttaa vanhalle nimelle ja keskustelu aloittaa. --Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 09.50 (EEST)[vastaa]
Kannattaa muistaa, että kielilinkkien ei pidäkään mennä yksi yhteen, niin houkutteleva kuin se ajatus olisikin. Mutta hyvä ratkaisu voisi olla se, että tämä palautettaisiin ja joku tekisi erikseen pääartikkelin Suomen kansantalous. Pasixxillen en halua antaa pyyhkeitä, koska hänen kantansa on asiallisesti perusteltu. --Höyhens (keskustelu) 29. elokuuta 2016 kello 06.36 (EEST)[vastaa]
Sotkin ajattelemattomuuksissani rakennetta - sori siitä. Ajatukseni oli luoda pohjaa (eli kappalejakoa) Höyhensin yo. ajatukselle erillisestä artikkelista Suomen kansantalous, joka on mielestäni hyvä ajatus. Olisi siis tämä artikkeli, joka kertoo Suomen taloudesta sisältäen ylätason eli kansantalouden sekä alemman tason eli talouselämän. Nyt ollaan taas kuukauden takaisessa tilanteessa, hyvä niin.--Huhdanjo (keskustelu) 29. elokuuta 2016 kello 20.36 (EEST)[vastaa]
No worries, "muokkaa rohkeasti" on Wikin perusperiaatteita. Tekemäsi jako säilyy artikkelin historiassa, ja siitä voi napata pohjia johdannoksi se ken aloittaa "Suomen kansantalous" -pääartikkelin. --Tappinen (keskustelu) 31. elokuuta 2016 kello 11.58 (EEST)[vastaa]
Niin sitten voisi olemassa erillinen Suomen talouselämä, käsittelemässä yksityistä sektoria. Vai onko tämä artikkeli jonka keskustelusivulle nyt kirjoitan, SE artikkeli joka kertoo Suomen talouselämästä. Ainakin innokkaasti yritetään tehdä tästä artikkelista Suomen talouselämä-artikkelia. Liiketoiminta-sanasto Finto-palvelussa tietää mikä on talouselämä [3] --Pasixxxx (keskustelu) 2. syyskuuta 2016 kello 00.44 (EEST)[vastaa]
Laitetaan määritelmäksi että "Suomen talous tarkoittaa Suomen kansantalouden muodostamaa kokonaisuutta, jonka merkittävin osa on yksityinen elinkeinoelämä." Artikkelin nimi voi olla "Suomen talous", jos ja kun kerran muiden maiden vastaavissa artikkeleissa on näin. --Pasixxxx (keskustelu) 2. syyskuuta 2016 kello 18.42 (EEST)[vastaa]
