Keskustelu:Suomen eläkejärjestelmä

Eläkejärjestöt

Artikkelista on poistettu lista eläkeläisten edunvalvontajärjestöistä. Sen sijaan vakuutusyhtiöiden omat järjestöt on jätetty. Voitko Kaukamoinen perustella poistoasi tarkemmin? Järjestöt näyttävät kuuluvan aiheeseen ja osa järjestöistä on merkittävän kokoisiakin. Tarkoittamani teksti kuului seuraavasti:

Eläkkeensaajien etujärjestönä toimii useita erityyppisiä järjestöjä:

• Eläkeliitto, jäseniä noin 120 000
• Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL perustettu v. 1962), jäseneniä noin 77 000
• Eläkeläiset, jäseniä noin 46 000
• Kristillinen Eläkeliitto, perustettu 1976, jäseniä noin 6 000
• Svenska pensionärsförbundet

sekä pienempiä järjestöjä kuten esimerkiksi

• Oikeutta Eläkeläisille ry
• Suomen Ruskaliitto ry
• Kunnallisten Eläkeläisten Liitto ry
• Tieveteraanit ry
• Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry

--Wähäwiisas (keskustelu) 15. tammikuuta 2014 kello 14.48 (EET)

---

Poistin eläkeläisjärjestöt, koska heillä ei ole minkäänlaista asemaa Suomen työeläkejärjestelmässä, eikä myöskään kansaneläkejärjestelmässä. He eivät osallistu eläkkeiden toimeenpanoon, arviointiin tai mihinkään muuhunkaan eläkejärjestelmän toimintaan. Niillä ei ole yksinkertaisesti mitään sananvaltaa eläkeasioissa.

Näin yksityiskohtaisen lista eri järjestöistä antaa harhaanjohtavan kuvan niiden painoarvosta.

Työeläkevakuuttajat Telan jäseniä ovat puolestaan kaikki lakisääteistä työeläkettä toimeenpanevat laitokset ja yhtiöt. Telan vastuulla on myös useampi työryhmä, jonka tarkoituksena on valmistella lainsäädäntöä, ks. http://www.etk.fi/fi/service/ajankohtaiset_ty%C3%B6ryhm%C3%A4t/1151/ty%C3%B6el%C3%A4kej%C3%A4rjestelm%C3%A4n_sis%C3%A4iset_ty%C3%B6ryhm%C3%A4t.

Kaukamoinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 10.49 (EET)

---

OK, ymmärrän perusteesi. Olen eri mieltä. Minusta etujärjestöt kuuluvat eläkeartikkeliin varsinkin, jos ne ovat näin suuria. Tekstissä voi hyvin mainita, ettei järjestöillä ole mitään virallista tai neuvotteluasemaa. Se on merkittävä tieto; moni saattaa luulla toisin. Lista ehkä kaipaa muokkausta niin, että vain merkittävimmät järjestöt on mainittu. --Wähäwiisas (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 11.23 (EET)

Miten olisi näin?

Eläkkeensaajien etujärjestönä toimii useita erityyppisiä järjestöjä. Niillä ei ole virallista neuvotteluasemaa eläkeasioissa.

Suurimmat eläkeläisjärjestöt ovat:

* Eläkeliitto, jäseniä noin 120 000

* Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL perustettu v. 1962), jäseniä noin 77 000

* Eläkeläiset, jäseniä noin 46 000 Kaukamoinen (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 13.28 (EET)

Suurin piirtein tuollaista tarkoitin. --Wähäwiisas (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 13.56 (EET)

Aktuaarisesti neutraalit karttumat

Hartz lisäsi lauseen: Karttumat ovat periaatteessa aktuaarisesti neutraaleja.

Voisitko Hartz määritellä asian selkokielisemmin niin, että lukijoilla olisi mahdollista ymmärtää tämä? --Kaukamoinen (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 15.22 (EET)

Se tarkoittaa, että yhden työvuoden aikana syntyneet karttumat eivät kasvata eläkettä vuotta enempää. Toisin sanoen karttumilla ei pääse rikastumaan käytännössä, sillä se yksi tehty työvuosi on pois jäljellä olevista eläkevuosista. Yksinkertainen esimerkki: Henkilö jää eläkkeelle vuonna x ja ennen sitä teki töitä yhden ylimääräisen vuoden, jolta syntyi karttumia. Kun henkilö teki tuon yhden vuoden pidempään töitä, hän on laskennallisesti eläkkeellä yhden vuoden vähemmän. Henkilön kuukausieläke ja vuosieläke (12xkuukausieläke) on korkeampi, mutta tätä kompensoi se, että henkilö on yhden vuoden vähemmän eläkkeellä laskennallisesti. Eläke on korkeampi mutta sen saantiaika lyhyempi, jolloin lopputulos on plusmiinus nolla eli vaikutus on neutraali. Ihmisen eliniän pituutta ja eläkevuosien määrää ei kukaan kuitenkaan tiedä etukäteen: terve-elintapainen ja hyvägeeninen pääsee tuossa voitolle ja hänen kannattaa karttumia kerryttää olemalla vielä vuoden tai pari töissä. --Hartz (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 17.47 (EET)