Keskustelu:Suomen Vapaakirkko

Luin läpi Suomen Vapaakirkkoa koskevan aiheen. Hämmästyin kovasti, kun artikkelissa vie niin suuren tilan kasteen läpi käyminen. Vapaaseurakunnan jäsenelle kaste on yksi, joskin merkittävä osa seurakuntaelämää, johon kuuluu jumalanpalvelus, ehtoollinen, saarna, ylistys, henkilökohtaiset todistukset. Vapaakirkko vaikuttaa myös monipuolisesti yhteiskunnassa yksittäisten henkilöiden kautta, mutta myös liiketoiminnan kautta. Vapaakirkolla on oma kustantamo Päivä Osakeyhtiö, joka julkaisee 5-10 lehteä ja kymmeniä kirjoja vuosittain.

Erityisesti tämä lause "Vapaakirkko hyväksyy jäsenikseen millä tahansa tavalla kastetut henkilöt, mutta liikkeen piirissä kastetaan nykyään vain uskonsa tunnustavia uskovia eli varsin baptistinen kastekäsitys on vallalla" antaa yksipuolisen, kuvan vapaakirkossa toimitettavasta kasteesta. Mielestäni kun pyritään objektiivisuuteen, ei pitäisi luokitella jonkun kristillisen seurakunnan kastamistapaa johonkin toiseen pienen ryhmään. Historiassa aikuiskaste on ollut hyvin yleinen mm. kun Kiovan-Venäjän ruhtinaspari kääntyi kristityiksi 900-luvulla, kaikki alamaisetkin kastettiin samalla kuin ruhtinas. Myös alkuseurakunnassa on poikkeuksetta kastettu aikuisia ihmisiä eli on epärelevanttia sanoa, että vapaakirkon kastekäytäntö on baptistilainen. Pitäisi ainakin mainita, että tämä baptistilainen kastekäytäntö on ollut käytössä jo alkuseurakunnan aikana.

Kaste ei ole useinkaan vapaakirkkoon liittymiselle mikään kynnyskysymys, koska seurakuntaan liittymisen ainoana ehtona on henkilökohtainen usko, joten on hyvin epärelevanttia laittaa pääpainopiste liittymistä kuvaavaan kappaleesen kaste. Pääpainopisteenä tulisi kertoa, että vapaakirkkoon liittymisen ainoana edellystyksenä on, että julkisesti tunnustaa uskonsa Kristukseen. Mielestäni tätä kohtaa tulisi korjata. Lisätä kastetta käsittelevä kohta omaksi kappaleeksi esim. Sakramentit eli pyhät toimitukset Svk:ssa.

Ehtoollisen ottamiseen pätee sama ehto. Yhteenveto voisi sanoa, että vapaakirkollinen teologia on hyvin yksinkertainen. Vapaakirkossa ei myöskään ole papilla samanlaista erityisasemaa kuin useimmissa muissa tunnustuksissa, sillä vapaakirkossa on käytössä yleinen pappeus. Vapaakirkkoa voisi luonehtia hyvin matalakirkolliseksi, jossa maallikon on helppo tulla mukaan seurakunnan toimituksiin sakramentteihin ja hengellisiin toimituksiin.

Vapaakirkolla on lisäksi paljon yhdistystoimintaa. Vapaakirkolla on omia partiolippukuntia, jotka kuuluvat osana Suomen partiolaisiin, mutta kaikkia lippukuntia yhdistää verso-nimi esim. Vantaan jokiversot ry, Helsingin Versoveikot ja -siskot ry, Hämeen Hakaversot yms. Ensimmäiset vapaakirkon versopartiolippukunta perustettiin vuonna 1923 ilmeisesti lähes heti, kun partiotoiminta Suomessa tuli mahdolliseksi.

Lopuksi voisi olennaisena asiana mainita Vapaakirkon uskontunnustus:

"Me olemme kristittyjä, jotka Raamatun perustuksella yhtäpitävästi apostolisen tunnustuksen kanssa tahdomme elää ja toimia kristillisen uskonelämän herättämiseksi ja säilyttämiseksi.

Raamattu, s.o. Vanhan ja Uuden testamentin pyhät kirjat, jotka me uskomme olevan Pyhän Hengen johtamien ihmisten kirjoittamat, määrää yksin meidän uskomme ohjeen, jonka mukaan kaikki oppi ja elämä seurakunnassa on hyväksyttävä tai hyljättävä.

Toteuttaaksemme sitä kristillisen yhteyden aatetta, jota Uusi testamentti esittää, emme seurakuntayhteyden määrääjäksi pane muuta kuin sydämen uskon Jeesukseen Kristukseen Jumalan Poikaan ja tämän uskon tunnustamisen ihmisten edessä.

Tähän yhtyen olemme liittyneet seurakunniksi toteuttaaksemme raamatullista seurakuntaelämää ja toimiaksemme kristillisen vakaumuksen mukaisesti ja sen puolesta."

terveisin Mangu Kommentin jätti Käyttäjätunnus tai IP-osoite (keskustelu – muokkaukset). 193.211.161.8 29. heinäkuuta 2008 kello 13.09 (UTC)

Lisää ihmeessä tietosi varsinaiseen artikkeliin, äläkä keskustelusivulle. 193.211.161.8 29. heinäkuuta 2008 kello 13.09 (UTC)

Mainittakoon, että koska Vapaakirkolle sakramentit eivät oikeastaan ole sakramentteja kirkkohistoriallisen käsityksen mukaan (Kristus ei heidän mielestään ole ko. toimituksissa mitenkään erityisellä tavalla läsnä), on kyllä aivan asiallista selittää laajemminkin vapaakirkollista kaste- ja ehtoollisteologiaa. Se on itse asiassa perusteluiltaan, jos niitä nyt ylipäänsä käytetään, todella monimutkaista filosofis-hengellistä pohdintaa Zwinglin tapaan. Puolueita mainitsematta on reformoitu 'sakramentti' (heittomerkit heidän tapauksessaan) -teologia aika poikkeavaa muiden kristillisten kirkkokuntien vastaavasta, joten sen käsittely tietosanakirjassa on oikeastaan tarpeellistakin. Eusebius valottaa ensimmäistä ja Hermann Sasse (This is my body -kirkkoh. kirjallaan) jälkimmäistä puolta. Bassman--78.27.107.231 3. helmikuuta 2012 kello 00.29 (EET)

Kahta tietoa kasteen merkityksestä

Minusta artikkelissa on kaksi keskenään ristiriitaista väittämää siitä, onko kastekäsitys ollut syynä Vapaakirkon irtaantumiseen luterilaisesta kirkosta vai ei. Kastenäkemykset ovat suhteellisen merkittävässä roolissa kristillisessä kentässä, ja siksi ao. huomaamani ristiriita artikkelissa olisi tarkennuksen arvoinen.

kohta a: "Yksi suurimpia syitä vapaakirkollisuuden irtautumiselle luterilaisuudesta oli, ettei se hyväksynyt lapsikastetta raamatulliseksi kasteeksi."

kohta b:" Kastekysymys ei kuitenkaan ollut luterilaisesta kirkosta irtaantumisen syy, sillä Vapaakirkossa kastettiin lapsia, joka käytäntö oli olemassa aina 1970- luvulle saakka."

Miten on? Tästä tulee vaikutelma, että kenties yksi wiki-kirjoittaja on ollut yhtä mieltä ja toinen toista.

Jos asiaan ei tiedetä varmempaa vastausta, onko parempi poistaa vaikka molemmat väittämät kuin jättää kaksi näin ristiriitaista väittämää?Tai, että joku todella tutkii asian tarkemmin lähteistä.

On myös syytä huomioida, että 'tieto-opillisesti' - tai miten sanoisin - päätösten syillä ei liene kovin tarkkaa 'kokoa'. Siksi on hiukan spekulatiivista sanoa, mikä on jonkun päätöksen suurimpia tai suurin syy.

Vapaakirkon nettisivujen historiaosiossa ei mainita kastekysymystä, kun puhutaan Vapaakirkon irtautumisesta luterilaisuudesta, joten ei se varmastikaan suurimpia syitä ollut. Toisaalta myös sanamuoto, että lapsikaste oli voimassa 1970-luvulle saakka, on hieman hämäävä, koska sivulla sanotaan, että "vaikka uskovien kastaminen olikin jo kauan ollut vallitseva käytäntö, poistettiin vuonna 1974 monien vaiheiden jälkeen teoreettinenkin mahdollisuus toisenlaiseen käytäntöön. [1] --Quinn (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 16.00 (EEST)

Reformoitu ehtoolliskäsitys

Artikkelissa sanotaan: Vapaakirkko edustaa reformoitua ehtoolliskäsitystä, jonka mukaan Jeesus ei ole ehtoollisessa mitenkään erityisellä tavalla läsnä poiketen luterilaisesta reaalipreesensopista.

Reformoitu ehtoolliskäsitys. Tähän kaipaisi pientä lisäselvennystä, tai jopa omalle tynkä artikkelille voisi olla tarvetta. Ehtoolliskäsityksiä on useita, ja niiden mukaan määräytyy myös voiko eri kirkkokuntien jäsenet osallistua toistensa ehtoolliselle. Esimerkiksi protestantit (konsubstantiaatio) eivät voi osallistua katolisen kirkon järjestämään ehtoolliseen (transubstantiaatio). Ehtoolliskäsityksiä on ainakin kolmea eri sorttia:

• reaalipreesens
• konsubstantiaatio
• transsubstantiaatio

Artikkelissa viitataan reformoituun ehtoolliskäsitykseen, jonka mukaan Jeesus ei ole ehtoollisessa mitenkään erityisellä tavalla läsnä poiketen luterilaisesta reaalipreesensopista. Määritelmänsä mukaisesti tämä ei siis lukeudu myöskään mihinkään yllä mainituista ehtoolliskäsityksistä. Jos reformoitu ehtoolliskäsitys siis on jokin tunnustettu oppi/käsitys ehtoollisesta aivan kuten reaalipreesens, konsubstantiaatio tai transubstantiaatio, mielestäni olisi perusteltua perustaa oma tynkä artikkeli aiheesta Reformoitu ehtoolliskäsitys. Muussa tapauksessa voisi kertoa mitä se on? eikä pelkästään mitä se ei ole?. --Jayaguru-Shishya (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 13.06 (EET)

Artikkelissa Ehtoollinen on kappale "Reformoitu ehtoolliskäsitys". Vapaakirkon ehtoolliskäsityksestä löytyy tietoa täältä. Vapaakirkon ehtoolliselle ovat tervetulleita kaikki Jeesuksen pelastajakseen ottaneet kirkkokunnasta riippumatta. --Quinn (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 17.34 (EET)

Tuo ei varsinaisesti vastannut kysymykseen siitä, mikä on Vapaakirkon reformoidun ehtoolliskäsityksen teologinen tulkinta ehtoolliselle (vrt. yllä olevat reaalipreesens, konsubstantiaatio ja transsubstantiaatio). Myöskään se, ketkä ovat tervetulleita Vapaankirkon ehtoolliselle ja ketkä ei, ei ole olennaista.

Ehdottaisin, että tuota reformoitua ehtoolliskäsitystä selvennetään. --Jayaguru-Shishya (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 18.42 (EET)

Muokkailin vähän artikkelia. --Quinn (keskustelu) 27. tammikuuta 2014 kello 09.31 (EET)

Vapaan kristillisyyden historiasta

Nyt artikkelissa ei sanallakaan viitata ennen uskonnonvapauslain voimaantuloa 1923 vaikuttaneeseen herra Braxeniin ja hänen seuraajiinsa, joihin lut. papisto viittasi Braxenilaisina. Heidän toiminnastaanhan SVK sikisi sitten kun uskonnonvapaus saatiin voimaan.--EskoG-67 (keskustelu) 8. elokuuta 2018 kello 00.00 (EEST)

Braxenista ja muista henkilöistä mainitaan artikkelissa Suomen Vapaakirkon historia.Anna O (keskustelu) 8. elokuuta 2018 kello 23.43 (EEST)

Kylläkin braxenilaisina. 46.132.64.252 20. heinäkuuta 2024 kello 16.05 (EEST)