Keskustelu:Suomen Maaseudun Puolue
Tuossa "paras vaalitulos" - kohdassa on varmaan virhe. Jos kansanedustajia on 200, ei 18 paikkaa voi vastata 23.47% äänistä. Samoin sivun alareunassa sanotaan, että ääniä oli 1970 vain 10.49%. Mikä näistä luvuista on sitten oikea, 10.49? Kommentin jätti 91.153.248.153 (keskustelu – muokkaukset).
Johtunee Suomessa käytössä olevasta "suhteellisesta ääntenlaskutavasta", D'Hondtin menetelmästä: http://fi.wikipedia.org/wiki/D%27Hondtin_menetelm%C3%A4
joka suosii suuria puolueita.
Esimerkiksi juuri olleissa Eduskuntavaaleissa vaikkapa Pohjois-Karjalan vaalipiirin (6 edustajaa) tuloksista näkyy tuon ääntenlaskutavan eriskummallisuudet: toiseksi eniten ääniä saanutta pienen puolueen edustajaa ei valita Eduskuntaan. Kuitenkin viisi tulevaa kansanedustajaa sai vähemmän ääniä kuin hän. http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/vp11/ehdokkaat.htm
Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Keskustan P.Salovaara valittiin minimaalisella äänimäärällä.
Wikipedian suhteellista vaalitapaa käsittelevällä yleissivulla sanotaankin virheellisesti "Suhteellinen vaalitapa on pienille puolueille enemmistövaalitapaa edullisempi", joka ei siis välttämättä pidä paikkaansa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_vaalitapa Kommentin jätti -raidi-
Kekkonen , poikkeuslaki ja SKYP
[muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1974 poikkeuslain läpimenoon kiireellisenä tarvittiin perustuslain säätämisjärjestys eli 5/6 kansanedustajista. Tähän eivät Kekkosen takana olleiden puolueiden edustajamäärät olisi riittäneet sillä SMP, suuri osa Kokoomuksesta ja Perustuslailliset jo yksinään pystyivät saamaan kokoon tarvittavat 34 vastustajaa. SMP:ssä oli vahva Kekkoselle myötämielinen oppositio mutta ongelmana oli että vaikka ryhmä hajoitettaisiin, niin uusi olisi jäänyt taloudellisesti tyhjän päälle. Puoluetukilain mukaan SMP olisi jatkossakin saanut koko tuen vaalien mukaisen edustajamäärän mukaan.
SMP:stä eronnut/erotettu 12 edustajan ryhmä olisi riittänyt poikkeuslain läpiviemiseen. Puoleuetukilakiin tehtiin pikavauhtia muutos. Wikipedian artikkelista näkee että uusi puolue SKYP perustettiin 2.12. 1972 ja puoluetukilakia muutettiin 28.12. 1972 eli eduskunnan normaalin joululoman aikana. - Myöhemmin SKYP äänesti poikkeuslain puolesta. Seuraavissa vuoden 1975 vaaleissa SKYP sai läpi yhden edustajan (Matti Asunmaa) joka 1977 loikkasi Keskustapuolueeseen vieden puoluetukirahat mukanaan - näinhän oli säädetty. SKYP poistetetiin puoluerekisteristä 1980 sen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.
Kekkosen poikkeuslakiprosessin syyksi esitetään kahdessakin Wikipedia-artikkelissa (SMP ja SKYP-artikkelit) "ETYK-prosessin varmistamista". Epäilemättä Kekkonen on näin esittänyt, mutta myöhempi historia ei tue tätä syytä. Ainakaan tätä selitystä sitä ei pitäisi esittää Wikipediassa ainoana syynä. ETYK-prosessi tuntui kulkevan eteenpäin Suomesta riippumatta.
Muitakin syitä on esitetty:
1. Syyksi esitettiin tuohon aikaan että Suomen ja EEC:n (nyk. EU) välille solmittava vapaakauppasopimus vaatii Kekkosen takuumiehekseen koska Neuvostoliitto vastustaa aietta. EEC-sopimus oli Suomelle elintärkeä sillä yksi Suomen suurimmista kauppakumppaneista, Britannia oli 1973 alusta siirtymässä EFTA:sta (liitännäisjäsenenä Suomi) EEC:hen. Kekkosen pit jatkaa kauttaan vaikka poikkeuslailla. Kekkonen itse sitoi EEC-sopimuksen dramaattisesti uudelleenvalintaansa ns. Zavidovo-vuodon yhteydessä. (kts Wikipedia-artikkeli Zavidovo-vuoto)
2. Kekkonen ei halunnut Ahti Karjalaisesta seuraajaansa, koska ei luottanut tähän enää. Kekkonen arveli ettei Karjalainen pärjää neuvostojohdon kanssa kuten hän. Esimerkkinä tästä pidettiin Karjalaisen pääministerivierailun Neuvostoliitossa (1971)loppukommunikeaa missä fraasi "Suomen puolueettomuuspolitiikka" oli muutettu NL:n pitkään haluamaan muotoon "Suomen pyrkimys puoluettomuuspolitiikkaan". Tämä kumoutui vasta 1985 presidentti Gorbatshovin vierailun aikana. Kekkosen ja Karjalaisen välit viilenivät vuodesta 1971 eteenpäin. (kts Wikipedia-artikkeli Ahti Karjalainen)
3. Kekkonen ei halunnut enää nöyryyttävään tv-(yhteis)väittelyyn Veikko Vennamon kanssa. Kekkonen ilmoitti jo v. 1968 presidentinvaalien tv-tentissä ettei pitänyt siitä mitä "tässä samassa studiossa puhuttiin" viitaten presidenttiehdokas Vennamon vaalitenttiin. Kekkonen ilmoitti että tämä on hänen viimeinen vaalitenttinsä. Tätä ilmoitusta Karjalainen / tukijoukot pitivät lähtömerkkinä vuoden 1974 vaaleihin (vrt, edellinen kohta). (Kts Wikipedia-artikkeli Suomen presidentinvaali 1968)
Karjalaisen II hallitus hajosi 1971 ja tämän jälkeen Karjalainen toimi Sorsan I hallituksen ulko- ja varapääministerinä. Tämä hallitus hajosi kesäkuussa 1975 kuukausi ennen Helsingin ETYK huippukokousta. Kekkonen nimitti Keijo Liinamaan johtaman virkamieshallituksen jossa Karjalaisen paikan sai Kekkosen luottomies Olavi J. Mattila. Karjalainen esitti ettei Suomea voi ETYKin huippukokouksessa johtaa virkamieshallitus ja että poliittinen hallitus pitäisi kiireesti nimittää. Kekkonen totesi tähän lakoonisesti että "talo elää tavallaan, vieras käypi ajallaan" Liinamaan hallitus istui vuoden loppupuolelle.
88.192.131.221 24. heinäkuuta 2010 kello 21.10 (EEST)
- Poistin maininnan ETYK:istä. Olipa totuus mikä hyvänsä, asia ei ole artikkelin kannalta mitenkään olennainen. Wähäwiisas (keskustelu) 7. toukokuuta 2013 kello 23.27 (EEST)