Keskustelu:Steinerkoulu

Itse artikkeli puhuu steinerkouluista / Steiner-kouluista ilman väliviivaa, kun taas artikkelin nimessä se on väliviivan kanssa. Pitäisi valita jompi kumpi muoto ja käyttää sitä yhtenäisesti kaikkialla. --Hapo 17. huhtikuuta 2006 kello 14.12 (UTC)

Yhtenäistin kirjoitusasua --Aulis Eskola 18. huhtikuuta 2006 kello 21.49 (UTC)

Steinerkoulu- artikkeli on nykymuodossaan (27.3.2006) puolueellinen ja kieliasultaan erityisen huono. Monet asiatiedotkin ovat virheellisiä. Kriittisetkin näkökohdat kuuluvat aiheen kuin aiheen esittelyyn, mutta tendenssimäinen vääristely ei.

Pyytäisin, että ylläpitäjät merkitsevät artikkelin puolueettomuuden kyseenalaiseksi ja sisällön parantelua vaativaksi tms.Kommentin jätti 195.74.14.147 (keskustelu – muokkaukset).

Voit toki muokata artikkelia itsekin! --Myrtti <3 27. maaliskuuta 2006 kello 14.00 (UTC)

Ehdotus

Englanninkielinen artikkeli on jäsentelyltään onnistunut. Siinä kritiikki on oman otsikkonsa alla. Ehdottaisin, että ne, jotka ovat muokanneet artikkelin yleissävyn ei-neutraaliksi muokkaavat ensin artikkelia siten, että steinerpedagogiikkaa kohtaan esitetty kritiikki siirretään oman alaotsikkonsa alle. Sen jälkeen voimme jatkaa yhteisvoimin artikkelin kohentamista.

Mitään turhaa muokkaussotaa ei ole tarkoituksenmukaista aloittaa.

Ehdotus 2

"Monet asiatiedotkin ovat virheellisiä. Kriittisetkin näkökohdat kuuluvat aiheen kuin aiheen esittelyyn, mutta tendenssimäinen vääristely ei."

Olkaapas hyvät ja osoittakaa asiavirheet. Korjaan ne saman tien. Muuten, silloin kun artikkeli oli enemmän tai vähemmän peitellysti Steiner-myönteinen ja esitteli vain siloittelevaa pintakritiikkiä , NPOV-ongelmasta ei kitissyt kukaan. Mutta nyt sitä ilmestyi.

--Pale 27. maaliskuuta 2006 kello 14.57 (UTC)

"Lisäksi nk. kovien luonnontieteiden (matematiikka, fysiikka, kemia) opetus saattaa olla olematonta, erityisesti kahden jälkimmäisen. Steinerkoululaisten tiedollinen taso onkin selvästi heikompi kuin muiden peruskoululaisten ja esim. Lahden Steiner-koululaisista reputti ylioppilaskirjoituksissa eräänä vuonna 40% oppilaista. Keskustelua herättävät myös lukuisat pakolliset käsityökurssit ja pakolliset tukimaksut joissain kouluissa.". Tuollaiset vaatisivat tietenkin lähteen. --ML 27. maaliskuuta 2006 kello 15.06 (UTC)

"Eräänä vuonna eräässä koulussa tapahtui näin" -tyyppiset anekdootit eivät ole asiallista kritiikkiä. Jos reputtamisluvuista keskustellaan, pitäisi esittää, mitkä ovat tyypilliset reputtamisluvut tyypillisessä steinerkoulussa (ja tukea väitettä vaikkapa kattavalla tilastolla eri vuosien reputtamisluvuista. Vähintään voisi vaatia väittämää tyyliin "yleensä steinerkoulujen reputtamisluvut ovat välillä n% - nn%. Esimerkiksi vuonna *vuosiluku* Lahden steinerkoululaisista reputti 40%") Olipa väite totta tai ei, yksittäistapauksesta yleistäminen koko koulumuotoa koskevaksi kritiikiksi on huonoa argumentaatiota.86.115.21.186 14. toukokuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

Myönnät siis Pale, että olet tarkoituksella muokannut artikkelin Wikipedian periaatteiden vastaiseksi?  ;-)

Tavallisissa lukioissa on pakollisia fysiikan ja kemian kursseja vain yksi kumpiakin, steinerlukioissa kumpaakin useampi! 212.226.40.137 12. heinäkuuta 2012 kello 07.41 (EEST)

Tässä muutamia asiavirheitä: Hoitoeurytmia ei ole pakollista kaikille ekaluokkalaisille. Todistus-kohdissa on monia virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia: Arvosanat merkitään oppilaskorttiin 7. luokalla ja siitä lähtien ne annetaan myös vanhemmille. Sanallinen todistus oppilaille: 4. luokalta lähtien realistinen ja kannustava ainekohtainen luonnehdinta koulumenestyksestä ja parantamisen kohdista yms. eikä mikään runo, luokilla 1-3 se on runo tms. oppilaalle ja perusteellinen lausuntokirje vanhemmille. Se on mahdollinen ja lainmukainen myös peruskoulussa 8. luokkaan saakka, jos ette tienneet. Erotodistukset kirjoitetaan numerotodistuksina, jos vanhemmat niin tahtovat, vaikka siihen ei taida mitään lain velvoitetta ollakaan.

Temperamenttiasia on kuvattu aivan väärin. Mitkä ovat lähteet väitteillesi?

Luonnontieteiden opetusta käsittelevä kappale on pelkkä heitto.

Työkirjat-oppikirjat -kohdissa on sekavaa mutua, samoin eurytmiakohdassa. Koulumenestystä käsittelevä väite vaatisi enemmän perusteluja ja lähteitä ollakseen validi. Helsingin Rudolf Steiner -koulu oli muistaakseni 13. MTV:n rankinglistalla, pitäisi tarkistaa. Vasenkätisiä muuten voidaan opettaa kirjoittamaan (vain kirjoittamaan) oikealla kädellä, jos asia on ok lääkärien ja vanhempien mielestä ja sikäli mikäli lapsen oppimisvaikeuksia katsotaan voitavan tällä helpottaa. Eikä tietenkään pakottamalla.

On myös kummallista, että ensin sanotaan, että pyritään oppiaineiden tasapainoon ja seuraavaksi asia "traumatisoidaan" sanomalla, että pyritään estämään tietoaineiden dominointi. Vihjataan epäsuorasti, että koulussa tietoaineita ei arvosteta, ei opeteta kunnolla tms.

____________

Ai muokannut tahallaan periaatteiden vastaiseksi - ei vaan tahallani periaatteiden mukaiseksi, jes jes.

Tuo toikkari-kohta ei ole kirjoittamani. Mutta sai olla rauhassa kaikilta - kunnes...

Osoittesta http://www.mtv3.fi/lukiot/kunta2004.htm löytämästäni neljästä steiner-lukiosta kolme sijoittui keskiarvon alapuolelle mitä yo-kirjoitustuloksiin tulee. Puoltoäänien perusteella sijat 60, 106, 201 ja parhaalla sija 285 440 lukion joukossa v 2004 mukaan. Tilanne hyvin samankaltainen muina vuosina. (Neljä lukiota, koska kaikilla ei ole todistuksenanto-oikeutta ja ovat hallinnollisesti osa jotain muuta steinerkoulua. Mutta sehän ei tilannetta muuta. Lisäänpä lähteen artikkeliin.)

Nyt en ehdi parempaan inttämiseen - jatkan sitten himasta - mutta katsopas steinerlukioiden opseja vaikka fyysiikan tai matikan osalta. Aika heikkoa.

Inttämisiin - asiapohjalta toki. Ja muistakaa allekirjoittaa viestinne. --Pale 27. maaliskuuta 2006 kello 17.19 (UTC)

---

"Opettaja on alaluokilla lapsen silmissä esikuvallinen aikuinen ja yläluokilla nuorille vakuuttava asiantuntija." -Tuo on mainospuhetta eikä tietoa.

"Luokissa on toki käytössä monipuolisesti kirjoja ja muita tietolähteitä.. " -Muutamia kirjoja. Ei muita tietolähteitä. Voisiko tätä selventää?

Mainintoja mmahdollisesti joitakin oudoksuttavista piirteistä on myös poistettu. Mikä tarve on salailla steinerkoulujen erilaisia piirteitä jos pitää samalla mainostaa hyviä puolia sivustolla jonka tarkoitus on olla puhtaasti tietoa antava?

Muokkasin artikkkelin uusiksi

Artikkeli on nyt uusittu ja keskustelu jatkukoon. Taisin kyllä munata ja linkit tekstistä hävisivät. Pahoittelen. Voin väkerrellä niitä takaisin ja lisääkin myöhemmin. Muuten, kielipoliisista päivää: Steiner-koulu po. steinerkoulu, Steiner-pedagogiikka po. steinerpedagogiikka. Koko sivun otsikkokin ja edelleenohjauslinkki pitäisi vaihtaa.

EM64

Jos tätä muokkausta ei luonnehdi NPOV, mikä sitten?

Artikkelissa osoitetaan sopiva suhtautuminen kritiikkiin ja kritiikin lähteeseen. "Yleensä kritiikin esittäjät ovat eräiden kristillisten liikkeiden edustajia tai skeptikkoja." Eli jos esität kritiikkiä, olet todennäköisesti skeptikko tai kristitty. Wau (tarkoitin NPOV)! Joku on erehtynyt ja paljon.

Pale

Onko sinulla esittää linkkejä sivuille, joilla steinerkouluja kritisoi joku henkilö, joka ei ole kristitty eikä skeptikko? 83.245.216.162 11. kesäkuuta 2011 kello 13.10 (EEST)

Steinerkouluihin kohdistuvan kritiikin laatu

Kun jokin asia irrotetaan kontekstista ja jätetään oleellisia asioita mainitsematta, se saadaan kuulostamaan järjettömältä huuhaalta.

Tarkoitan suurin piirtein tämäntyyppistä vääristelyä:

”TV eli televisio on erikoinen laite, jota televisioihmiset käyttävät päivittäin. He istuvat ns. olohuoneissa useita tunteja päivässä ja tuijottavat tuota laitetta keskittyneesti. Laite vaikuttaa jollain tapaa heidän tunteisiinsa ja aiheuttaa tutkimuksien mukaan vakavaa riippuvuutta. Televisioihmiset väittävät, että televisio rentouttaa, mutta tosiasiassa se passivoi ja heikentää loogista päättelykykyä. Liiallinen TV:n käyttö aiheuttaa epäsuorasti myös ylipainoa.

TV:n toiminta perustuu eräänlaisiin elektronisuihkuihin, jotka näkyvät säännöllisinä valoilmiöinä ja stimuloivat television katselijan aivoja. Televisio lähettää myös ääniaaltoja, ja joidenkin TV:n käyttäjien mukaan ne olisivat toisinaan jopa tärkeämpiä kuin itse valoilmiöt.

Televisioihmiset väittävät, että tuon laitteen avulla he pystyvät näkemään tuhansien kilometrien päähän ja jopa menneisyyteen. On useita kertomuksia, jossa järkyttyneet television käyttäjät ovat kuvailleet television tuhoisia vaikutuksia ja mm. sen kautta kokemiaan väkivallan ja nöyryytyksen tunteita. Hämmentäviä ovat olleet myös tapaukset, joissa TV:n käyttäjät ovat kokeneet kuolleiden omaistensa läsnäolon TV:n käytön aikana.”

Tämäntapaista lähdetekstien tarkoitushakuista vääristelyä on harrastettu paljon steinerkouluja – erityisesti eurytmiaa – koskevan keskustelun yhteydessä. Se ei ole suoranaista valehtelua, mutta aiheuttaa takuuvarmasti lukijalle vääristyneen kuvan käsiteltävästä aiheesta, jos hän ei tiedä siitä entuudestaan mitään.

Antroposofiaan liittyy varmasti sellaisia piirteitä, jotka lähenevät jossain mielessä uskontoa ja niitä jokainen saa tietysti kommentoida ja kyseenalaistaa. Uskontoon liittyvät asiat eivät kuitenkaan ole kovinkaan usein tietoa, joten henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan ne tulisi jättää kokonaan tietosanakirjan ulkopuolelle. On tietysti turha alkaa kirjoittaa tietosanakirjaan artikkelia myöskään siitä, miksi Jumalaa ei ole olemassa, vaikka sellaista tietoa olisikin.

Voi toki yrittää luonnehtia antroposofiaan liittyviä hengellisyyksiä, jos todella tietää niistä jotain. (Uskonnostakin voi kirjoittaa asiallisesti ja puolueettomasti!) Mutta siinäkin tulee muistaa, että antroposofia ei ole yhtä kuin steinerkoulu.

Steinerkoulujen vastaista kritiikkiä ei tulisi rakentaa järjestelmälliselle lähdetekstien vääristelylle, varsinkaan jos haluaa kirjoittaa tietosanakirjaan.

Kysymys

Onko olemassa luvatta toimivia steinerkouluja?

Mikäli tämä seuraava lause on tekstissä, se pitäisi perustella lähteellä: Steinerkouluja on pidetty vaarallisina. Ja esitettyyn kysymykseen, joillakin pienillä steinerkouluilla ei ole lupaa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ne eivät saa mitään tukea. Artikkeliin tuon asian käsittelyä pitäisi kyllä jotenkin muokata, koska "ei lupaa" kuulostaa siltä, kuin ei saisi toimia. Toimia saa, mutta se on hankalampaa. Voisivatko keskustelijat tällä sivulla muuten allekirjoittaa kommenttinsa kirjoittamalla loppuun neljä tilde-merkkiä tai painamalla toisiksi viimeistä kuvaketta, kiitos. --84.230.73.64 18. marraskuuta 2006 kello 12.07 (UTC)

Suomessa ei saa antaa opetusta ilman perusopetuksen tai lukiokoulutuksen järjestämislupaa. Koulutusjärjestelmän näkökulmasta ei ole olemassa luvatta toimivia kouluja. Sen sijaan niiden "oppilaat" ovat kotiopetuksessa, jolloin vanhempien vastuulla on järjestää lapsilleen opetus sopivaksi katsomallaan tavalla. On sallittua järjestää tämä opetus Steiner-kouluksi itseässään kutsuvassa yhteisössä, mutta tästä huolimatta vastuussa ovat ensisijassa vanhemmat. Kunta määrää kullekin lapselle valvovan opettajan, joka yleensä työskentelee tavallisessa peruskoulussa. Tämän tehtävänä on vastaanottaa kunnan määräämällä tavalla lukukausittaiset tai -vuosittaiset tentit, joilla lapsi todistaa osaavansa kullakin vuosiluokalla vaadittavat asiat. --M. Porcius Cato 20. marraskuuta 2006 kello 11.23 (UTC)

Arvosanat

Tekstistä on edellinen muokkaaja poistanut, että numeroarvosanat annetaan jo seitsemänneltä luokalta ainakin vanhempien tietoon. En ole varma, onko tämä käytäntö kaikissa steinerkouluissa, joten en haluaisi suoraan palauttaa sitä. Onko kenelläkään selkeää tietoa tästä asiasta? --Lilian 4. joulukuuta 2006 kello 17.46 (UTC)

Tämä seuraava on EM64:n viestistä, jotta voimme jatkaa keskustelua tässä. --Lilian 5. joulukuuta 2006 kello 13.58 (UTC)

Hei! Lain mukaan päättöarvosteluun 9. luokalla vaikuttavat arvosanat 7. ja 8. luokalla, joten onhan ne jossain oltava. Ja numerot on annettava viimeistään 8. luokalla päättöarviointia ennakoiden. Ja samoin on lainmukaista, että jos oppilaasta on tehty merkintä rekisteriin, on sen oltava vanhempien tarkastettavissa. Yksinkertaisin ratkaisu näihin on se, että kevätjuhlassa jaetaan sanalliset lausunnot oppilaille ja pian sen jälkeen postitetaan vanhemmille numerot, yleensä oppilaskortin kopio. Etukäteen tai tuon kirjeen saatteessa pyydetään vanhempia toimimaan parhaaksi katsomallaan tavalla, ettei sanallinen, perusteellisempi arviointi jäisi numeroiden varjoon. --EM64 5. joulukuuta 2006 kello 07.05 (UTC)

Tämä on varmaankin steinerkoulujen yleinen käytäntö. Yritän keksiä, miten artikkelin tekstin saisi sujuvaksi ja samalla käytäntöä vastaavaksi. Mutta tuohon lakipuoleen vielä. Opetushallituksen v. 2004 julkaisemassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet -tekstissä todetaan: "Oppilaan arvionti jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät." Ja: "Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet." (s. 260.) Päättöarvioinnista puolestaan: "Päättöarvoinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa." Ja: "Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9." (s. 264.) Tämän lisäksi Opetushallitukselta on erikseen painettu teksti päättöarvioinnin kriteereistä. Lukisin tämän niin, että päättöarvosanaa antavan opettajan on ensisijaisesti annettava se oppilaan taitojen, ei aiempien arvosanojen perusteella.--Lilian 5. joulukuuta 2006 kello 14.15 (UTC)

Yllä lainaamani voisi mahdollisesti lukea myös niin, että kahdeksannen luokan arvosanan tulee vaikuttaa. En ole ehtinyt selvittää asiaa muualta, mutta se kiinnostaisi minua. Jos joku tietää tästä lisää, olisi mukava kuulla. --Lilian 8. joulukuuta 2006 kello 06.14 (UTC)

Lähdeviitteet

En voi muokata tätä seuraavaa kohtaa, koska lähdeviitettä ei ole merkitty. Jos olet sen kirjoittaja, voisitko yrittää tarkentaa sitä jollakin lähdeviitteellä: - Keskustelua herättävät myös lukuisat pakolliset käsityökurssit ja koulujen keräämät vapaaehtoiset tukimaksut. Myös numerotodistuksen puuttuminen ennen yhdeksättä luokkaa on aiheuttanut hämmennystä. Steinerkoulut vetoavat siihen, että kirjallinen lausunto on perusteellisempi. --Lilian 8. joulukuuta 2006 kello 08.42 (UTC)

Aika paljon puuttuu lähteitä, varsin Suomen steinerkouluihin kohdistuvissa väitteissä. Mielestäni joissakin kohdissa lähdettä väittämälle ei silti tarvita, jos menettelytapa Suomessa on ilmiselvä ja lakiin perustuva.

Kritiikki

Kritiikkiosuus on kirjoitettu hiukan oudosti. Siinä ei pitäisi mennä kritisoimaan kritiikkiä vaan esittää kriittiset näkemykset ja tietysti mielellään lähteiden tukemana. Steinerkoulujen kanta esitetään sitten omana osuutenaan. Näin on käytäntö ainakin muissa kiistaa herättäneissä artikkeleissa. --Ulrika 8. joulukuuta 2006 kello 09.06 (UTC)

Lähdeviitteet kritiikkiin

Aion lähiaikoina alkaa muokata kritiikkiosuutta. Kohdat, joissa ei ole lähdeviitteitä, tuskin säilyvät. Asiallista, lähdeviitoitettua kritiikkiä tulee voida käsitellä molemmilta puolilta, siis keskustelun molemmat kannat on saatava esille. --Lilian 8. joulukuuta 2006 kello 10.29 (UTC)

Kuten edellä sanoin, kritiikkiosuudessa ei pitiäisi esittää kritiikin kritiikkiä, vaan ne olisi hyvä esittää omien otsikoiden alla, jotta käy selvästi ilmi mikä on kritiikkiä, mikä steinerilaisten näkemyksiä. Ja ehkä on parempi, että kritiikin esittää kirjoittaja, jolla on kriittisiä näkemyksiä. Jos itse kirjoittaa omasta asiastaan, kritiikki saa hiukan omituisen sävyn tyyliin: "Jotkut sanoo näin, mutta he ovat kyllä väärässä." :)--Ulrika 8. joulukuuta 2006 kello 11.04 (UTC)

Mielestäni kritiikkiosuudessa tulee voida käsitellä kritiikkikeskustelua kokonaisuutena esittäen molemmat kannat selkeästi. Jos kritiikki on asiallista ja aiheellista, sen tulee tietysti myös käydä ilmi. --Lilian 8. joulukuuta 2006 kello 11.50 (UTC)

Olen nyt kuitenkin ymmärtänyt Wikipedian käytännöksi, että kritiikkiosuus on varattu kritiiikille, muu artikkelihan on lähinnä steinerilaisia ajatuksia ilman krtitiikkiä, luulisi sen riittävän. Jos steinerilaiset valitsevat mikä on asiallista kritiikkiä, kritiikiltä menee pohja pois. --Ulrika 8. joulukuuta 2006 kello 11.55 (UTC)

Pohdittaisiinko tätä sitten, kun olemme konkreettisen muokkauksen edessä? En halua vesittää asiallista kritiikkiä (pystymme varmasti päättämään, mitä se on). Kritiikin luonteesta riippuu, onko neutraalimpaa esittää vastaus siihen vai antaa muun artikkelin vastata. Jos esimerkiksi kritisoidaan sitä, että jonakin vuonna on tullut huonot YO-tulokset jossakin steinerkoulussa, on syytä kertoa, että steinerlukioissa ei ole keskiarvorajaa. Jos sensijaan kritisoidaan jotakin steinerkoulun jo artikkelissa kuvattua käytäntöä, voi kritiikki varmaan olla yksin. --Lilian 8. joulukuuta 2006 kello 12.11 (UTC)

Olen siirtänyt lähdeviitteettömät kritiikkikohdat tänne. Tästä voi palauttaa hyvinä pitämiään lähdeviitteiden kanssa: 'Kritiikkiä tai ihmetystä osakseen steinerkoulut saavat usein esimerkiksi eurytmiasta ja työkirjojen kirjoittamisesta käsin läpi lähes koko perusopetusasteen. Steinerkoululaisten tietotasoa on epäilty heikommaksi kuin peruskoululaisten ja muiden lukiolaisten. Perusteena on käytetty esimerkiksi sitä, että Lahden steinerkoulussa reputti ylioppilaskirjoituksissa eräänä vuonna kymmenestä kirjoittajasta neljä. Tämä oli tosin poikkeuksellista, ja useimmat yo-tulokset steinerkouluista ovat keskitasoa. Tilastoihin vaikuttaa osaltaan se, että steinerkouluihin ei ole keskiarvorajaa. Muista kouluista hakevat valitaan haastattelun perusteella ja käytännössä kuka tahansa saa osallistua opetukseen omien kykyjensä puitteissa. Kaikki ylimpien luokkien oppilaat eivät tavoittele ylioppilastutkinnon suorittamista.

Eräänä yksityiskohtana kriittisyyttä on myös herättänyt se, että steinerkoulujen oppilaita luonnehditaan 1800-luvulla muodissa olleen niin sanotun temperamenttiopin mukaan, kuten koleeris-melankolikko, sangviinis-koleerikko.

On myös esitetty epäilyjä, että kouluissa opetettaisiin antroposofiaa koululaisille. Epäillään siis, että opettajilla on antroposofinen maailmankatsomus ja se välittyy oppilaille. Tosin Rudolf Steiner on kieltänyt antroposofian opettamisen erikseen ja suoraan oppilaille steinerkoulussa.

Steinerkouluja kritisoivat käyttävät väitteidensä tukena usein aivan samoja tutkimuksia kuin puolustajat. Samoistakin tutkimuksista löytyy tulkintamahdollisuuksia ja argumentteja puolesta ja vastaan kummankin osapuolen käyttöön.'

Siirsi --Lilian 8. joulukuuta 2006 kello 13.39 (UTC)

Teksti muokattu paremmaksi artikkelissa. --Thi 8. joulukuuta 2006 kello 13.41 (UTC)

Se on kuitenkin edelleen lähteetöntä kritiikkiä. --Harriv 8. joulukuuta 2006 kello 13.44 (UTC)

Hyvä lähdeviite on merkitty tekstiin, sen pohjalta vain lisää kritiikkiä artikkeliin. Joku saisi myäs lisätä viitemallineen loppuun kun lähteitä kerran kaivataan, minä en nyt ehdi. --Thi 8. joulukuuta 2006 kello 13.48 (UTC)

Jos koko "Arvostelua" osio perustuu tuohon Ervastin kirjoitukseen, voisi sen kirjoittaa siinä muodossa että "Dosentti Heikki Ervasti arvostelee Skepsis ry:n julkaisussa NN.." tjsp. Wikipedia:Kerro kuka tekee. --Harriv 8. joulukuuta 2006 kello 13.57 (UTC)

Tervehdys! Olen jälleen muokannut kritiikkiosiota. Muutin sanan todellisuuskäsitys maailmankuvaksi, koska se on lähteessä käytetty termi ja istuu muutenkin tähän hyvin. Tässä ovat Thin versiosta kokonaan poistamani kappaleet, jotka odottelevat lähdeviitteitä:

'Kritiikkiä tai ihmetystä osakseen steinerkoulut saavat usein esimerkiksi eurytmiasta ja työkirjojen kirjoittamisesta käsin läpi lähes koko perusopetusasteen. Steinerkoululaisten tietotasoa on epäilty heikommaksi kuin peruskoululaisten ja muiden lukiolaisten. Tilastoihin vaikuttaa osaltaan se, että steinerlukioihin ei ole keskiarvorajaa.

Eräänä yksityiskohtana kriittisyyttä on myös herättänyt se, että steinerkoulujen oppilaita luonnehditaan 1800-luvulla muodissa olleen niin sanotun temperamenttiopin mukaan, kuten koleeris-melankolikko, sangviinis-koleerikko.'

Terveisin --Lilian 9. joulukuuta 2006 kello 08.53 (UTC)

Antaa niiden tekstien olla siellä, on siellä muitakin lähteettömiä väitteitä. Merkitsin joitakin kohtia, joihin olisi erityinen tarve saada lähde. --Ulrika 9. joulukuuta 2006 kello 14.33 (UTC)

Mikä pakko on jokaisen lähdeviitteen kanssa? Entäpä jos ne jotka aiheesta parhaiten tietävät (esim Steinerkoulun opettaja tai oppilas) lisää itseltään saatua tietoa? Tietoa ruohonjuuritasolta on varmasti saatavilla. Tarkoitan tämän kaltaista

"Kritiikkiä tai ihmetystä osakseen steinerkoulut saavat usein esimerkiksi eurytmiasta ja työkirjojen kirjoittamisesta käsin läpi lähes koko perusopetusasteen. "

Opettajan roolista

Steinerpedagogiikassa käytetään termiä auktoriteetti alaluokkien opettajien roolista. Auktoriteetti lienee niin hyvää suomen kieltä, ettei sitä tarvitse selittää tai suomentaa. --Lilian 9. joulukuuta 2006 kello 09.14 (UTC)

Minusta se ei ole erityisesti steinerpedagogiikalle ominaista vaan koskee myös yleistä suomalaista koulujärjestelmää. --Ulrika 9. joulukuuta 2006 kello 14.34 (UTC)

Kriitikoiden luettelointi

Kannattaako ruveta luettelemaan kriitikoita maailmankatsomuksittain, kun sieltä jää varmasti pois monia, ja nyt kriitikoiden maailmankatsomus on vähän vinoutunut. Kriitikoissa on entisiä steinerkoulun oppilaitakin. En voi nimetä enkä antaa lähdettä koska tieto on suullisena kuultua tietoa. On kaikenlaisia ihmisiä, jotka perehdyttyään taustoihin hämmästelevät, elleivät peräti järkyty. --Ulrika 9. joulukuuta 2006 kello 16.40 (UTC)

Esimerkiksi muoto "toisaalta ateisteja ja skeptikkoja ja toisaalta kristillisen vakaumuksen edustajia" toisi esille sen tilanteen, jossa steinerkouluja arvostellaan. Nuo tahot on kyllä jossain muodossa mainittava tekstissä, koska ne ovat merkittävimpiä kriitikoita. --Thi 9. joulukuuta 2006 kello 16.44 (UTC)

Miltä tuntuisi jos sen esittäisi muodossa "Steinerkoulua julkisesti kritisoineiden joukossa", silloin jäisi mahdollisuus että kriitikkoja on ehkä myös niiden keskuudessa, joilla ei ole mitään äärilaidan maailmankatsomusta vaan he ovat ns. tavallisia ihmisiä. --Ulrika 9. joulukuuta 2006 kello 16.51 (UTC)

'kuten missä tahansa...'

Hei! Lause 'kuten missä tahansa koulussa' ei ole niin ongelmaton kuin äkkiseltään tuntuisi. Suhtautuminen siihen, missä määrin ja minkä ikäisille aikuisen tulisi olla auktoriteetti vaihtelee eri kasvatussuuntauksissa. En ollenkaan väitä, etteikö asia olisi monissa kouluissa samansuuntaisesti kuin steinerkouluissa, mutta näin ei aina välttämättä ole. Ehkä ihmisille voisi jättää tilaa ajatella itse, tyyliin 'ahaa, näinhän se taitaa olla peruskouluissakin'. Poistan lauseen toistaiseksi, jos joku palauttaa sen, sitä olisi jotenkin muokattava. En kuitenkaan suosittele palautusta, koska tämän artikkelin tehtävä ei ole ratkaista peruskoulujen tai muiden koulujen kantaa kasvatuskysymyksiin, ja aihe on paljon vaikeampi kuin arkitiedon pohjalta yhtäkkiä näyttäisi. --Lilian 11. joulukuuta 2006 kello 10.23 (UTC)

Lauseen poistaminen aiheuttaa nyt kyllä sen, että jää kuva kuin steinerkoulu pitäisi tätä asiaa yksinoikeutenaan. Ellet selitä asiaa perusteellisesti, kyllä sen jatkolauseen tulee olla siinä. Parasta olisi poistaa koko maininta, niin ei tule väärinkäsityksiä. Eihän tätä artikkelia ole pelkästään steinerpedagogiikan tuntijoille tarkoitettu. Kyllä jokaisen lukijan se pitää voida ymmärtää ilman väärinkäsityksen mahdollisuutta, kun kerran yleisestä tietosanakirjasta on kyse. --Ulrika 11. joulukuuta 2006 kello 14.24 (UTC)

Yritän miettiä, miten asian voisi sanoa niin, että se ei kuulosta steinerkoulun omimalta jutulta. Kohtaa ei voi sen vuoksi poistaa, että tuo on hyvin keskeinen idea steinerpedagogiikassa. Siis melkein voisin sanoa, että yksi niistä kaikkein keskeisimmistä. Mutta totta, ei se juuri eroa muusta koulumaailmasta. Olen varma, että keksin jotakin viimeistään huomiseen mennessä.--Lilian 11. joulukuuta 2006 kello 17.12 (UTC)

Löydät varmaan lähteen sille lasten tyypittelyllekin? Onko kyseessä jokin tietty tyypittelyn menetelmä, kuten olen ymmärtänyt? Toivon myös että jätät keskustelusivuni rauhaan ja keskityt kulloinkin käsittelyn alla olevaan artikkeliin.--Ulrika 12. joulukuuta 2006 kello 06.35 (UTC)

Sivun kirjoittajilta voisi löytyä lähteet suoraan. Minulla ei ole samantien, vaikka saatan ehkä ruveta lähdeviitoittamaan sivua jossain vaiheessa. Toivon itsekin, että emme joudu enää keskustelemaan sivullasi. --Lilian 12. joulukuuta 2006 kello 12.01 (UTC)