Keskustelu:Stalinismi

"Totta on kuitenkin, että Stalinin taloudellisten uudistusten johdosta agraarivaltainen Neuvostoliitto kiri huomattavasti kiinni teollistuneiden valtioiden tuotannollista etumatkaa. Jälkikäteen ajatellen tämä oli onni, sillä kansallissosialistisen Saksan hyökkäystä tuskin agraarivaltio olisi kyennyt päihittämään"

Niin kenelle asia oli onnekasta? Ei noin oikein voi sanoa, olisihan elo voinut olla onnellisempaa Saksan alaisuudessakin. Kahkonen 20:53 toukokuun 12. 2004 (UTC)

Tässä tapauksessa kai tietenkin järjestelmää soveltavien kannalta? Lause ei kyllä ehkä ole parhaimpia (tunnustan kirjoittaneeni sen). Asiaa kyllä voi tuoltakin kannalta spekuloida - tietty ensin pitää tehdä tosi spekulatiivisia päätelmiä miten toinen maailmansota olisi päättynyt jos NL olisi kukistunut, päättää oliko liittoutuneiden voitto toisessa maailmansodassa hyvä asia (henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että oli). Ja asia tietenkin riippuu keneltä kysyy, mutta kansallissosialistien rotupolitiikan valossa venäläisten musikoiden kohtalo tuskin olisi ollut Neuvostoliiton raakuuksia paljon lievempää, olivathan slaavit ali-ihmisluokkaan kuuluvia. JP 20:54 touko 12, 2004 (UTC)

Niin mutta kyllä kommunistitkin (Venäjällä) vainosivat juutalaisia (siinä missä monia muita kansoja). En hyväksy sitä, että yritetään pistää Neuvostoliittoa ja natsi-Saksaa paremmuusjärjestykseen. -Jean d'Arc 21:18 touko 12, 2004 (UTC)

Tosin Neuvostojohdossa oli kyllä myös juutalaisia. Poistin nyt kuitenkin kyseisen lauseen, koska olen kyllä samaa mieltä, että se on arvottava. Tarkoituksena oli kyllä kirjoittaessani sitä lähinnä tarkastella asiaa Neuvostoliiton olemassaolon kannalta - nähtiin se sitten huonona asiana tai ei. JP 21:37 touko 12, 2004 (UTC)

Tosin Stalin erotti heitä neuvostojohdosta elämänsä loppuvaiheessa antisemitististisistä syistä. Hän kuoli ennen kuin ehti vainota heitä enempää. Mutta tämän asian käsitteleminen nyt taitaa olla jo aika turhaa, kun artikkelia on jo muutettu. -Jean d'Arc 18:06 syys 28, 2004 (UTC) 18:05 syys 28, 2004 (UTC)

Jos kyseessä on historiallinen tosiasia (siis stalinistisen komentotalouden vaikutus maailmansodan lopputulokseen), sen voinee ilmaista ei-arvottavaan sävyyn. Oma ehdotukseni lisätty artikkeliin. KR. 17. marraskuuta 2004 kello 13:43 (UTC)KR.

stalinismi = marxismi-leninismi

Stalin kehitti käsitteen marxismi-leninismi heti Leninin kuoleman jälkeen. Tietyssä määrin lienee oikein sanoa, että marxismi-leninismi on stalinismin filosofia ja maailmankatsomus. Tämä marxismi-leninismi, Stalin, diamat-histomat ykseys vaatisi hieman laajempaa kuin artikkeleissa on tällä hetkellä tarjolla. --JusSi 12:32 syys 28, 2004 (UTC)

"tuomittiin osa vankeuteen ja osa kuolemaan - lähteistä riippuen, 900 000 tuomitusta 100 miljoonaan." => kummallinen lause ylipäänsä, ja tuskin tarkoitus on puhua 100 miljoonasta kuolleesta, vaikka niinkin tämän voi tällä erää ymmärtää

Iivi Anna Masson leimaaminen epäneutraaliksi ja oikeistolaiseksi tutkijaksi

Osion Uusstalinismi neutraalius on kyseenalaistettu väittäen, että osio käsittelee "määritelmää lukuunottamatta koko osio käsittelee yhden oikeistolaisen tutkijan näkemyksiä suomalaisesta nykyvasemmistosta." Kysyn siis kuka tieteilijä on kyseenalaistanut valtiotieteen tohtori Iivi Masson neutraaliuden ja sitä myöten tieteellisen pätevyyden tutkijana ja millä perusteella? Mielestäni on erittäin pöyristyttävää, että Wikipedian artikkelissa arvostetun tieteilijän tutkimus leimataan epäneutraaliksi ja oikeistolaiseksi esittämättä minkäänlaisia perusteita näille raskaille syytöksille Massoa kohtaan. --Klassikkomies 12. helmikuuta 2009 kello 22.13 (EET)

Masson väitteet ovat (artikkelissa selostetun perusteella) vähintäänkin omituisia. Tällaisia näkemyksiä ei ole tullut yleisesti esille. Noin rankat väitteet vaativat tuekseen muidenkin tutkijoiden tukea, ennen kuin niitä voisi pitää neutraaleina. --Ulrika 12. helmikuuta 2009 kello 22.18 (EET)

Ei uutta tutkimusta väitteiden "omituisuudesta". Voit toki lisätä osioon muiden tutkijoiden mielipiteitä aiheesta. Masso on ns. hyvämaineinen tutkija. --Korttelikranaatti 12. helmikuuta 2009 kello 22.22 (EET)

Masso on arvostetu valtiotieteilijä ja tiedeyhteisön jäsen, joka on esittänyt nämä näkemykset ja muun muassa Suomen ulkoasiainministeriö on julkaissut ne. Kysyn siis kuka tieteilijä on kyseenalaistanut Masson pätevyyden tutkijana ja millä perusteilla? Ellei perusteita Masson epäpätevyydelle löydy kunnianloukkausta lähentelevä malline on ehdottomasti poistettava välittömästi artikkelista. --Klassikkomies 12. helmikuuta 2009 kello 22.25 (EET)

Ne ovat yksittäisen tutkijan mielipiteitä, jotka sopivat paremmin häntä itseään koskevaan artikkeliin (jonka joku innostunut voisi tehdä), kuin tähän artikkeliin, jossa ne antavat sellaisen kuvan kuin kyse olisi jostakin yleispätevästä näkemyksestä. --Ulrika 12. helmikuuta 2009 kello 22.30 (EET)

Ja käsittääkseni pätevyys ja neutraalius eivät ole synonyymejä. Kaiken hänestä kirjoitetun perusteella hän on hyvinkin pätevä oman katsantokantansa puolestapuhuja. --Care 12. helmikuuta 2009 kello 22.31 (EET)

Mihin lähteisiin artikkelin pitäisi sitten perustua, jos tutkijat eivät kelpaa? Wikipediassa ei ole sellaista vaatimusta, että vain vasemmistolaisten tutkijoiden tutkimukset kelpaisivat. Osiossa voidaan kyllä mainita Masson olevan oikeistolainen tutkija JOS sille löytyy lähde. --Korttelikranaatti 12. helmikuuta 2009 kello 22.34 (EET)

Tämähän on aivan pöyristyttävää. Neutraalius on tieteen keskeinen kulmakivi ja epäneutraali tieteilijä on yhtä kuin epäpätevä. Kuka tieteilijä on siis kyseenalaistanut Masson neutraaliuden ja pätevyyden tutkijana? Saisinko viimein vastauksen näihin kysymyksiin? --Klassikkomies 12. helmikuuta 2009 kello 22.37 (EET)

Kyse ei ole tutkijan neutraliudesta, vaan siitä, että kyseessä on (varsin poleeminen) yksittäisen tutkijan näkemys, joka muodostaa käytännössä koko Uusstalinismi-osion. Ei sosiaalipolitiikan artikkeleitakaan sovi täyttää pelkillä JP Roosin näkemyksillä, vaikka hänellä tuolta alalta onkin meriittiä. Lisäksi ko. näkemykset ruotivat vain ja ainoastaan Suomen nykyvasemmistoa, joten ko. osiota vaivaa paitsi neutraalius-ongelma, myös vakava Suomi-painoitteisuus ja resentismi. Lisäksi vaikka Masso onkin varmasti pätevä tutkijana, ko. näkemyksiä ei ilmeisesti ole julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa, vaan Eesti Ekspressin Arena-kulttuuriliitteessä. -- Piisamson 12. helmikuuta 2009 kello 22.42 (EET)

Kuka tieteilijä on todennut, että Masson tutkimus on epäneutraalia, poleemista ja oikeistolaista näkökulmaa korostavaa eli yhtä kuin epäpätevää? Itse en ole tällaiseen törmännyt. --Klassikkomies 12. helmikuuta 2009 kello 22.50 (EET)

En ole puhunut Masson tutkimuksista mitään. Tutkijoillakin on oikeus poliittisiin näkemyksiin - kuten vaikkapa eräällä slavistilla. -- Piisamson 12. helmikuuta 2009 kello 22.55 (EET)

Ja sinäkö määrität mikä on poleemista? Wikipediassa on opittava siihen, että myös sellaista tietoa voi päästä julki, mistä ei pidä. Otsikon voi muuttaa vaikka muotoon Uusstalinismi Suomessa. Masson tekstin saama tila artikkelissa on varsin kohtuullinen eikä millään tavalla ylikorostunut. Osioon voi tietysti lisätä muutakin tietoa, mutta artikkelit kehittyvät askel kerrallaan. --Korttelikranaatti 12. helmikuuta 2009 kello 22.51 (EET)

Masson saama tila ei ehkä ole kohtuuton, mutta kun se on osion ainoa sisältö, se on kohtuutonta. Siihen kun kipin kapin lisätään niitä muita näkemyksiä niin asia ratkeaa ihan kivasti. -- Piisamson 12. helmikuuta 2009 kello 22.55 (EET)

Kyseessä ei ole mikään poliittinen blogikirjoitus vaan Ulkoasiainministeriön sivuilla julkaistu politiikan tutkijan kannanotto. --Korttelikranaatti 12. helmikuuta 2009 kello 23.14 (EET)

Puheenvuoroa ei ole julkaistu Ulkoasiainministeriön sivuilla, vaan kyse on ministeriön tai sen verkkotoimituksen ulkomaisia sanomalehtiä koskevasta leikekirjasta. Artikkelia lukematta meillä ei ole tietoa siitä, millä tavoin poliittinen lehtipuheenvuoro poikkeaa poliittisesta blogikirjoituksesta. --Thi 12. helmikuuta 2009 kello 23.36 (EET)

Mitä ja keiden esittämiä ovat nämä Masson tutkimuksen kanssa räikeässä ristiriidassa olevat näkemykset, joihin viittaat, ja kuka sinua on kieltänyt lisäämästä niitä artikkeliin niin että osioon on muodostunut neutraaliusongelma? --Klassikkomies 12. helmikuuta 2009 kello 22.58 (EET)

Mistä tutkimuksesta puhut? Voisitko täsmentää? --Ulrika 12. helmikuuta 2009 kello 23.06 (EET)

Iivi Anna Masson tieteellisestä tutkimustyöstä. Hän on kirjoittanut kyseisen myös ulkoasianministeriönkin noteeraaman artikkelin nimenomaan tieteilijänä. Asiallisia vastauksia edellisiin kysymyksiini odotellen. --Klassikkomies 12. helmikuuta 2009 kello 23.11 (EET)

Hän on kirjoittanut jutun virolaiseen viikkolehteen, onko se mielestäsi tutkimus eli sitä lehtijuttuako tarkoitit? Mitä tekemistä sillä on ulkoministeriön kanssa? Ei mitään. Selvitä ensin käsitteet itsellesi ennen kuin kirjoitat Wikipediaan. --Ulrika 12. helmikuuta 2009 kello 23.18 (EET)

Kaiva sinä arkistostasi seuraavaksi kerraksi edes joku seiskapäivän juttu, jonka kirjoittajaan viitata, ennen kuin väität joukkotiedotusvälineeseen verrattavassa julkaisukanavassa arvostettuja tutkijoita epäneutraaleiksi, epäpäteviksi ja heidän esittämiään väitteitä omituisiksi. --Klassikkomies 12. helmikuuta 2009 kello 23.30 (EET)

No niin sieltä sitä taas tulee... Viikkolehtijuttu ei ole tutkimus vaan viikkolehtijuttu. k-miehen olisi syytä perehtyä termistöön eikä lähteä esittämään perättömiä väitteitä sen paremmin Massosta kuin minustakaan. --Ulrika 12. helmikuuta 2009 kello 23.41 (EET)

Klassikkomies ja "lihanukkensa" Korttelimies voisivat siirtyä takaisin artikkeleiden pariin, joissa on päädytty käyttämään ensikäden epäilyttäviä lähteitä. Osa wikipedian (toissijaisista) artikkeleista, kuten Neekeri, on degeneroitunut kaiken järkevän lähteistyksen alapuolelle. Mutta se ei tarkoita sitä, että vastaava lähteistämiskäytäntö pitäisi levittää järkevämpiinkin artikkeleihin. Joten palatkaa niiden (toissijaisten) artikkeleiden pariin tai opetelkaa kunnon lähteistämiskäytäntö. Kiitos. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 12. helmikuuta 2009 kello 23.37 (EET)

Oikein mukavaa

Hienoa, yön aikana osio on saanut lisää sisältöä, eikä se ole enää painottunut pelkästään yhden tutkijan näkemykseen. Nähdäkseni Turkmenistanista Nijazovin aikaan voisi ehkä kertoa lauseen lisää, lisäksi osioon voisi lisätä tietoa sanan alkuperästä ja sen käytöstä 1970-luvulla. Tietääkseni sitä käytettiin ainakin kuvaamaan joitakin näkemyksiä ja toimintatapoja kotimaan politiikassa että toisaalta eräitä ilmiöitä Neuvostoliitossa Brežnevin aikakautena. -- Piisamson 13. helmikuuta 2009 kello 06.21 (EET)

Kuinka paljon Suomessa oli stalinisteja?

Onko SKP:n jäsenistä 5% vai 10% lähempänä? 176.72.33.234 16. marraskuuta 2022 kello 17.17 (EET)