Keskustelu:Soisalo
Onko Soisalo saari?
[muokkaa wikitekstiä]Jos Soisalo on saari, niin millä perusteella sitä ei ole se maa-alue, jota rajoittavat idässä Kymijoki, etelässä Suomenlahti, lännessä Pohjanlahti ja pohjoisessa Kokemäenjoki, Pyhäjärvi, Vanajavesi, Roine, Kukkia, Vesijako ja Päijänne näitä yhdistävine lasku-uomineen? Myönnän, että kyseisellä maa-alueella ei ole yhtenäistä saaren nimeä, mutta eittämättä se on pinta-alaltaan Soisaloa suurempi. Samoin on Pohjanlahden, Tornionjoen, Kainuunjoen ja Tärännönjoen erottama maa-alue, vaikka siitä onkin Suomen alueella vain murto-osa. Onko Tilastokeskus vastannut tähän? Oami 23. huhtikuuta 2006 kello 18.41 (UTC)
- Ainakin se ero on, että Soisaloa ympäröivät kaikkialla järvet, mutta noita muita myös joet.--Urjanhai 6. helmikuuta 2009 kello 22.46 (EET)
- Järvien lisäksi on näköjään myös koskia, joten Soisalon saareus lienee kiistetty perustellusti, mutta toisaalta Sääminginsalon saareus verrattuna Jyllantiin ja Peloponnesokseen vaatii myös vielä lisäselvitystä.--Urjanhai 10. maaliskuuta 2009 kello 21.05 (EET)
"Vanhastaan" pidetty Suomen suurimpana saarena? Eikös tuo ole aika uusi keksintö. Muistaakseni tämä oli ennen vain jonkinlainen kuriositeetti, eikä sitä oikeasti pidetty saarena. Eihän Soisalo ole sellainen 'saari', jonka selkeästi edes huomaisi saareksi ulkopuolelta katsoen. 82.141.127.203 18. lokakuuta 2011 kello 01.01 (EEST)
- Ei tuo kovin uusi ole, koska muistan kuulleeni siitä puhutun jo koululaisena, joskaan en muista, mainittiinko sitä siihen aikaan käytetyssä koulun maantiedon kirjassa. Tämä vaatisi vähän parempaa lähteiden läpikäyntiä kuin mitä artikkelissa nyt on. Tuo ajatus siitä, että kyseessä ei ole saari, jos vedenpinnan korkeus sen ympärillä vaihtelee, ei varmaan ole yksistään tuossa lähteenä viitatun geologi Aimo Kejosen itse keksimä, vaan perustunee pidempään tieteelliseen traditioon saaren määrittelystä. Sille vain pitäisi etsiä lähteitä. --Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 17.40 (EET)
Mutta jos joen uomien välissä oleva maa-alue, jota joka puolelta ympäröi vesi, ei ole saari, niin mikä ihme se sitten on? PiedroAillard (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 14.36 (EET)
- Riippuu määrittelystä, ja määrittelyt taas vaativat lähteitä. Joissakin määritelmissä (varmaan yleisemminkin kuin tässä käytetyssä yksittäisessä lähteessä) edellytetään että saari on sellainen maa-alue, jonka ympärillä vedenpinnan korkeus on joka puolella sama. Vertaa esim. Tärännönjoki. Tämä vaatisi ehkä vähän paremmin yleispäteviä lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 17.44 (EET)
- Onko siis olemassa jokin ihmeellinen määritelmä, jonka mukaan jokisaaret eivät ole "oikeita" saaria? Engl. wikin suurimpien saarten listassa on Brasiliasta pari tällaista: Marajó joka yli 20 kertaa Soisalon kokoinen ja Bananal, myös yli 10 kertaa suurempi. Ei noiden artikkeleissa ole mitään mainintaa vedenpinnan tasosta, vaikka kai sen joessa oltava eri tasoilla saaren eri päissä. 85.76.46.36 9. heinäkuuta 2020 kello 16.38 (EEST)
- Noiden Brasilian saarten osalta Wikipedian artikkelitkin kertovat, että ne ovat hyvin tasaisilla paikoilla. Suistossa, jossa ei ole mitään kovia kynnyksiä vedenpinta on helposti saaren eri puolilla samalla tasolla, ja tuosta toisesta, joka on sisämaassa, en-wikipedia sanoo nimenomaisesti, että alue on hyvin tasainen. En ole tutkinut lähteistä tarkemmin, mutta yhtä lailla järvireiteillä kuin joissa pystyy olemaan saaria, joissa joko on koskipaikkoja ympärillä tai on samalla korkeudella olevaa vettä ympärillä. Noin yleisesti Wikipediaan ei tietenkään voi luottaa, vaan pitää etsiä niitä lähteitä suuntaan tai toiseen. Nyt on menty nillä lähteillä mitä tässä artikkelissa toistaiseksi on. Kun on olemassa järvi Vesijako, niin sehän trekisi lounaisesta Suomesta saaren, jos mikä tahansa vesireitti hyväksyttäisiin. Toisaalta tietysti kun Soisaloa on esitelty vuosikymmenet maantiedon oppikirjoissa, niin se osoittaa, että erilaisia näkemyksiä on. Mutta sitten taas tulee (niin kuin tuossa lähteissä kerrotaan) ilkeä setä Kejonen, joka sanoo, että ei käy. --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2020 kello 18.51 (EEST)
- Jos jonkin määritelmän mukaan Soisalo on saari, niin silloin myös "Etelä-Suomen saari" on saari, ja se on moninkertaisesti suurempi. Eli olipa Soisalo saari tai ei, niin missään tapauksessa se ei ole Suomen suurin saari. Oami (keskustelu) 20. kesäkuuta 2021 kello 00.40 (EEST)
- Kyllä tuollaiset määritelmät tuollaisissa tapauksissa kuin Etelä-Suomi ovat niin marginaalisia, että ne jäävät uudeksi tutkimukseksi. Saaren määrittelyä koskevaa yleistä kirjallisuutta pitäisi vain joskus jonkun (tm) ehtiä kaivaa jostain. Kun aihetta on nyt wikipediassa ruvettu käsittelemään systemaattisesti, eli kun Käyttäjä:J Hokkanen on alkanut kirjoittaa Saimaan suurimmista saarista, niin on osoittautunut, että sen ohella että on Sääminginsalo, eli kaivetun kanavan mantereesta erottama saari, on varmaan mitä lie 10-20 muutakin kaivetun kanavan mantereesta erottamaa suurta saarta tai entistä nientä Saimalla. Niistä on jopa kirjoitettu kokonainen julkaistu kirja, joten on siis jotain lähteitäkin. Näidenkin takia korostuisi tarve saada selvitettyä tieteellisistä lähteistä saaren määrittelyä, mutta toistaiseksi kukaan ei ole ehtinyt. Kun esim. niemimaiden Jyllanti ja Peloponnesos poikki menee kanava, niin mielestäni kanava ei muuta niemimaata saareksi, ja onhan jopa Fennoskandian poikki kaivettu kanava välillä Vienanmeri - Ääninen. Selvää myös on että useissa tapauksissa eri lähteissä on erilaista tietoa. --Urjanhai (keskustelu) 20. kesäkuuta 2021 kello 08.52 (EEST)
- Olen kirjoittanut vesistöartikkeleita maalikkona tuhansia ja olen itse tätä mieltä. Saaret voidaan luokitella esimerkiksi meri-, järvi- ja jokisaariksi. Joen saari voi olla suistosaari tai haarautuvan joen erottama saari. Näillä saarilla on vedenpinta toisinaan eri rantaviivan kohdassa eri korkeudella. Niitä sanotaan siitä huolimatta saariksi. Järvien ja merien saaret ovat rantaviivaltaan usein samankorkuisia, mutta soisalo poikkeaa näistä sen vuoksi, että sitä ympäröi eri korkeudella olevat järvialueet. Joen saari on yleisesti hyväksyttävä konsepti, koska vesi kuuluu samaan vesistöön (jokeen) ja kiertää sen "lähellä". Mitä suurempi on joen saari, sitä hankalampaa on mieltää (=hahmottaa) se saareksi. "Etelä-Suomen saari ei ole yleisesti hyväksyttävä saareksi, sillä se on ilmeisesti liian suuri, sen ympärillä olevat vesistöt ovat eri korkeuksilla ja osa vesistöistä ovat järviä ja osa jokia. Kun vielä kerrotaan yleisesti, etteivät mantereet ole saaria, ollaankin määritelmän ytimessä: milloin sitten on vesistön ympäröivä maa-alue saari? Sen määritelmä ei voi olla vain "maa-alue, jota ympäröi vesistöjä". Mutta ongelma on samantapainen kuin "onko vesistö järvi vai lampi". Kansan on nimennyt vesistöjä lammiksi ja järviksi (ja muiksikin). Kokoero ei kansan suussa paina paljoakaan. Joskus lampi rimmaa paremmin kuin järvi. Mielestäni saari on määrittelykysymys. Kun "saaresta" kirjoittaa artikkelin, kannattaa mainita määritelmän mukaiset epäkohdat. Olen toiminut näin esimerkiksi Suurlahdensalon, Kyläniemin ja Kitulansalon sekä pian Haukonsalon "saarilla", jotka ovat kaikki Saimaan ympäröimiä maa-alueita. Soisalon tapauksessa on motiivina julistaa se saareksi "ennätystehtailu" (= Suomen suurin saari!). Tämä on sukua sille, että Saimaa on "Euroopan 4. suurin järvi". Artikkelissa olisi syytä mainita määritelmän mukaiset heikkoudet, kuten on tehty Saimaan tapauksessa.--J Hokkanen (keskustelu) 20. kesäkuuta 2021 kello 11.50 (EEST)
- Juuri näinhän tuo menee. Kun jokin asia on määrittelykysymys, niin siitä on lähteissäkin vaihtelevia tietoa, ja silloin Wikipedian tehtävä on esittää mitä luotettavat lähteet kertovat ja samalla noudattaa lähdekritiikkiä ja neutraaliutta. Jos on mahdollisuus harjoittaa tarkempaa lähdetyöskentelyä, niin tieto yleensä tarkentuu. Tässäkin juuri kansan kanta näkyy siinä, että onko nimiä vai onko nimet ehkä pitänyt jälkikäteen kuvaileviin tarkoituksiin keksiä. (Vaikka tietysti myös nimistönkeruun kattavuudessa voi olla eroja.)--Urjanhai (keskustelu) 20. kesäkuuta 2021 kello 13.19 (EEST)
- Ja sillehän tosiaan on lähde, että samasakin pitäjässä suurimmat "lammet" voivat olla monta kertaa suurempia kuin pieimmät "järvet". Tämän on todennut esimerkiksi yhden pitäjän järvistä kirjan julkaissut tietokirjailija Manu Kärki.--Urjanhai (keskustelu) 20. kesäkuuta 2021 kello 13.22 (EEST)
- "Kyllä tuollaiset määritelmät tuollaisissa tapauksissa kuin Etelä-Suomi ovat niin marginaalisia, että ne jäävät uudeksi tutkimukseksi."
- Uutta tutkimustahan tuo ei ole. Jo vuonna 1987 Suomen Kuvalehden erikoisnumerossa Näe ja koe Suomi (24B/15.6.1987) on asiasta sivun artikkeli nimellä "Onko Soisalo suurin?". Siinä on: Jos saarta ympäröivän veden leveydelle ei aseteta vaatimuksia, on Suomen suurin "ympärivuotinen" saari Kymijoen ja Kokemäenjoen välinen osa Etelä-Suomea. 193.210.202.120 21. marraskuuta 2023 kello 11.03 (EET)