Keskustelu:Siperiaan karkottaminen

Miten niin roskaa? Sanonta on perivenäläinen ja kuvastaa sikäläistä ajattelua. Asiasta pitäisi äänestää - roskapäätös on täysin mielivaltainen! Kippari10

No niin, muokattu on laajemmaksi ja sanonnan voinee liittää uudelleenohjauksella.

Kippari10

Lähdemerkintöjä _ei_ voi tarkentaa, koska osa nimenomaan nykyisyyttä koskevista tiedoista on saatu pois Venäjältä muuttaneilta, jotka ovat teroittaneet: "Et sitten kuullut sitä minulta!"

Kippari10

Silloin ne eivät kuulu tänne lainkaan. Lähdettä siihen että Siperiaan karkotus olisi käytännössä ollut elinikäinen, kyllä hyvinkin voisi tarkentaa. Käsittääkseni Siperiaan karkotettiin Venäjällä myös määräajaksi. Saattoi olla, että suomalaiset rikolliset jotka joutuivat Siperiaan, joutuivat sinne yleensä loppuelämäkseen, mutta se vaatii tarkennusta. --ML 21. maaliskuuta 2007 kello 19.27 (UTC)

Artikkeli on tarpeellinen ja jos sen tekijöillä on aikaa ja intoa, siihen löytyy runsaasti lähteitä. Siperiaan karkoitettiin paljon väkeä 1800-luvulla, mm. kaivoksissa työtä tekevät olivat suurimmaksi osaksi karkoitettuja. Tsaarin vallan vastustajia ja sosialisteja karkoitettiin myös runsaasti siperiaan. Uskonnollisista syistä karkoitettiin kymmeniä tuhansia. Karkoitukset lisääntyivät vallankumouksen jälkeen, jolloin oli myös karkoituksia määräajoiksi, kuten 10 vuodeksi.Anna O (keskustelu) 7. tammikuuta 2013 kello 08.17 (EET)

Varmaan myös ennen vallankumousta oli määräaikaisia karkotuksia – tästä, että kaikki tuomiot eivät olleet elinikäisiä, voisi kirjoittaa jotakin. Suomalaiset karkotetut eivät tuomion päättymisen jälkeen voineet palata suuriruhtinaskuntaan, vaan joutuivat elämään Siperiassa valvotuissa oloissa. Kun heidän tuomio oli ohi, he olivat muuten vapaita: tekivät töitä ja perustivat perheen jne. Moni ei kyllä selvinnyt niin pitkään, että olisi ehtinyt vapautua. (Lähteenä Hovimäki-sarjan DVD:n ekstramateriaali. Jos joku löytää parempia lähteitä, voi aiheesta kirjoittaa artikkeliin jotakin.) – Kuohatti 7. tammikuuta 2013 kello 08.29 (EET)

Jossakin sopivassa hetkessä lähteistän artikkelia. Karkotuksia on ollut n. v. 1542 alkaen, joten tuomioiden pituus ja laatukin on voinut vaihdella monin tavoin. Useimmat karkoitetut joutuivat kävelemään Siperiaan ja osa kuoli jo matkalla. Karkotettujen määrät ovat olleet suuria, yhdestäkin kaupungista karkotettiin 30000 ihmistä ja kirkonkello. Eräs asiasta jotakin kertova kirja on tämä: Leonid Sinkarjov: Siperia. Historian hämärästä tulevaisuuden haasteisiin, Kansankulttuuri, 1980, ISBN 9516152864.Anna O (keskustelu) 7. tammikuuta 2013 kello 09.17 (EET)

Kaksoiskappale?

Eikös tämä ole sama asia kuin katorga? --Jmk (keskustelu) 7. tammikuuta 2013 kello 10.00 (EET)

Jos on sama asia, niin "Siperiaan karkottaminen" on varmaan suomalaisille lukijoille paljon tutumpi nimitys. Eli varmaan Katorga kannattaisi siinä tapauksessa yhdistää tähän eikä päinvastoin. On syytä huomata myös Luokka:Siperiaan karkotetut henkilöt, jonka sisältö on jäänyt vähän vajaaksi. --Risukarhi (keskustelu) 7. tammikuuta 2013 kello 18.12 (EET)

Katorga pitäisi yhdistää tähän artikkeliin, koska yleiskieli. --Lihapulla1 (keskustelu) 23. tammikuuta 2013 kello 13.10 (EET)

Siperiaan käveleminen

Jostain olen lukenut, että jossain vaiheessa karkoitetut joutuivat kävelemään koko matkan, useita tuhansia km, Siperiaan osana rangaistustaan?--RicHard-59 (keskustelu) 17. syyskuuta 2016 kello 16.02 (EEST)