Keskustelu:Simo Häyhä

"Tein mitä minun käskettiin tekevän niin hyvin kuin pystyin." on moniselitteinen. Prhi 4. joulukuuta 2004 kello 19:49 (UTC)

Saattaa olla myös epätarkka. Juttu on käännetty englannista, ja lainaus on käännetty suomesta englanniksi ja taas suomeksi. Pitäisikö ottaa kokonaan pois? --Mikko Paananen 4. joulukuuta 2004 kello 21:26 (UTC)

Poistin sen, kun en löytänyt sitä ainakaan Googlella mistään. Lisäsin parhaat löytämäni linkit (en ole lukenut kirjaa, johon viittaan). Poistin myös lämpötilaan viittaukset (lienevät suomalaisille itsestään selviä). Prhi 4. joulukuuta 2004 kello 23:08 (UTC)

Eikös Simo Häyhä ole syntynyt 1906?

5. kesäkuuta 2005 kello 10.17 80.186.231.35 muutti sen 1905:ksi. Gunwritersissä on 1905, mutta aika monessa muussa lähteessä on 1906. --Pudeo 3. toukokuuta 2006 kello 12.16 (UTC)

Alempi kuva

Tuossa alemmassa kuvassa on jotain häikkää.. Naama on vino.

Pituus 162 vai 152 ?

Toisissa lähteissä sanotaan että Simo Häyhä olisi ollut 152cm pitkä, mutta tässä artikkelissa sanotaan että 162cm miten on? Kommentin jätti 85.156.237.188 (keskustelu – muokkaukset).

Fiktiota

Tekstistä tulee mieleen lähinnä fiktio tai fantasiakirjallisuus. //John Locke 30. lokakuuta 2006 kello 23.20 (UTC)

"Rekyylin"... Tuo sitaatti on laitettu monen tarkka-ampujan suuhun (Googlettakaa: recoil snopes). Onko siitä kerrottu aiemmin missään muualla, vai onko Der Spiegelin artikkeli ainoa lähde? Itse en löytänyt mitään.  –Kommentin jätti 88.112.86.153 (keskustelu)

Netistä löytyy tosiaankin huomattava määrä kyseistä lausumaa, ylensä haastattelijaksi mainitaan Katie Couric tai CNN tai Reutersin nimeämätön toimittaja, ja haastateltavana on USAn merijalkaväen, Navy Sealien tai brittien tarkka-ampuja. Haastatteluja ei tunnu löytyvän, ainoastaan viittauksia niihin. Asia vaikuttaa kaupunkilegendalta. Häyhään sitä ei ilmeisesti yhdistä kuin Netti-Speigel ja senkin artikkelissa lainaus on eräänlainen loppukevennys. Näillä perustein voi kyllä arvioida että ei ole kovin todennäköistä että Häyhä olisi sen lausunut. Jos uutta tietoa ilmenee niin lähteitä pitää punnita uudelleen, mutta näillä näkymin lainauken voisi mielestäni poistaa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 22.18 (EET)--

Jos jonkun kirjastossa olisi ruotuväki-lehti...

Ruotuväki-lehdessä oli aika hyvä artikkeli Häyhästä puoli vuotta viiva vuosi sitten. Sieltä varmaan löytyisi hyvä lähde noille nippelitiedoille, ja suomenkielellä muotoillut versiot noista lausumistakin. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 30. lokakuuta 2006 kello 23.29 (UTC)

Kyllähän Häyhästä on kirjoitettu varmaan toistakymmentä kirjaa, tuossakin on jo listattu pari. Tämä artikkeli vaan on käännetty en.wikistä, johon sen on kirjoittanut ties kuka ilmeisesti webbisivujen pohjalta ja matkalla pikku yksityiskohdat kuten sotilasarvot[1][2] ovat menneet kivasti poskelleen. Saa tarkistaa ja korjata kuka kerkiää, lähdemateriaalia löytyy kirjastosta. --Mikko Paananen 30. lokakuuta 2006 kello 23.48 (UTC)

Näin parhaaksi tarkistaa etten ainakaan minä ollut kirjoittanut sitä Englanninkielistä artikkelia. Ei huolta, historiassa ei näy merkkiäkään siitä että olisin ollut paikalla. :)) -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 31. lokakuuta 2006 kello 01.30 (UTC)

Tekstissä oli sekoitettu Aarne "Marokon Kauhu" Juutilainen ja Taavetti "Pappa" Laatikainen. Korjasin lempinimen oikein. Häyhästä ei ole tehty kuin kaksi kirjaa, mies kun ei paljoa puhellut sodan jälkeen. Seikkailee toki sivurooleissa Kollaan sankaritarinoissa. - Kari Kallonen -

Kellään kirjaa?

Tai muuta hieman luotettavampaa lähdettä niistä tapoista ja siitä, että häntä pidetään yleensä menestyksekkäimpänä tarkka-ampujana. Vaikkapa tuota P. Sarjasen Valkoista kuolemaa? Tarkoitan siis sivunumerollista lähdettä, kun sillä tekisi englannin kielisessä Wikipediassa aika paljon, kun venäläiset eivät oikein hyväksy tätä Simo Häyhää. Parantaisihan se tietenkin tämänkin artikkelin luotettavuutta. --Pudeo 7. tammikuuta 2007 kello 19.14 (UTC)

Minulla on itseasiassa Simo Häyhä - Sankarikorpraali -kirja. Voisin lisätä siitä faktoja ja verrata sen tietoja tähän artikkeliin. --Guyanan pastori 29. joulukuuta 2007 kello 12.01 (UTC)

Toistaiseksi luotettavimpana tulkintana Häyhän teoista itse pidän Kansallisbiografian tekstiä. Löytyy netistä Simo Häyhä (maksullinen) tai niteenä: Suomen Kansallisbiografia 1-10 + hakemisto, Sidottu. 10000 s., ISBN 951-746-441-X, Kirjastoluokka: 99.1, Studia Biographica 3, Julkaisuvuosi: 2003-2007, hinta: 891,00 € (10 osaa, Häyhä löytyy niteestä 4, sivunro ei tiedossa). Valitettavasti Häyhä ei ole ainakaan äkkiä tavattuna mahtunut sadan merkittävimmmän suomalaisen venäjänkieliselle listalle

Ja mitä kansallibiografia kirjoittaa:" Häyhän uskotaan ampuneen talvisodassa yli kaksisataa vihollista", "17.2.1940 tuli huomattava mediatapahtuma. Häyhän epävirallinen tappoluku oli tällöin jo 219, minkä lisäksi tuli vielä lukuisia konepistoolilla ja pikakiväärillä ammuttuja vihollisia", ja "Simo Häyhän surmaamien vihollisten todellinen luku lienee ilmoitettua pienempi, sillä yleensä kuolemaa ei ruumiin puuttuessa voitu varmistaa."

Artikkelin kirjoittaja on Risto Marjamaa. Lähteeksi ilmoitetaan R. Brantberg, Sotasankarit. 2000; K. Römpötti, Talvisodan taika-ampuja : Simo Häyhä // Suomen Upseeri 1986/7; P. Sarjanen, Valkoinen Kuolema. 1998.

Näillä perustein Häyhä surmasi noin kaksisataa vihollista kahdessa ja puolessa kuukaudessa. Mikäli muita lähdekritiikiltään luotettavampia ja laajempia tietoja ei ilmene, korjaan artikkelin Kansallisbiografian mukaiseksi. Terv. --Riisipuuro 30. joulukuuta 2007 kello 02.01 (UTC)--

Kommentteja ei ole tullut , joten korjaus tehty. Terv. --Riisipuuro 29. tammikuuta 2008 kello 10.09 (UTC)--

Juupa juu, tuo reilut 500 n "suomalaisittain" varmistettu tieto, jos oltasiin venäläisiä jne. puhuttaisiin varmasti yli 1k tapetuista.

Mikä meitä vaivaa...

Ja joo "Tunteeko hän omantunnon tuskia" .... edelleen (sorry) mistä tässä on oikein kyse, sankarista vai tunnottomasta sotarikollisesta.... vooi v*ttu.

Ehdotuksena, tuossa on "sankari", voitaisiinko oikesti hehkuttaa häntä, ilman että kyseenalaistettaisiin saavutukset ja moraali.

Tiedän että suomalaisuuteen se ei kuulu, mutta... Kommentin jätti 77.109.213.154 (keskustelu – muokkaukset).

Enpä osaa sanoa kuuluuko se suomalaisuuteen vai ei, mutta ainakaan tietosanakirjaan hehkutus ei kuulu. Mikäli muita lähdekritiikiltään luotettavampia ja laajempia tietoja ei ilmene, korjaan jälleen artikkelin Kansallisbiografian mukaiseksi. Tuosta kysymyksessä tekstissä olen samaa mieltä: turha. Terv. --Riisipuuro 2. syyskuuta 2009 kello 21.00 (EEST)--

lukee väärin

tuossa muokkaa osiossa lukee venäläisittäin oikein" Puna-armeijan sotilaat nimesivät Häyhän "Valkoiseksi Kuolemaksi" (ven. Belaja Smert, Белая Смерть).

Kuitenkin kun katsotte Simo Häyhä sivua tuo viimeinen venäläinen liudennusmerkki on väärän näköinen "m" kirjain ei kuulu sinne. Kommentin jätti 91.152.142.214 (keskustelu – muokkaukset)

Pronounciation

Can you help mi with the pronounciation of this man's name? --2e1a0 11. toukokuuta 2010 kello 10.43 (EEST)

No, I don't think so. May be if You are Dutch, say Häy as Hui in the beginning and the end as "hä" like english "hat" (without the t, of course). --Höyhens (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 23.53 (EEST)

http://fi.forvo.com/word/simo_h%C3%A4yh%C3%A4/

http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20110717224421AAsvMWQ --J (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 00.18 (EEST)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Ehdotan lupaavaksi. --JannE 17. joulukuuta 2010 kello 17.24 (EET)

Sodan jälkeen -osion toiselle kappaleelle ehdottomasti lähde, muuten kyllä menee.-Henswick ¹ 17. joulukuuta 2010 kello 17.27 (EET)

Otin lähteettömän kohdan pois. --JannE 17. joulukuuta 2010 kello 17.35 (EET)

Tyydyit sitten helpoimpaan ratkaisuun :D No, joka tapauksessa  Kannatan.-Henswick ¹ 17. joulukuuta 2010 kello 17.36 (EET)

Kannatan –J.K Nakkila 17. joulukuuta 2010 kello 19.10 (EET)

Ei ongelmia. --Lakritsa 17. joulukuuta 2010 kello 22.56 (EET)

Johdannossa sanotaan "Häyhä mainitaan usein maailmanhistorian menestyneimpänä tarkka-ampujana", mutten löydä muualta tekstistä kyseistä mainintaa lähteen kanssa. Maailmanhistoria on aika laaja ja kaipaisi jonkinlaisen lähteen.--Bluto 17. joulukuuta 2010 kello 23.33 (EET)

Laitoin Ylen Suuret suomalaiset -linkin lähteeksi ja muokkasin sanamuotoa lähteen mukaiseksi. --JannE 18. joulukuuta 2010 kello 09.43 (EET)

Joo, lukaisin vielä kerran läpi ja kyllä sen nyt pitäisi mennä. Ihan hyvä :)--Bluto 18. joulukuuta 2010 kello 13.54 (EET)

Ehdottomasti kyllä.--Kari-kujanpää 19. joulukuuta 2010 kello 12.21 (EET)

Kelpaa mulle. Vähän tosin mietin tuollaisia sanavalintoja kuin "varma kaato".--Tanár 19. joulukuuta 2010 kello 22.20 (EET)

Muotoilin kohdan vähän toisin. Ihmisiä ne olivat puna-armeijassakin.--Tanár 19. joulukuuta 2010 kello 22.27 (EET)

Ehdottomasti ei. Artikkeli on melko pinnallinen ja vain muutamasta lähteestä koottu, vain osin lähteistetty yhdistelmä historianippeliä ja arvelmia propaganda-sissin taruista. Kas kun ei Kim-Il Yongista ole vastaavaa! Vastustan –(λ (?) (!)) 19. joulukuuta 2010 kello 22.31 (EET)

Hämmästelen tulkintaasi artikkelin tilasta - "muutamasta lähteestä koottu"? Artikkelissa on seitsemän viitteistettyä lähdettä. Artikkeli on lähteistetty myös lähes täydellisesti; itse löysin pikakatsomalla kaksi lyhyttä lähteistämätöntä kappaletta, toinen täysin epäolennainen. Lähteenä on mm. Kansallisbiografia, jota tuskin voi luokitella taruihin perustuvaksi. Sisällön kritiikki jää myös itselleni hivenen vaikeaksi ymmärtää: mikä olisi se syventävä näkökulma joka artikkelista puuttuu? Terv. --Riisipuuro 19. joulukuuta 2010 kello 22.49 (EET)--

Nähdäkseni artikkelien tarkastelun tulisi sisältää ankaran kriittisen vaiheen jossa pienimmätkin viat kaivellaan esiin.

Artikkeli on sopiva lupaavaksi artikkeliksi kun se ei sisällä muotovirheitä (mm. kaikki viitteet kunnossa), se sisältää usean näkökulman aiheeseen, ja se sisältää monipuolista kritiikkiä itse aihetta ja em. näkökulmia kohtaan.

Riisipuuro - lue tarkemmin. Tämä artikkeli sisältää viiteettömiä väitteitä, osa viitteistä ei käytä viitemallineita tai ei sisällä tarkkoja viitetietoja, sisältää mm. yksityishenkilön verkkosivuja lähteenä käyttäviä väitteitä (eli merkittävyyskäytännön vastaisia), eikä sisällä lainkaan kritiikkiä vaikka esim. luvut ammutuista ovat varsin ristiriitaisia.

Lupaaviksi artikkeleiksi vain artikkeleita joissa viitemallineet ja muut kunnossa, ovathan ne kuitenkin esimerkkejä käyttäjille. --(λ (?) (!)) 19. joulukuuta 2010 kello 23.04 (EET)

Siltä varalta että tätä keskustelua seuraavilta uudemmita käyttäjiltä menevät suositellut, hyvät ja lupaavat sekaisin, linkkaan tähän kohti Wikipedia:Lupaavien artikkelien ohje. Tämä ei ole kannanotto Häyhä-artikkelin tilaan, en ole paneutunut siihen riittävästi arvioidakseni. --Tappinen 19. joulukuuta 2010 kello 23.13 (EET)

Niin unohtui mainita että tässä artikkelissa menevät ilmeisesti sekaisin montako ammuttu ja montako kuollutta. Eli asiavirhettä jo toisessa lauseessa. Tämä siis nopean lukaisun perusteella. Ja, jostain kumman syystä nuo kaksi aiheesta julkaistua kirjaa eivät ole käytettyjen lähteiden joukossa vaikka merkittäviä olisivatkin. --(λ (?) (!)) 19. joulukuuta 2010 kello 23.16 (EET)

Lupaavan artikkelin ei tarvitse olla täydellinen. Pari viitettä voisi kyllä lisätä (mm. tuolle Sabatonin kappaleelle), ja on vähän hassua että johdannossa kyllä esitetään useampia mahdollisia uhrilukuja mutta leipätekstissä vain tuo noin 200. Ja nyt johdannon sanamuodon voi ymmärtää että Häyhä olisi yksi tehokkaimmista ei vain Suomessa vaan koko maailmassa. Ok, lähteessä on sama sanamuoto, mutta ehkä hiven lähdekritiikkiä olisi ollut paikallaan. Tällaisia sankareita käsittelevät lähteet eivät aina ole niitä neutraaleimpia. Kannatan silti lupaavaksi. -Ochs 20. joulukuuta 2010 kello 00.05 (EET)

Lupaava artikkeli -määrityksen pitäisi olla helposti saavutettavissa oleva luokitus, sopiva lyhyelle perustiedot sisältävälle artikkelille, jossa lähteet on mainittu. Jos asia käsitetään niin että esimerkiksi viitteistys tulee olla täydellinen muiltakin kuin olennaisilta osilta ja kaikki viitteet mallineita myöten kunnossa ollaan kyllä mielestäni ihan toisella tasolla. Mistä tuo määritelmä se sisältää usean näkökulman aiheeseen, ja se sisältää monipuolista kritiikkiä itse aihetta ja em. näkökulmia kohtaan tulee? Tuo on aika laaja käsitys artikkelista joka sisältää "perustiedot".

Sisällön kriittinen tarkastelu on kyllä tässä artikkelissa poikkeuksellisen tähdellistä koska aihe on omiaan innostamaan joitakin muokkaajia dramatisointiin, mutta esimerkiksi arvioitujen ammuttujen laaja haarukka on jo johdannossa tuotu esille, ja tekstissä kerrotaan myös propagandanäkökulmasta ja mahdottomuudesta tarkistaa asia.

Jos tarkoitat yksityishenkilön verkkosivuilla Brantbergin sivuja, niin kysymyksessä on tunnettu toimittaja/kirjailija, joka on erikoistunut sotahistoriaan ja julkaissut artikkelin aiheesta teoksen. Brantbergin verkkosivusto lähteenä on siis käytännön mukainen, oli hänen kirjoistaan mitä mieltä tahansa. Artikkelin päälähde on nyt Helsingin Sanomat, jota on pidettävä hyvämaineisena ja luotettavana. Viitteistyksen tarkkuudessakaan ei ole mielestäni mitään vikaa: siis mikä noista on epätarkka? Ja mihin perustuu tuo arvelusi kuolleiden ja "ammuttujen" sekaantumisesta?

Tämä artikkeli on mielestäni lyhyehkö, jokseenkin neutraali, lähes täysin lähteistetty, rakenteeltaan hivenen hajanainen mutta perustiedot aiheesta kertova artikkeli, jonka kieli on ymmärrettävää ja suht' kunnossa. Jos lupaava artikkeli -luokkaa aiotaan pitää yllä on oltava selkeä ero hyviin artikkeliin. Lupaava: kyllä, hyvä: ei suinkaan. Mopoluokkaan ei voi kuitenkaan soveltaa motskariluokan kriteerejä. Petraamista saa jäädä. Terv. --Riisipuuro 20. joulukuuta 2010 kello 00.42 (EET)--

"Älä pelkää täydellisyyttä, et tavoita sitä koskaan." Salvador Dali. Ei tarvitse olla täydellinen, mutta olisi mukava jos ei olisi virheitä, koska lupaava artikkeli on esimerkki.

Brantbergin verkkosivuista lähteenä: Brantberg varmasti ammattitaitoinen toimittaja, mutta kun kyseessä ei ole WP-merkittävä lähde niin ei ole. Väitteitä voi kylläkin sisällyttää artikkeliin jos väitteissä mainitaan niiden olevan hänen mainintojaan, eikä yleistä tietoa. Vastaava esimerkki nyt varsin pop Halmetoja, jonka sivuja tuputetaan lähteiksi luontaistuote- ja ravinto-artikkeleihin.

Sanaleikkinä kysypä nyt: Kuinka moni on samaa mieltä? Millaiset ihmiset ajattelevat niin? Missä he ovat? Millä tavalla he saattaisivat olla puolueellisia? En ainakaan näe miten noihin Brantbergin verkkosivujen mukaan voisi muuten vastata kuin Brantberg, joka siellä myy kirjojaan. Ja kirjat eri asia taas käytäntöjen mukaan, mm. siksi että kustannustoimittajat ja kustantajat ovat olemassa. Eli Wikipedia:Kerro_kuka_tekee. Eipä tässä muodossa ainakaan käytännön mukainen.

Tai mitä se Jimmy Wales sanoikaan näkökannoista: Jos näkemys on enemmistön näkemys, sitten pitäisi olla helppoa perustella se viitteillä yleisesti hyväksyttyihin viiteteksteihin – tästä ei ole Brantbergin kohdalla kyse. Jos näkemys on merkittävän vähemmistön näkemys, sitten pitäisi olla helppo nimetä sen merkittäviä kannattajia – No, onko muita kannattajia kuin Brantberg? Jos näkemys on hyvin pienen (tai rajatun) vähemmistön näkemys, se ei kuulu Wikipediaan (paitsi ehkä johonkin liiteartikkeliin) riippumatta siitä onko se totta; ja riippumatta siitä voidaanko se todistaa vai ei – jos kyseessä on vain Brantbergin näkemys - kuten esimerkiksi hänen verkkosivuillaan hänen itsensä kirjoittama toisen tahon toimitukselliselta työltä vapaa artikkeli – ei se siis kuulu Wikipediaan.WP:NN

Nämä pätevät siis kaikkiin yksityishenkilöiden verkkosivuihin lähteinä, eivät vain Brantbergin. Viitteistä osa ei sisällä riittäviä tietoja, alkaen tämänhetkisestä viittestä 2. Kenties viittaja oletti että tarkistaja käy läpi koko Kansallisbiografian osat tai yhden kokonaisen osan? Ei tämä ole tarkistettava viite! Wikipedia: Tarkistettavuus.

Neljännen käytännön jota tämä artikkeli ei noudata jätän kotitehtäväksi.

Mikä tässä nyt on epäjohdonmukaista? Onko tämmöinen kansallishistoria jotenkin vapaata aluetta johon ei kohdisteta tätä normaalia arviointia? --(λ (?) (!)) 20. joulukuuta 2010 kello 01.15 (EET)

Kritiikissäsi epäjohdonmukaista on lupaava-luokituksen riman nosto käytännön tarkoittamaa korkeammalle. Kritiikki on sinänsä paikallaaan artikkeliin kuin artikkeliin.

En tiedä mitä tarkoitat ei-WP-merkittävällä lähteellä. Mitä tulee noihin Brantbergin sivuihin: asia nyt on niin että tarkistettavuus-käytännön mukaan tunnettujen henkilöiden, journalistien tai tutkijoiden ylläpitämät oman alan tietoa sisältävät sivustot voidaan hyväksyä luotettavaksi lähteeksi. Brantberg voidaan luokitella tunnetuksi (wikimerkittävä henkilö), journalisti - tutkijaksikin voisi joku höveli hänet määritellä, erityisalana sotahistoria, jota hänen www-sivustonsa ja artikkelin aihe koskee. Eli wikipedian käytännöillä on hieman eri kanta Brantbergin nettisivuihin lähteenä kuin esität. Sinänsä lähdekriittisyys on hyvästä.

Kansallisbiografian viitteessä (joka mahdolliseen epäselvyyteen lienen itse syypää) on esitetty painetun version osan numero (4) ja suora linkki internet-versioon. Väitän että kyseisestä painetustakin teoksesta on helppoa ja nopeaa löytää jotakuta henkilöä koskeva artikkeli kunhan tietää hänen nimensä. Käyttäjien voidaan olettaa osaavan aakkoset, yhtä lailla kuin numerotkin. Terv. --Riisipuuro 20. joulukuuta 2010 kello 01.38 (EET)--

Tarkoitan siis sitä, että nykymuodossa jossa Brantbergin näkemys esitetään yleisenä tietona, ei väitteen lähteistys ole oikeellinen tai WP merkittävä. Jos väite muutetaan muotoon "Brantberg sanoo" (tai muuhun käytäntöjen mukaiseen), niin tällöin on kyse Jimmy Walesin mainitsemasta merkittävästä vähemmistöstä tai sellaisen näkemyksestä – ainakin jos on sitten "helppo nimetä sen merkittäviä kannattajia". Huomaatko logiikan? Ts. Brantbergin näkemys merkittävä vain muiden "asiantuntijoiden" esim. historioitsijoiden kanssa, hänen verkkosivunsa merkittävät vain hänen omien näkemyksiensä lähteinä, tai miten sen verbaloitsisi.

Viitteessä voi nähdä mitä haluaa, mutta tällaisessa tapauksessa jossa kyseessä on kirjan kokoinen julkaisu, olisi hyvä mainita ainakin luku – käytännössä sivunumeroita myöten. Ilman lukua tieto ei ole tarkistettava, siinähän implisiittisesti kehoitetaan lukemaan koko kirja yhden väitteen tarkistamiseksi! Eli lähdetiedot pitäisi olla kuten yleensäkin kuten tässä kirjaviite-mallineessa <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = | Vuosi = | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.12.2010 | Kieli = }}</ref>. --(λ (?) (!)) 20. joulukuuta 2010 kello 01.55 (EET)

Täsmentäisitkö missä kohtaa tarkkaan ottaen Brantbergin näkemys esitetään yleisenä tietona. Mielestäni nuo arveluttavan korkeat tappoluvut on nimen omaan esitetty Brantbergin mukaan .

Mitä tulee tarkitettavuuteen olennaista ei ole viitemallineen täyttö vaan se että viite on helposti tarkistettavissa. Artikkeleiden aakkosjärjestyksen selaaminen Häyhän nimen mukaan on käytännössä aivan yhtä nopeaa kuin sivujen selaaminen ilmoitetun sivunumeron mukaan. Tarkistettavuus-käytäntö kyllä täyttyy. Terv. --Riisipuuro 20. joulukuuta 2010 kello 02.09 (EET)--

Aloitapa vaikka Lähteet-osion 5. Brandtberg-viittestä 5.0. "Häyhä ampui tarkka-ampujana kiväärillä noin kaksisataa vihollissotilasta, ja lisäksi joitakin pikakiväärillä ja konepistoolilla. Häyhän tarkka-ampujana kiväärillä surmaamien neuvostosotilaiden määrä perustui laskentaan erityisesti nimitetyn tarkkailijan tai taistelutoverien varmistamiin havaintoihin" -väitteet siis lähteistetty vain Brantbergin verkkosivujen artikkelilla "Tarkkampujan Joululahja" – joskin sekin lähteistys tehty hieman epäselvästi, ainakin tulkitsen (ja joudun siis arvaamaan) että tämä <ref name="rb">Brandtberg 2004</ref> viittaa tuohon Lähteet-osion Brandtberg -artikkeliin. Jos taas ei, niin sittenhän artikkeli on viitteistetty epäselvästi.

Ja siinä olisi voinut käyttää verkkoviite -mallinetta. --(λ (?) (!)) 20. joulukuuta 2010 kello 02.17 (EET)

Kyseisessä kohdassa 200 uhrin määrä on lähteistetty artikkelitekstissä jo aikaisemmin (Kansallisbiografia). AInoastaan jälkimmäinen lause on Brantbergilta. Käytetty viittaustapa on normaali Harvard-viitteistys, joka on nimen omaisesti käytäntäjen sallima. Oliko Brantberg-viitteissä muuta epäselvää? terv. --Riisipuuro 20. joulukuuta 2010 kello 02.24 (EET)--

Kannattaa lukaista! Muuten ei tosiaan tiedä onko epäselvää vai ei, ja jos ei tiedä, niin miksi sitten kannattaa artikkelia lupaavaksi? --(λ (?) (!)) 20. joulukuuta 2010 kello 15.07 (EET)

Lähinnä tiedustelin onko sinulla artikkelin, Brantbergin tai käytetyn viitteistystavan suhteen vielä jotakin epäselvää. Terv. --Riisipuuro 20. joulukuuta 2010 kello 15.54 (EET)---

Kannatan lupaavaksi. Nähdäkseni olennaiset seikat ovat riittävällä tasolla kunnossa - ja nähdäkseni esiin nostettu kritiikki ei ole lupaavaksi äänestämisessä saivartelua kummempaa. Iivarius 20. joulukuuta 2010 kello 03.10 (EET)

Mielestäni Riisipuuro on edellä vastannut järkevästi kritiikkiin eikä viitteissä ole mitään epäselvää. Merkitsen lupaavaksi ja arkistoin keskustelun.--Tanár 22. joulukuuta 2010 kello 18.45 (EET)

Värikuva?

Olisiko mahdollista vaihtaa tämä kuva nykyisen mustavalkokuvan tilalle? Kuva on jälkikäsitelty värittämällä ja se on myös vaihdettu englanninkieliseen artikkeliin kuvaksi. En ole kuitenkaan varma onko kauluslaattojen tai silmien väri väritetty kuvaan oikein... 195.148.128.35 19. lokakuuta 2012 kello 17.47 (EEST)

Ainakaan itse en kannata jälkikäteen väritettyjen kuvien käyttöä. --Otrfan (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 23.20 (EEST)

Alkuperäinen on parempi. Ei voi kuin ihmetellä käyttäjien intoa tehdä omia kuvamanipulaatioita Wikipediaan. --Jisis (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 23.45 (EEST)

Samaa mieltä. Kuvitteelisen värityksen lisääminen manipuloimalla valokuvaa ei ole tietosanakirjalle kunniaksi. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 26. lokakuuta 2012 kello 21.38 (EEST)--

Lähteitä

Katsoin Ylellä esitetyn Muisti: Tarkka-ampuja Simo Häyhä -ohjelman ja tutustuin vähän enemmän miehen tekoihin. Löysin muutamia kirjallisia artikkeleita, joita en huomannut että olisi vielä mainittu. Näitä ovat esimerkiksi Maailmanmestari Simo Häyhä - tarkka-ampuja (Sotilasaikakauslehti 2002, nro 12, s. 28-32, kirjoittaja Tapio Saarelainen), Suomen Vapaussota 1941 nr 1 (Kustannusosakeyhtiö Sanatar, 1941) ja Hurtti Ukko 1941 nr 4 (Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto, 1941). Myös näistä linkeistä löytyy tietoa: [3], [4] ja [a].

Tapio Saarelainen ilmeisesti tunsi Häyhän hyvin usean vuoden ajalta ja jututti sekä haastatteli häntä moneen kertaan ja on julkaissut miehestä artikkeleita ja kirjoja. Luin myös että Saarelainen on toiminut PV:n tarkka-ampujien kouluttajana, joten pitäisin häntä luotettavimpina asiantuntijana ja tiedonlähteenä Häyhän saavutuksista ja teoista. 195.148.26.14 12. marraskuuta 2012 kello 19.07 (EET)

Mielenkiintoisia lähteitä. Saarelainenkin ammattimiehenä on alan asiantuntija, mutta kyllä kai perinteiseen tapaan luotettavimmat arviot asiasta ovat historiantutkijoiden analyysit aiheesta eri lähteitä käyttäen. Onkohan tuossa Sotilasaikakauslehden artikkelissä esitetty jotain uutta? Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 01.39 (EET)--

Tällä haavaa en osaa sanoa tuosta Sotilasaikakauslehden artikkelista sisältääkö se uutta tietoa. Mikäli jonkulla on tiedossa artikkelin sisältö tai muita uusia lähteitä ja näkökulmia, niin niitä otetaan mielellään vastaan. 195.148.26.14 13. marraskuuta 2012 kello 17.46 (EET)

Sabaton

"Voisiko kunnianosoitukset-kohtaan lisätä Sabatonin White Death -kappaleen levyltä Coat of Arms? http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288337350579.html"137.163.145.226 18. syyskuuta 2013 kello 10.45 (EEST)

542

On kyllä perin ihmeellistä, että vaikka useat eri lähteet (elämänkertakirjat, sotakirjat, talvisotaan erikoistuneet lehdet, sodan aikana lasketut luvut yms.) vahvistavat Häyhän ampuneen varmuudella yli 500 vihollista ja varmistamattomasti jopa 700 vihollista, niin kun yksi sotahistorioitsija väittää luvun olevan vain 200, niin täällä muuttuu artikkeli heti sen mukaiseksi. Miksi tällainen yksi uusi lähde on jotenkin oikeampi, kuin ne useat lähteet, joita on esille vuosien saatossa tuotu?

Simo Häyhä-artikkelin tieto on virheellinen sen vuoksi, että siinä on otettu huomioon kiväärillä ammutut viholliset, joita oli helmikuun lopulla, Häyhän lomalle lähtiessä, 219 kappaletta. Tämän lisäksi oli vielä konekiväärillä ammutut viholliset, jolloin määrä nousee siihen 500 loppujen lopuksi!

"Tämä Ruotsista lahjoitettu kunniakivääri annetaan alikersantti Simo Häyhälle tunnustuksena hänen suurista ansioistaan ampujana ja aseenkäyttäjänä taistelussa. Hänen tekonsa - 219 vihollista vain kiväärillä ammuttuna ja suunnilleen saman verran konepistoolilla - osoittaa, mitä voi saada aikaan määrätietoisesti toimiva, tarkkasilmäinen Suomen mies, joka ei turhasta hätkähdä ja jonka käsi ei vapise. 12.Divisioonan Komentaja:

A. Sv [nimikirjoitus] Eversti."  –Kommentin jätti Leini (keskustelu – muokkaukset) 30. syyskuuta 2013 kello 13.13‎

Kysymyksessä on normaali lähdekritiikki; ks. yllä ketju "Kellään kirjaa". Luotettavin historiantutkimuksen kanta asiasta lienee tuo Kansallisbiografian Marjamaan teksti. Muut laskutavat on artikkelissa mainittu. Sikäli kun aiheesta ilmestyy uusia historiantutkijoiden näkökantoja asiaa on punnittava uudelleen. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 18. lokakuuta 2013 kello 05.15 (EEST)--

Näemmä ette sitten osaa tulkita selvää tekstiä, kun kertomassasi ketjussakin on selvästi "Häyhän epävirallinen tappoluku oli tällöin jo 219, minkä lisäksi tuli vielä lukuisia konepistoolilla ja pikakiväärillä ammuttuja vihollisia" terv. Leini (keskustelu) 31. lokakuuta 2013 kello 12.01 (EET)

Voisitko ystävällisesti kiinnittää huomiosi lähinnä teksteihin wikikollegojen osaamistason sijaan. Lähteenä käytetään tosiaankin Kansallisbiografiaa, ei tätä ketjua. Mainittu tutkija ei ilmeisesti pidä propagandamielessä tehtyä laskelmaa aivan eksaktina, varmaankin esimerkiksi siitä syystä että laskenta suoritettiin muualla kuin siellä venäläisasemissa missä kohteet olivat. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 31. lokakuuta 2013 kello 23.30 (EET)--

Ja Kansallisbiografia sanoo, että: "Häyhän epävirallinen tappoluku oli tällöin jo (17.2.1940) 219, minkä lisäksi tuli vielä lukuisia konepistoolilla ja pikakiväärillä ammuttuja vihollisia". Miten ihmeessä tämä luku on silloin "noin 200", kuten wikitekstissä sanotaan? Minne katosivat konepistooli ja pikakiväärikaadot? Tämän myötä wikitekstissä on selkeä virhe ja siinä johdetaan harhaan. Leini (keskustelu) 7. marraskuuta 2013 kello 13.10 (EET)Leini

En ymmärrä

Tarkoitetaanko artikkelissa että Häyhää osui räjähtävä luoti kasvoihin vai kasvojen viereen? Ja jos on lisää tällaista kysyttävää pitäisikö ne kysymykset lähettää johonkin muualle? Kiitos jo etukäteen. OivaA (keskustelu) 27. marraskuuta 2019 kello 21.58 (EET)