Keskustelu:Serkku

(Ensimmäinen keskustelu)

Tuossa tivataan lähdettä serkun lapsen ja itsen välillä vallitsevalle pikkuserkkuudelle.... Lähteenä voisi toimia vaikkapa englannin kieli: vaikka virallinen termi saattaakin olla "first cousin once removed", serkun lapsi ymmärretään yleensä "second cousin"iksi ja täten siitä tulee pikkuserkku. Anaconda 5. helmikuuta 2007 kello 00.47 (UTC)

No kun nyt kerta kaikkiaan englannin kieli ei voi olla lähde suomen kielelle. Yhtä hyvinhän me voisimme vaatia englanninkielen puhujia luopumaan sukupuolia mystifioivista ja seksistisistä persoonapronomineistaan.--Urjanhai 8. helmikuuta 2012 kello 22.02 (EET)

Lähteitä?

"Serkusten keskenään saamilla lapsilla on hieman keskiarvoa suurempi riski älylliseen jälkeenjääneisyyteen ja kehitysvammoihin." Löytyykö jotain lähdettä tälle väitteelle? Kommentin jätti Lazse (keskustelu – muokkaukset).

Tuon hieman suurempi voisi korjata huomattavasti suuremmaksi ja tietenkin etsiä lähde sille. Esimerkiksi "Pakistani families produced an alarming 30% of the UK's genetically diseased children." ja " 55% of the community was married to a first cousin." (lähde) --Zxc 22. heinäkuuta 2007 kello 05.35 (UTC)

Doctor Phil ainaski sano et riski on suurempi silloin! 85.157.118.253 24. huhtikuuta 2008 kello 19.45 (UTC)

Kolmas serkku

Artikkelissa väitetään, että pikkuserkkujen lapset ovat kolmannen polven serkkuja. Tähän kaipaisin lähdettä (niin kuin joku muukin nyt; kesti vähän ennen kuin löysin lähteen sivunumeron) ajalta ennen Wikipediaa, sillä, niin kuin Nykysuomen sanakirja sanoo, ”Lapsi on isäänsä ensimmäisessä, veljekset ja sisarukset toisiinsa toisessa p:ssa”. Pikkuserkkujen lapset ovat siis toisiinsa kahdeksannessa polvessa. Pikkuserkun synonyymina antaa Nykysuomen sanakirja sanan toinen serkku, joten pikkuserkkujen lapset ovat kolmansia serkkuja. T. I. Itkosen teos ”Suomen lappalaiset vuoteen 1945 (1948), osaa II s. 305)” käyttää termejä "1.-3- serkukset" ja "neljännet serkut". Olen tämän myös kuullut, kun tuttavani ilmoitti huomanneensa sukukirjastaan, että hän on isäni viides serkku. Minä olen siis hänen viidennen serkkunsa lapsi. Tällä tavalla kääntyy luontevasti englannin "fifth cousin once removed".

Ruotsinkielisen Wikipedian artikkelissa "Kusin" annetaan vaihtoehtona, andrakusin, tredjekusin j.n.e. http://sv.wikipedia.org/wiki/Kusin

Tämän lähde on mahdollisesti tässä: "Jag är uppvuxen med släktbeteckningarna på tornedalsfinska (nu: 'meänkieli'). När vi talade om kusiner var det enkelt: [första] kusiner = syskonbarn; andra kusiner = syskonbarns barn; tredje kusiner syskonbarns barnbarn, d.v.s. på svenska: fyrmänningar eller sysling(s)barn. – Sen kan man fortsätta längre om man vill. Släktskapet framstod tydligt när man beskrev några som 'andra kusiner'.

m v h Irma" http://aforum.genealogi.se/discus/messages/1063/26271.html?1177801478

Tämän perusteella voisi olettaa, että "kolmas serkku" on perinteinen ja kansanomainen myös Tornionjoen itärannalla.

"Kolmannen polven serkkua" en ole kuullut ennen kuin Wikipediassa.

83.146.207.69 29. toukokuuta 2011 kello 10.29 (EEST)

Kolmansilla serkuilla on yhteiset isoisoisovanhemmat.--85.23.106.68 12. helmikuuta 2016 kello 23.08 (EET)

"Suomalaisessa kielenkäytössä"

"Suomalaisessa kielenkäytössä serkuilla usein tarkoitetaan vain henkilöitä, joilla on yhteinen isoäiti ja isoisä." -> Kun kerran serkku on suomen kielen sana, niin missä muualla se voi esiintyä kuin suomalaisessa kielenkäytössä? Onko tässä nyt taas käännetty artikkeli englannista (EDIT: näköjään on) ja jotenkin luultu että englanti tai joku muu kieli on enemmän "tosi" tai todellisuutta määrittelevä kuin suomen kieli? Sitä toki voidaan artikkelissa edempänä hyvin käsitellä miten vastaavat käsitteet eri kielissä mahdollisesti vaihtelevat, mutta ei ole niin, että jonkin muun kielen käyttämä määrittely millään tavalla vaikuttaisi suomenkielisen käsitteen määrittelyyn ohi tai yli sen, mikä on sanan merkitys suomen kielessä.--Urjanhai 8. helmikuuta 2012 kello 21.11 (EET)

Olikin näköjään aivan tuore muutos. Kumosin. Mutta keskustelu toki on suotavaa, koska yllä esitetyt päätelmät esitin täysin maallikkona.--Urjanhai 8. helmikuuta 2012 kello 21.25 (EET)

No, kyllä englanninkielistä vastinetta katsoin ennen muutosta. Mutta kyllä minullekin jo lapsena puhuttiin "kaukaisista serkuista" kun tarkoitettiin kai isoäitini serkun lapsenlapsia, joten olen ajatellut serkun voivan tarkoittaa myös kauempaa kuin sitä enkun "first cousinia"... Usein tunnutaan sanovan (ja itsekin sanon) serkkuja serkuiksi kuten ne nyt yleensä mielletään eli että vanhemmat ovat sisaruksia toisilleen. Olkoon nyt palauttamassasi asennossa. — LRP;840 ^(Contact|M) 8. helmikuuta 2012 kello 21.33 (EET)

Kyllähän suomen kielessäkin puhutaan pikkuserkuista ja kolmansista ja neljänsistä serkuista ja "kaukaisista serkuista", mutta olen ajatellut niiden olevan ikään kuin johdoksia tuosta ensisijaisesta merkityksestä. Iivariuskin keskustelusivullaan ehti jo kommentoida ja katsoa myös sanakirjaa.--Urjanhai 8. helmikuuta 2012 kello 21.46 (EET)

Ja näköjään kyllä myös Oxford advanced learner's dictionary tarjoaa aivan samaa: "child of one's uncle or aunt" (+ second ~ jne.). Mutta en sitten tiedä voisiko tuolla olla esim. antropologian oppisanana toisenlaisia määrittelyjä.--Urjanhai 8. helmikuuta 2012 kello 21.51 (EET)

Johdoksia nuo ilmeisesti siis ovat. Aina voi oppia jotain uutta. Kiitos. :) — LRP;840 ^(Contact|M) 8. helmikuuta 2012 kello 21.54 (EET)

Sen verran toki muistan alan yleisesityksistä, että eri kielissä sukulaisuuskäsitteet suuresti vaihtelevat (niin kuin esim. englannissa ei ole enoja ja setiä erikseen, ja siksi Akun veljenpojatkin ovat oikeasti sisarenpoikia). Mutta koska tämä sana sattui olemaan englannissa samanmerkityksinen, niin kyseessä täytynee ollakin jokin englanninkieliseen antropologiseen terminologiaan liittyvä metakäsite niin kuin alla tulkitsin.--Urjanhai 8. helmikuuta 2012 kello 22.08 (EET)

Ja niinhän siellä en-wikin artikkelissa olikin: "In kinship terminology...2 Mutta silloin pitäisi taas etsiä, mitä se "kinship terminology" on suomeksi, ja katsoa mitä käsitettä aiheen suomenkielisissä esityksissä käytetään vastaavassa kohdin.--Urjanhai 8. helmikuuta 2012 kello 21.59 (EET)

Romanit kutsuvat hyviä ystäviä suomeksi "serkuiksi". Herättää välillä kovasti kummastusta romanien ja valkolaisten välisissä kontakteissa. Gopase+f 9. helmikuuta 2012 kello 01.09 (EET)

Minuakin ihmetyttää tuo romanien serkku-nimitys. Mikseivät sano vaikka "sisko" tai "veli"?--85.23.98.247 25. helmikuuta 2018 kello 15.41 (EET)

Huomasin muuten tällä välin, kun kävin jollain englanninkielisillä sivuilla, että englannin kielessä "aunt" voikin olla myös enon tai sedän rouva ja "ucnle" voikin ollapaitsi eno tai setä myös tädin mies. Suomen kielessä näin ei ymmärtääkseni voi olla koskaan eikä missään tapauksessa. Tietysti sirasten ja serkkujen kanssa voi olla hyvuin monenlaisia uusperhetilanteita ja on ollut ennen muinoinkin yhtä lailla.--Urjanhai (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 15.59 (EEST)

Trivialista

Oliko se nyt niin turha? Lähteitä tietysti voi vaatia, mutta niitäkin kyllä löytyy tarvittaessa.--Urjanhai 16. helmikuuta 2012 kello 10.48 (EET)

Ketä aattelit tohon listata? Keski-Euroopan historia on täynnä merkittäviä serkuksia. Siinä mielessä tossa ei pitäis olla yhtäkään suomalaista serkusparia. Maailmalla myös nykyään merkittävämpiä serkuksia kuin esim. suomalaiset näyttelijät. Lisäksi lukija varmasti ymmärtää serkusten määritelmän ilman käytännön triviaesimerkkejä. Gopase+f 16. helmikuuta 2012 kello 10.55 (EET)

Ehkä tosiaan karsintaa voisi tehdä niin, että mukana olisi vain niitä, joissa sukulaisuussuhteella on merkitystä (kuten nuo suurvaltojen kuninkaalliset), tai sukulaisuudella on jotain yleistä elämäkerrallista tai historiallista mielenkiintoa (esim. Hämäläinen ja Toivonen tai Sinisalot). Mihinkään ohjelmalliseen ei-Suomi keskeisyyteen en sen sijaan näe mitään aihetta, koska vastaavaa tuskin harjoitetaan suhteessa omaan kielialueeseen muissakaan wikeissä, vaan pikemminkin päin vastoin, eikä yksi (suurempikaan) maa muutenkaan ole mitenkään toista (pienempääkään) jotenkin "merkityksettömämpi. Samoin luettelomuodon sijaan voisi tietenkin käyttää proosamuotoa, jolloin samalla voisi valaista sukulaisuussuhteen merkitystä. - Mutta aika turha se tietysti olisi sittenkin, joten voihan se olla hyvä näinkin.--Urjanhai 16. helmikuuta 2012 kello 11.36 (EET)

Kaavio

Jonkin tyyppisen kaavion voisi tehdä, niin kuin on esim. englanninkielisellä sivulla eri asteista.--85.23.98.247 7. lokakuuta 2017 kello 20.17 (EEST)