Keskustelu:Seeking God in Science

Ai, osana "älykkään suunnittelun" nimikkoartikkelin keskustelusivun väitettään, että suunnitteluteoria-termi olisi Wikipediassa kiellettyä uutta tutkimusta, Jisis on näköjään nyt rynnännyt muuttelemaan termistöä tähänkin artikkeliin. Ei sitä "suunnitteluteoriaa" tosiaankaan ole keksitty vain Wikipedia-käyttöä varten, vaan se on ihan oikeasti käytössä ulkopuolisessa maailmassa. Lisäksi käytössä on monia muitakin variantteja samaa tarkoittavaksi ilmaukseksi, joten tuollainen "täällä artikkelinnimennässä käyttöön otettu ilmaisu on ainoa oikea" -linja on kyllä nähdäkseni savijaloilla seisovaa purismia. --Vocatio 9. lokakuuta 2010 kello 11.57 (EEST)

Suunnitteluteoria tarkoittaa ensisijaisesti tuote- tai aluesuunnittelua.[1][2][3][4][5]. On lukijan palvelemista, ettei tällaista harhaanjohtavaa nimeä käytetä kun kyse on älykkäästä suunnittelusta. --Jisis 9. lokakuuta 2010 kello 12.45 (EEST)

Vasta-argumentti:

Löydöksiä viitatuista lähteistä:

1. viite: Teos: Lehti, Esko: Suunnitteluteoria : katsaus alan kirjallisuuteen, Tiedonanto / Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Maankäytön laboratorio.
2. viite: Pääotsikko: Tuotteiden teoria. Väliotsikoita: Suunnitteluteorian esitystapoja & Suunnitteluteorian paradigmat. Ote jälkimmäisen väliotsikon jälkeisestä tekstistä: Tuotesuunnittelun teoria koostuu lukuisten eri tutkimusten tuloksista, ja useimmat näistä tutkimuksista koskevat vain jotakin tiettyä tuotteiden lajia (esim. vaatteita, huonekaluja tai autoja). Tuotelajit ovat erilaisia ja siksi näin syntyvä suunnitteluteoria jakautuu varsin itsenäisiin tuotelajikohtaisiin osateorioihin, joista voitaisiin myös käyttää nimeä tuotelajikohtaiset tutkimusparadigmat (eli tutkimusperinteet, eli diskurssit).
3. viite: Pääotsikko: Tietojärjestelmän suunnitteluteorian soveltuvuus projektin estimointi- ja mittaustyökalun kehittämiseen design-science näkökulmasta
4. viite: Teos: Suunnitteluteoria : luentorunko, Hki : Helsingin yliopisto. Maankäytön ekonomian laitos, 1982.
5. viite: Teos: Jauhiainen, Jussi S. & Niemenmaa, Vivi: ALUEELLINEN SUUNNITTELU; Luvun otsikko ja sisällön kuvaus:
   

2 SUUNNITTELUN TEORIAT MODERNISTA POSTMODERNIIN

Varhainen moderni suunnittelu

Moderni suunnittelu

Proseduraalinen suunnitteluteoria

Kriittinen suunnitteluteoria

Uuden julkisjohtamisen suunnitteluteoria

Pragmaattinen suunnitteluteoria

Postmoderni suunnittelu

Kommunikatiivinen suunnittelu

Suunnittelu ja valta

Postkolonialistinen suunnittelu

Aihepiirin lisäkirjallisuutta

Johtopäätöksiä löydöksistä:

1. "Suunnitteluteoria" on suomen kieleen erittäin vakiintunut sana; sanana se siis ei missään tapauksessa voi olla "uutta tutkimusta".
2. Älyllisen suunnittelun teoria tarkastelun ulkopuolelle jättäenkin suunnitteluteoria-sanaa käytetään monessa eri merkityksessä. Siis ei ole olemassa mitään yhtä vakiintunutta suunnitteluteoria-sanan merkitystä, johon olisi esim. Wikipediassa "selvintä yksinomaisesti pitäytyä". Tämän osoituksena Wikipedian ulkopuolisissa luotettavissa lähteissä käytetään suoraan monikollisia ilmauksia: "näin syntyvä suunnitteluteoria jakautuu varsin itsenäisiin tuotelajikohtaisiin osateorioihin", "SUUNNITTELUN TEORIAT".
3. Nämä erilaiset suunnitteluteoriat voidaan yksilöidä suomen kielen normaalikäytännön mukaisesti lisäämällä niihin määritteeksi genetiivi- tai adjektiiviattribuutti: "tuotesuunnittelun teoria", "tietojärjestelmän suunnitteluteoria", "proseduraalinen suunnitteluteoria", "kriittinen suunnitteluteoria", "uuden julkisjohtamisen suunnitteluteoria", "pragmaattinen suunnitteluteoria".
4. Koska edelläsanottu suunnitteluteorioiden merkitystarkennustapa on suomen kielen normaalin käytännön mukainen, mitään ymmärtämisvaikeutta ei synny silloinkaan, kun näin muodostetun ilmauksen kuulee ensimmäisen kerran; yhdistämismenettely on myös niin yksinkertainen ja suomen kielen natiivikäyttäjälle itsestäänselvän luonteva, että sen käyttämistä tuskin voisi missään yhteydessä luonnehtia "uudeksi tutkimukseksi". Esimerkiksi ylle siteeratusta informaatiosta on helppo tällä tavoin johtaa seuraavat ilmaukset, jotka eivät näissä otteissa kuitenkaan valmiiksi esiinny: "maankäytön suunnitteluteoria", "vaatteiden suunnitteluteoria", "huonekalujen suunnitteluteoria" ja "autojen suunnitteluteoria".
5. Tilanteissa, joissa monitulkintaisuusvaaraa ei kontekstin takia ole, kulloinkin tarkoitetusta, eri tavoin yksilöityvästä suunnitteluteoriasta voidaan puhua yksinkertaisesti vain "suunnitteluteoriana"; näin voidaan jopa nimetä kokonainen kirja (esim. 1. yllä) tai luentosarja (esim. 4.), kun oheistiedot antavat kontekstin nimen oikeaan tulkintaan.
6. Kaikkien näiden suunnitteluteorioiden yhteisenä piirteenä on se, että niiden merkityssisällössä yhdistyy "suunnitteluun" viittaava määrittävä elementti "teoriaa" tarkoittavaan kantasanan merkitykseen. Kaikissa tapauksissa "suunnittelu" viittaa jonkin tarkemmin yksilöimättömän tahon tietoiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on vaikuttaa aineelliseen todellisuuteen tavoilla, jotka saavat aikaan sellaisen fyysisen asiaintilan, jota ennen suunnittelun aloittamista ei ollut olemassa (tämä siis verrattuna esim. aiemmin vallinneeseen spatiaaliseen tilanteeseen maankäytön suunnittelussa tai tuotevalikoimien sisältöön tuotesuunnittelun teoriassa). Samoin kaikissa tapauksissa "teoria" viittaa systemaattiseen lähestymistapaan ja sitä käyttäen saatujen tulosten hyödyntämiseen pikemmin kuin erityiseen "tieteellisyysvaatimukseen"; silti lienee selvää, että mikäli joitain relevantteja tieteellisiä tutkimusmenetelmiä on käytettävissä, niin niitä tällaisia teorioita kehitettäessä mieluusti hyödynnetään.
   
7. Ottaen huomioon, että tiedetään suunnitteluteorioita olevan moniakin, on outoa, että Suunnitteluteoria-ohjaussivu on poistettu; sitähän tarvittaisiin joko heti tai ainakin tuonnempana joka tapauksessa jo deambiguaatiosivunakin.

Sovellus älyllisen suunnittelun teoriaan:

1. Tätä kirjoitettaessa hyydytetty Älykäs suunnittelu -artikkeliversiomme määrittelee seuraavasti:
   
   • Älykäs suunnittelu (engl. intelligent design) on teoria, jonka mukaan ”tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla”.
     
2. Edellä sanottua soveltaen voidaan nyt määritellä seuraavasti:
   • Kaikkeuden ja elollisten olentojen suunnitteluteoria (milloin väärinkäsityksen vaaraa ei ole, pelkkä suunnitteluteoria) eli älyllisen suunnittelun teoria (engl. intelligent design theory) on teoria, jonka mukaan ”tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla”.
3. Siltä varalta, että edellismääritelmä kaikesta huolimatta vaikuttaisi "uudelta tutkimukselta", voi todeta, että tämä suunnitteluteoria-sanan merkitys on jo vakiintunut käyttöön Wikipedian ulkopuolella:
   
   1. [6]
   2. [7]
   3. [8]
   4. [9]
   5. [10]
   6. [11]
      Huomattakoon, että tämä 6.-viitteen artikkeli siis on jo vuodelta 2004 ja että siinä "suunnitteluteoria" esiintyy aivan yksiselitteisesti "älykkään suunnittelun teorian" lyhyempänä synonyyminä; sitä paitsi sanan käyttö liittyy nimettyyn henkilöön ja esiintyy luotettavana pidettävässä lähteessä (kaiketi Ylkkärikin sellainen on). Ainakin syytökset "uudesta tutkimuksesta" suunnitteluteoria-sanan "älyllisen suunnittelun teoria" -merkityksen yhteydessä voi siis viimeistäänkin tämän havainnon jälkeen ilmeisesti heittää ihan huoletta romukoppaan.
      

--Vocatio 9. lokakuuta 2010 kello 22.02 (EEST)

Yllä oleva teksti tulee lyhentää keskustelusivukäytännön mukaiseksi viimeistään ylläpidon toimesta. Keskustelusivu ei ole blogi tai muu julkaisualusta. Toiseksi teksti on asian vierestä. Siitä, että kreationistit käyttävät jotakin sanaa joillakin verkkosivuilla, ei ole tarvetta keskustella. Kolmanneksi koko artikkeli on yhä kokonaan lähteetön ja viitteetön. --Thi 9. lokakuuta 2010 kello 22.23 (EEST)

Olet oikeassa, mutta siihen ei kenelläkään ole aikaa, luulen. Vocatiolle tiedoksi, että jo vuodelta 2004 löytynyt julkaisu ei ole kovin vanha. Tuossa linkki kirjaan, joka on painettu 1977. Linkkisi ovat blogeihin ja apowikiin, jossa termi tässä merkityksessä lienee keksittykin. --Jisis 9. lokakuuta 2010 kello 22.27 (EEST)

Ai, montako vuotta siis on odotettava, ennen kuin Wikipedian ulkopuolella käytössä olleen ilmauksen käyttö samassa merkityksessä täällä lakkaa olemasta "uutta tutkimusta"? Kielihän ei toimi niin, että sanan myöhempi käyttö eri merkityksessä, kuin missä sitä on jossain yhteydessä aiemmin käytetty, olisi sen väärinkäyttöä.

Siksi toisekseen, uuskreationismistahan eivät puhu muut kuin suunnitteluteorian vastustajat, mutta se ei näemmä ole ollut mikään este perustaa siitä artikkelisivu. Neutraali näkökulma koskenee myös kysymystä siitä, onko joillakuilla oikeus määritellä, millä sanoilla joidenkuiden toisten on itseään ja toimintaansa nimitettävä.

Enkä muuten ollut tiennytkään, että Ylioppilaslehtikin on "blogi". – "Oppia ikä kaikki."

--Vocatio 9. lokakuuta 2010 kello 23.16 (EEST)

Jos muokkaisit muitakin aiheita kuin ÄS:ää, tietäisit että Wikipediassa käytetään vakiintuneita termejä. Muutama linkki keskustelufoorumeille, toiseen wikiin ja ylioppilaslehteen ei juurikaan vakuuta, kun muut vaihtoehdot saavat kymmeniätuhansia osumia googlessa. --Jisis 10. lokakuuta 2010 kello 01.16 (EEST)