Keskustelu:Satu Kaikkonen

Poistokeskustelu vuonna 2017

Henkilö itse kertoi kohteliaasti haluavansa tämän sivun poistettavaksi eikä pidä itseään merkittävänä julkisuuden henkilönä, joten kyseenalaistin merkittävyyden hänen puolestaan. Ilmeisesti lopettanut runoilijan uransa. –Ejs-80 31. elokuuta 2017 kello 22.01 (EEST)

Kerrassaan erikoinen tilanne, ellen sanoisi. Vaikea kuvitella, että avointa tietoa voitaisiin edes asianomistajan pyynnöstä ”pimittää”, vaikka se hyvien tapojen mukaista olisikin. Toisin sanoen, asianomistajalla ei ole yksinoikeutta hänestä mediassa olevaan tietoon niin, että sitä ei voitaisi myös Wikipediassa hyödyntää. Tämän lisäksi artikkeli ei sisällä arveluttavaa ja ristiriitaista tietoa, ts. huonoa julkisuutta, mikä voisi aiheuttaa harmia. --Vilhokki (keskustelu) 31. elokuuta 2017 kello 22.19 (EEST)

Ehkä julkisuuden itsessään voi syystä tai toisesta kokea harmia aiheuttavana. Merkittävänä pidetyllä artikkelilla on tietysti oikeus olla täällä vaikka henkilö olisi eri mieltä, ja vaikka sen säilyttäminen olisi hyvien tapojen vastaista, kuten kohteliaasta pyynnöstä kieltäytyminen voi olla. Onkohan meillä ollut ennakkotapauksia poistopyynnöistä? En ainakaan muista tällä hetkellä. --Ukas (keskustelu) 31. elokuuta 2017 kello 23.26 (EEST)

Totta on, että henkilö itse on motiiveistaan parhaiten perillä, ja kaikki muu on spekulaatiota. Ei muistu mieleen, mutta ehkä jollakulla muulla muistuu? --Vilhokki (keskustelu) 31. elokuuta 2017 kello 23.35 (EEST)

On niitä ainakin joitakin ollut. Kerran tuli vastaava pyyntö edesmenneen henkilön sukulaisilta häivytyspyyntöjen kautta, mutta artikkeli oli jo siinä vaiheessa muiden käyttäjien toimesta viety poistoäänestykseen ja lopulta poistettiin. Toisen kerran taas tuli pyyntö poistaa selvästi Wikipedia-merkittävästä henkilöstä kertova artikkeli, joten perustelin pyynnön lähettäjälle mahdollisimman selkeästi, miksi kyseistä artikkelia ei voinut poistaa. –Ejs-80 1. syyskuuta 2017 kello 00.46 (EEST)

Täytyy joka tapauksessa muistaa sekin, että käytännön Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä mukaan ”elossa olevia henkilöitä koskevien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin”. Tällä hetkellä artikkeliin ei ole merkitty lainkaan lähteitä, joten ainakaan vielä tuo perusvaatimus ei täyty. Siksi on myös vaikea todentaa sitä, toteutuuko merkittävyyskäytännön mukainen vaatimus aiheen laajasta käsittelystä aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. –Ejs-80 1. syyskuuta 2017 kello 08.54 (EEST)

Se, että artikkeliin ei ole merkitty lähteitä ei tarkoita etteikö artikkeli perustuisi lähteisiin, varsinkin kun artikkelin sisällöstä ovat vastuussa pääasiassa sellaiset muokkaajat jotka tuskin muokatessaan artikkelia ovat tuskin olleet perillä edes senhetkisistä Wikipedian ohjeista ja säännöistä saati nykyisistä. Merkittävyyshän ylittyy selkeästi, useita vakiintuneiden kustantamoiden kautta julkaistuja kirjoja. Iivarius (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 20.09 (EEST)

Se, että artikkeliin ei ole merkitty lähteitä tarkoittaa sitä, että artikkeliin ei ole merkitty lähteitä. Loppu on spekulaatiota ("tuskin ovat tuskin olleet"). - Runosivistykseni määrä on olematon, mutta puuhastelenkin päätoimisesti muilla kentillä, enkä ole kärryillä runokustantamoiden merkittävyyskriteereistä, enkä runoilijoiden painosluvuista, jonka ehdottomasti haluan tuoda tässä esille, ettei human###ien tarvitse.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 10.29 (EEST)

Artikkelissa ei vaikuttaisi olevan yhtään kunnollista esim. medialähdettä, vaan tuotoksia on linkitetty muun muassa blogeista ja erinäisiltä nettisivustoilta. Lyriikkateoksia on merkitty kolme, joista kahdessa hän on yksin tekijänä. Wikipedian mukaan ntamo painaa kirjat yksi kerrallaan, ja myös ensimmäisenä listattu Kaukana vierailta mailta on tarvepainate. Jos runokirjoista tai henkilöstä itsestään ei löydy mediakäsittelyä, niin merkittävyys ei ole ainakaan kovin selkeä. -kyykaarme (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 00.00 (EEST)

Niin, ja ylempänä olevaan keskusteluun lisäyksenä: toki selvästi merkittävistä aiheista olevat artikkelit säilytetään artikkelin kohteena olevan henkilön tai henkilöiden toiveista riippumatta, mutta itse en ilmiselvää merkittävyyden osoittajaa artikkelista suoralta kädeltä löytänyt, joten kyseenalaistin merkittävyyden kohteen puolesta, jotta merkittävyydestä voidaan keskustella. –Ejs-80 1. syyskuuta 2017 kello 00.27 (EEST)

Kiinnitin huomiota tuohon visuaaliseen runouteen. Siinä on sellaista tositaiteilijan henkeä, seikkailla verrattain epäsuosiollisella areenalla tavoitellen joitakin yhteisiä kulttuurialueellisia rajapintoja, venyttäen sitä aluetta jonka tuntee omimmakseen tai yhdistäen kahta ominta. Näitä visuaalisia runoja katsoessa näkyy muun muassa liike kohti visuaalisuutta, materiaalin ja kuvantekemisen harjaantunut hallinta sekä kuvallinen näkemyksellisyys. Tällä näyttelyedustuksella ja julkaisuedustuksella kulttuurilehdistössä uskoisin ainakin itse merkittävyyttä olevan. Yksi lähde voisi olla artikkelissa oleva linkki juttuun artikkeli, joka kertoo Kaikkosen osallistuneen kuratoituun ensimmäiseen kansainväliseen näyttelyyn Suomessa. Lisäksi, en-wikin artikkeli en:Asemic writing lainaa nimellä hänen määrittelyään aseemisesta kirjoituksesta. --Ukas (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 01.03 (EEST)

Ntamo on yksi kolmesta merkittävimmästä suomalaisen runouden kustantamoista 2000-luvulla, eikä missään nimessä paina omakustanteita. Kustantamon kyseenalaistaminen kertoo vain huonosta runosivistyksestä. Iivarius (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 20.11 (EEST)

En väittänyt sen painavan omakustanteita. Kirjailijoiden merkittävyysrajana on kai pidetty tunnetun kustantamon julkaisemaa teosta siitä syystä, että sellaisista kirjailijoista yleensä löytyy myös lähteitä. Jos teoksia painetaan vain tilauksesta, niin tämä ei enää ehkä päde, ja on mahdotonta kirjoittaa artikkelia luotettavien lähteiden perusteella, jos niitä ei ole. Tästä artikkelista on valitettavasti tullut linkkifarmi. -kyykaarme (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 13.11 (EEST)

Ntamo (verkosivu) on täysverinen kustantamo, ei mikään omakustannepulju. Sivuseikka on miten kirjat painetaan. --Abc10 (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 08.58 (EEST)

Ejs-80, millä tavoin Satu Kaikkonen on itse pyytänyt artikkelia pois? Ja peruste oli siis, että hän ei omasta mielestään ole merkittävä julkisuuden henkilö? --Wähäwiisas (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 10.52 (EEST)

Sähköpostitse. Tuo oli yksi peruste, jonka hän mainitsi poistopyynnön perusteeksi. Yleisellä tasolla voin varmaankin lisätä, että hän on joutunut kohtaamaan ikävyyksiä netin välityksellä ja haluaisi siksi poistua sen tuomasta julkisuudesta mahdollisimman tehokkaasti. –Ejs-80 3. syyskuuta 2017 kello 13.51 (EEST)

Artikkeli on ehdottomasti säilytettävä. Wikipediaa ei tule sensuroida kenenkään suojelemiseksi. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 3. syyskuuta 2017 kello 14.05 (EEST)

Niin, mutta ei tuo ole merkittävyysperuste. Ei minustakaan kertovaa artikkelia täällä säilytettäisi pelkästään sen perusteella, että olisin itse pyytänyt sen poistoa. Käytännön mukaan merkittävyyden osoittamiseksi aihetta pitäisi olla käsitelty laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä eikä pelkkä sivuhuomautus riitä. Yllä mainitun kerroin lähinnä sen vuoksi, että asiaa minulta erikseen kysyttiin.–Ejs-80 3. syyskuuta 2017 kello 15.54 (EEST)

Jos tarkoitat sivua WP:EI, niin mielestäni se tarkoittaa lähinnä sitä, että artikkelien sisältöä ei sensuroida esim. silloin, kun jotkut uskonnot haluaisivat estää jumalistaan kirjoittamisen. Henkilöartikkeleihin pitäisi suhtautua huomaavaisesti, se ei tarkoita samaa kuin sensuuri. Jos Wikipedia olisi oikea tietosanakirja tai jokin muu vakavasti otettava julkaisu, niin sen sisältöä rajoittaisivat sen kirjoittajien ammattietiikka, JSN tai sen tyyppiset tahot. Amatööreinä meidän pitäisi olla erityisen varovaisia. -kyykaarme (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 19.26 (EEST)

Olen pyytänyt Ejs-80:ntä sähköpostitse poistamaan wikipediasta minua koskevan artikkelin, koska en katso olevani sellainen julkisuuden henkilö, jonka kuuluisi olla wikipediassa. En ole ammattirunoilija tai taiteilija, vaan harrastaja. Olen toki osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin visuaalisen runouden ja abstraktin sarjakuvan alalla ja ollut osallisena joissakin yhteisteoksissa sekä julkaissut muutaman runoteoksen. Se ei tee minusta vielä mielestäni sellaista julkisuuden merkittävää henkilöä, jonka esittely wikipediassa on tarpeellista, etenkin, kun näyttelytoimintani / kirjallinen julkaisutoimintani on loppunut. Lisäksi ko.artikkeli sisältää vanhentuneita linkkejä, ei ole muutoinkaan ajantasainen ja todellakin - lähteet puuttuvat. Artikkelissahan ei sinänsä ole väärää tietoa ja kaikki on todennettavissa, mutta olen saanut melkoisesti osakseni epämiellyttävääkin ihmettelyä mm. siitä, miksi ylipäätään minut mainitaan wikipediassa. On toki totta, että artikkeleita ei pitäisi poistaa kenenkään suojelemiseksi tai siksi, että henkilö on saanut osakseen negatiivista ihmettelyä, mutta silti kyseenalaistan tämän artikkelin merkittävyyden ylipäätään juuri siksi, että ko. aseeminen kirjoitus, visuaalinen runous ja runous ovat minulle aivan samanlainen harraste kuin kenelle tahansa muulle tavalliselle ihmiselle enkä tee tätä työkseni tai saa tästä elantoa. --NeleH (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 15.01 (EEST)NeleH

Sinänsä olisi mielenkiintoista tietää, paljonko noita Ntamon julkaisemia teoksia on painettu. Ylen jutun mukaan ”tarvepainatuksessa painos voi olla yhtä hyvin tuhannen tai yhden kappaleen suuruinen.” Lisäksi samassa artikkelissa Kirjavälitys Oy:n palvelujohtaja Tuula Pelkonen-Tiri kertoo tarvepainatuksesta seuraavaa: ”Tällä tavalla voidaan riskittömästi kokeilla erikoisiakin nimikkeitä ja katsoa mikä menee kaupaksi.” –Ejs-80 3. syyskuuta 2017 kello 16.20 (EEST)

Teokset on julkaistu, ja Ntamo on asiallinen kustantaja. Emmehän me tiedä muidenkaan kustantajien myyntejä. Runokirjojen myynti on vähäistä, ja painetut teokset seisovat jossakin kustantamon varastossa odottamassa mahdollista ostajaa. Tiedän myös omakustanteita julkaisseita, joiden kellarit ja vaatehuoneet ovat täynnä myymättömiä kirjoja. Minusta Ntamon tavassa painaa kysynnän mukaan ei ole mitään moitittavaa Wikipedian kannalta. Onhan täällä sitä paitsi omakustanteitakin julkaisseita (Mlang). Kysykääpä heiltä myyntejä. --Abc10 (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 16.30 (EEST)

Ei ollut tarkoitus moittia. Mietin vain, ovatko kaikki sen kautta julkaisseet todella automaattisesti Wikipedia-merkittäviä. Jos merkittävyyskäytäntö kelpaisi kaikille ja lähteet olisi merkitty, tällaisia ei edes tarvitsisi miettiä. –Ejs-80 3. syyskuuta 2017 kello 16.38 (EEST)

Mutta kun merkittävyyskäytäntö ei kelpaa kaikille, se on vuosikymmen sitten yhden jo lopettaneen muokkaajan päätöksellä käytännöksi ylennetty essee, joka on paitsi fucked by design myös yksi suurimmista syistä, miksi Wikipedian yhteisö on niin myrkyllinen uusia tulokkaita kohtaan. Ja helvetti nyt tämän Ntamon moittimisen kanssa. Kari Aronpuro katsoi hyväksi vaihtaa Tammelta Ntamolle, joten luulisi sen kelpaavan pienemmillekin egoille. Vai ollaanko nyt julistamassa kategorisesti runoilijoita vähämerkityksemmiksi kuin romaanikirjailijoita? Koska kuten sanottu, jos isot kustantamot julkaisivat enemmän ja parempaa runoutta, Ntamoa, Poesiaa ja Nuoren voiman liittoa ei tarvittaisi ja sitten kaikki olisivat ilmeisesti tyytyväisiä. Seuraavaksi varmaan kyseenalaistetaan Leevi Lehdon merkittävyys. Iivarius (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 16.44 (EEST)

Nyt on lähteitä, varmasti enemmänkin löytyisi, mutta tuossa alkuun. Ylättävn paljon hänen töitään on esitelty alan kansainvälisillä sivustoilla. --Abc10 (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 17.36 (EEST)

(Vastaus [Käyttäjä:NeleH:lle) Julkisuus ei suinkaan ole mitenkään merkittävä kriteeri, jos arvostellaan sitä, onko henkilö "Wikimerkittävä" vai ei. Wikpediassa on runsaasti artikkeleita henkilöistä joiden ainoa ansio on "olla julkisuudessa" ja jota ansiota osa lehdistöstä tukee. Suorittavan kulttuurin saralla karkeasti sanottuna esimerkiksi joukkueurheilussa yksi ylimmän sarjan ottelu tai osa siitä (=meneminen pelin aikana kentälle/kaukaloon), kirjoittamisessa yksi julkaistu teos tai kirjallisuuden saralla yksi kustantamon kautta julkaistu teos tai musiikissa yksi levyfirman kautta julkaistu pitkäsoitto riittää osoittamaan merkittävyyden. - Tätä artikkelia voisi toki siivota, koska se nykymuodossaan vaikuttaa CV:ltä ja leipätekstiä on kovin vähän erilaisiin luetteloihin verrattuna, jättää siihen vai osion "Teokset, lyriikka" ja poistaa loput "ylimääräisenä huonosti lähteistettynä tauhkana". Se nostaisi artikkelin tasoa, nyt se on linkkilista.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 17.50 (EEST)

Pois Kannatan artikkelin poistoa, koska kohdehenkilö on itse sitä pyytänyt. Elävistä henkilöistä kirjoittaminen on väärin heitä itseään kohtaan. Artikkeleista voi tulla kohdehenkilöille ansiotonta etua tai tarpeetonta vahinkoa. Wikipediaan ei tarvita artikkeleita elävistä henkilöistä, jotka eivät ole merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa tai julkisuudessa tai joiden mukaanotolle ei muutakaan painavaa syytä löydy. Kriteereitä tulee tiukentaa ja poistaa suuri joukko eläviä henkilöitä, mm. eri alojen harrastajia. Tämän artikkelin poistamisella voidaan aloittaa. Vaadin poistoäänestystä, ei merkittävyyden takia, vaan että saadaan äänestyspäätös tähän jatkuvaan ongelmaan. Tämän tulee olla tietosanakirja eikä matrikkeli. -–Wähäwiisas (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 16.26 (EEST)

Kun on julkaissut kirjan, täytyy lähteä siitä, että on halunnut julkisuutta tai ainakin suostunut siihen. Jos ei halua julkisuutta, on kirjoitettava pöytälaatikkoon. Ympäristön ihmettelyt voi kuitata sillä, ettei voi itse vaikuttaa mitä Wikipediaan kirjoitetaan. Sama pätee kaikkiin Wikipediassa oleviin henkilöartikkeleihin. --Abc10 (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 16.33 (EEST)

Kirjan julkaiseminen on tavanomainen teko, joka ei tee ihmisestä vapaata riistaa eikä osoita, että kirjailija haluaa julkisuutta. --Wähäwiisas (keskustelu) 4. syyskuuta 2017 kello 08.40 (EEST)

Noinkin voi ajatella, mutta noin ajateltuna kirjan salainen julkaisu on paradoksaalinen teko. Myöskään lukemattomat verkossa julkaistut jutut ja kotisivu, joissa Kaikkosen työstä kerrotaan, eivät häviä sillä, ettei hänestä ole tietoa Wikipediassa. Kun työskentelee taiteen parissa, joka siis lähtökohtaisesti on julkista, julkisuus ei häviä sillä, että sitä yrittää kieltää. Takavuosina salanimi Rosa Liksom piiloutui aurinkolasien taakse mutta on sittemmin huomannut ettei salailu pitkän päälle onnistu julkisessa työssä. Sille on vaihtoehto pöytälaatikko, mutta sinne on mahdoton päästä takaisin, kun sen on kerran levittänyt julki. --Abc10 (keskustelu) 4. syyskuuta 2017 kello 08.55 (EEST)

Kirja on julkinen, mutta kyse on henkilöartikkelista ja henkilön julkisuudesta. Tämä ei ole edes rajatapaus vaan selvästi henkilö, joka ei ole julkisuuden henkilö eikä haluakaan olla. On ankara tulkinta, että kirjan julkaisu tekee julkisen ihmisen, josta on tarpeellista kerätä ja levittää tietoja. --Wähäwiisas (keskustelu) 4. syyskuuta 2017 kello 10.17 (EEST)

Jos siinä on tietoja, joita ei löydy julkisuudesta (eli lähteettömiä) ne pitää tietenkin poistaa, mutta esimerkiksi syntymävuosi (jopa päivä) on helposti löydettävissä monestakin lähteestä. Jos artikkelia lähtee vaatimaan pois esimerkiksi tietosuojavaltuutetun kautta, epäilen menestystä. Toivomuksesta poistettuja ei taida tähän mennessä olla, mutta artikkelista voi äänestää, jos tämä keskustelu ei riitä. Silloin saadaan tuloksesta riippuen jompaankumpaan suuntaan ennakkotapaus. Yleisellä tasolla pitäisin ikävänä tuloksena sitä, että artikkelin kohde voisi itse päättää onko Wikipediassa hänestä artikkeli. --Abc10 (keskustelu) 4. syyskuuta 2017 kello 11.02 (EEST)

Tämä tilanne taitaa kertoa pikemmin laajemmasta ongelmasta, joka on nettikiusaaminen ja jota Wikipediassakin kiistämättä esiintyy. Tuskin tätä artikkelia on kuitenkaan luotu tarkoituksella tuottaa artikkelin aiheena olevalle henkilölle ongelmia. Poistoäänestys on mahdollinen, mutta sen lopputulos on täysin epävarma. --Höyhens (keskustelu) 6. syyskuuta 2017 kello 13.36 (EEST)

Tilanne on se, että on käytäntö (Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä), jota ei kuitenkaan noudateta. Käytännön mukaan "Artikkelit elävistä henkilöistä tulee kirjoittaa henkilön yksityisyyttä kunnioittaen" ja suhteellisen tuntemattomista henkilöistä ei pitäisi olla artikkelia. Tämä(kin) artikkeli on suhteellisen tuntemattomasta henkilöstä, ja hän itse pyytää yksityisyytensä kunnioittamista. Toiset arvostavat yksityisyyttään korkeammalle kuin toiset. Wikipedistien tulisi nähdä asia myös kohdehenkilön kannalta. Tässä artikkelissa ei ole mitään sellaisia painavia syitä, miksi tästä henkilöstä tulisi yleisen edun vuoksi kirjoittaa ja sivuuttaa kohdehenkilön oma, perusteltu näkemys. Kannattaa myös katsoa, mitä Wikimedia-säätiö [1] sanoo marginaalisesti kiinnostavista henkilöistä ja heidän kohtelustaan (lopusta kohdat 2 ja 4). --Wähäwiisas (keskustelu) 6. syyskuuta 2017 kello 14.36 (EEST)

Olen seurannut tätä kummallista keskustelua ihmeissäni. Artikkelihan on sävyltään positiivinen jos siitä jotain sävyä haluaa löytää. Nimeä ja syntymäaikaa lukuun ottamatta artikkeli ei kerro henkilöstä vaan hänen taiteestaan. Samanlaisen jutun voisi lukea jostain lehdestä mutta vähän väritettynä ja maalailevana. Kaikki on lähteistä, jopa netistä löytyvistä eli kenen tahansa jatkuvasti luettavissa. Jaa, paitsi Opettaja-lehti ei löydy verkosta vaikka näyttää kuin se löytyisi [2] eli on kateissa. Kiinnostava aihe. Visuaalisesta runoudesta voisi olla enemmänkin Wikipediassa. Vähän voisi tiivistää. --Aikakirja (keskustelu) 6. syyskuuta 2017 kello 15.36 (EEST)

Wikipediassa on paljon kummallisia keskusteluita. Se johtuu pitkälti siitä, että Wikipedia on perusteiltaan periaatteessa mahdoton projekti, joka silti toimii. Paradokseja on paljon. Positiivisuus on suhteellinen käsite, joka riippuu lukijasta, etenkin mikäli lukija on aiheen henkilö. --Höyhens (keskustelu) 6. syyskuuta 2017 kello 15.42 (EEST)

Eivät ole Opettaja-lehden jutut kateissa, haastattelu löytyi hetimiten arkistosta. ¬Antilope 6. syyskuuta 2017 kello 16.35 (EEST)

Saako olla utelias mitä kautta sen löysit? Jos menee Opettajalehden arkistoon normaalisti, se ei avaudu kansikuvasta. Googlellakaan se ei löydy. --Aikakirja (keskustelu) 6. syyskuuta 2017 kello 18.34 (EEST)

Oikeus tulla unohdetuksi. Ei tämän säilyttämiseen mitään erityistä syytä ole. Ei kun pois. --Otrfan (keskustelu) 6. syyskuuta 2017 kello 17.18 (EEST)

Jos tästä äänestetään, niin mieli tekisi keskustelun luettuaan äänestää tyhjää, tämä vaikuttaa olevan niin rajalla kaiken suhteen. Mitkä seikat tässä keskustelussa painavat tähän mennessä ovat henkilön itsensä pyyntö ja mielipide sekä se, että toki tätä voi pitää kiinnostavuudeltaan marginaalisena, ja sitten säilyttämistä puolustavat kannanotot, joissa mainitaan linjausten mukaiset säilyttämisperusteet (esim. yksi kriteerien mukaisesti julkaistu kirja riittää) ja toisaalta halu puolustaa Wikipedian toimitusvapautta, ja vastata siihen kysymykseen mihin saakka artikkelin aiheella on oikeus vaikuttaa artikkelin olemassaoloon tai sen sisältöön. Höyhens mainitsee Wikipedian paradoksaalisuuden ja lukijan, ja pidän sitä laajentavana kommenttina. Yksi osa-alue jää hieman varjoon ja se on lukija/yleisö. Artikkelin olemassaolo palvelee potentiaalista lukijaa, joka esim. runoja luettuaan tai visuaalisen teoksen nähtyään kiinnostuu tekijästä. Tämä on melkeinpä kaikista näkökulmista katsoen hyväksyttävää melkoisen vapaassa informaatioyhteiskunnassa. Jos joku katsoo vaikka Steven Spielbergin elokuvan ja pitää siitä, hän saattaa haluta hakea ohjaajasta tietoa löytääkseen lisää mieluisiaan elokuvia tai etsiäkseen uusia näkökulmia elokuvan sisällön ymmärtämiseen. Tällaisen tiedon välittäminen ja jakaminen on yksi perussyistä, miksi tämä laitos on olemassa ja miksi me tätä teemme. Tiedon hakijalla ts. meillä on oikeus saada tietoa. Kun tämä artikkeli ei ole sisällöltään hyvän maun vastainen, niin en ainakaan itse näe sen rikkovan hyviä tapoja siinäkään tapauksessa vaikka artikkeli säilytettäisiin. Tämä on kommentti keskusteluun, ei kannanotto. --Ukas (keskustelu) 6. syyskuuta 2017 kello 20.57 (EEST)

Jos jostain äänestetään, niin sen tulisi koskea oikeutta tulla unohdetuksi (en:Right to be forgotten), eikä tätä yksittäistapausta. Jimbolla ja säätiöllä on tosin oma mielipiteensä, enkä tiedä voidaanko sitä ohittaa. No, jos tätä artikkelia ei täältä poisteta, niin ainakin poiston pyytäjälle voi ehdottaa seuraavaksi parasta asiaa, eli yhteydenottoa Googleen ja sivun poistamista hakutuloksista. Nyt vasta tätä kirjoittaessani huomasin, että niitä pyyntöjä on Google muutaman fi-wikinkin suhteen hyväksynyt[3]. Itse sivut tosin Googlella haettaessa löytyvät, mutta ilmeisesti joillain sivun sisältöön viittaavilla hakusanoilla niitä ei tuloksiin tule. Kaipa sieltä saa tarvittaessa koko sivunkin pois. --Otrfan (keskustelu) 7. syyskuuta 2017 kello 03.43 (EEST)

Jimbon näkemyksiä: [4][5]. Hakutulospoistoihin liittyvä blogikirjoitus Wikimedia Foundationin edustajalta: [6]. Sitten on tietysti erikseen olemassa Right to vanish -periaate, mutta se ei liity tietosanakirjasisältöön vaan Wikimedia-hankkeiden muokkaajiin (vanha kahvihuonekeskustelu jossa sivuttiin jälkimmäistä aihetta). –Ejs-80 7. syyskuuta 2017 kello 07.15 (EEST)

Kahvihuoneeseen tai johonkin keskustelu ja äänestys tuosta 'right to be forgotten'ista. Tällä sivulla monet käyttäjät punnitsevat "poistopyyntö vs merkittävyys vs kohteliaisuus vs lähteet vs Jimbo" pohjalta tehtyä ratkaisua tähän yksittäiseen artikkeliin.. tehdään mielummin käytäntö johon jatkossa viitataan. Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun asianomainen haluaa itsestään kertovan artikkelin katoavan. --Seegge^sup? 10. syyskuuta 2017 kello 03.30 (EEST)

Tasan ei käy onnen lahjat. Kuukausi sitten keskusteltiin yhden runoilijan merkittävyydestä. Hän ehdottomasti oli sitä mieltä että haluaa artikkelin pysyvän Wikipediassa. Päällisin puolin katsottuna molemmat ovat yhtä merkittäviä / merkityksettömiä. Tässä nyt puheena olevassa tapauksessa artikkelin rakenne on varsin epäsuhtainen, leipätekstiä on vähän ja sitten on linkkirypäs, jota tietenkään ei voi siivota pois koska Wikipedia. --Htm (keskustelu) 7. syyskuuta 2017 kello 07.25 (EEST)

Tällä hetkellä keskustellaan kahdesta kasvatustieteen maisterista. Toinen on peruskoulun rehtori, joka on kirjoittanut historiikin ja artikkeleita ja lisäksi toiminut puolue- ja ay-järjestössä. Toinen eli Satu Kaikkonen on luokanopettaja, joka harrastaa runoja. Rehtorin merkittävyyttä ei kukaan ole puoltanut. Opettajaa ei haluta päästää pois, vaikka hän itse haluaisi. Näen epäsuhtaa: Harrastelijarunous ylittää historiikin ja artikkelit. Harrastus ylittää myös puolue- ja ay-työn. Runoilla niin vahva voima, että ne kumoavat runoilijan omankin näkökannan. Tilanne on kestämätön. Tarvitaan objektiiviset ja tasapuoliset kriteerit, jolloin ihminen muuttuu merkittäväksi vaikuttajaksi. Nyt eri aloja kohdellaan epätasapuolisesti: taiteilijoista ja urheilijoista kirjoitetaan pienilläkin ansioilla, kun taas mm. poliitikoilta ja sotilailta vaaditaan näyttävä ura. Henkilöartikkeleilta ei todellisuudessa vaadita laajaa käsittelyä riippumattomissa lähteissä, vaan tietyillä suosikkialoilla riittää oman ammatin harjoittaminen, yhden kirjan ym. julkaisu tai lyhytkin harrastaminen urheilun pääsarjassa. Äänestykset keskittyvät aina yhteen henkilöön kerrallaan eikä epäsuhtaa sillä tavoin pystytä oikaisemaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 7. syyskuuta 2017 kello 09.15 (EEST)

Harrastajarunous, ei harrastelija-. Historiikkia ei ole julkaissut koko maassa toimiva, useina vuosina palkittu yleiskustantamo. Toisin kuin runoja. Iivarius (keskustelu) 7. syyskuuta 2017 kello 09.25 (EEST)

Hiipakan nimellä ei löydy julkaisuja Fennicasta. Kerrotko tarkemmin missä mainitsemasi historiikki on julkaistu. Jos sellainen julkaisu löytyy, kannatan Hiipakan säilyttämistä. Pelkkä kirjoittaminen ei tuo merkittävyyttä, ellei teosta ole julkaistu. --Abc10 (keskustelu) 7. syyskuuta 2017 kello 09.41 (EEST)

Aihetta on oltava "käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä". Kirjojen tulostus on demand -kustantamossa, tai muussakaan kustantamossa, ei ole kirjailijan käsittelyä riippumattomissa lähteissä. --Wähäwiisas (keskustelu) 7. syyskuuta 2017 kello 13.32 (EEST)

Lähteissä: Mia Ahola, Runo yhdellä ärrällä,Opetaja-lehti 12/2011 s. 58 ==> opettaja kirjoitetaan kahdella t:llä...  –Kommentin jätti 88.114.241.34 (keskustelu) 12. syyskuuta 2017 kello 17:09:11

Korjattu! --O2081 (keskustelu) 12. syyskuuta 2017 kello 17.16 (EEST)