Keskustelu:Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten

Tietosanakirja

Taitaa olla vähän rajatapaus ja määritelmäkysymys, onko tämä ”tietosanakirja”. Rajanvedosta riippuu myös, onko tämä vai 1909–1922 julkaistu Tietosanakirja ensimmäinen suomenkielinen tietosanakirja. Tällä hetkellä kumpikin väittää olevansa sitä, joten linjanvetoa (miel. lähteiden nojalta) kaivataan. --Jmk (keskustelu) 12. syyskuuta 2015 kello 09.05 (EEST)

Riippumattomat lähteet tietenkin määrittelevät ensimmäisyyden eikä se mitä joku/jokin itse väittää. Meurman-artikkeli Otavan Isossa tietosanakirjassa määrittelee Meurmanin sanakirjan ensimmäiseksi. Kysy.fi-sivulla siteerataan Poijärveä, ja tulos on tasapeli. Jos on lukuoikeutta Kansallisbiografiaan, voi katsoa mitä Vesa Vares sanoo. Lisää näkemyksiä löytyy varmaan kun viitsii etsiä. Ainakin se on suomalaisen tietosanakirja isä, mutta en ymmärrä miksi tästä pitäisi niin ehdotonta väitettä esittää kummassakaan. Selittävä luonnehdinta lienee paras ja jättää siten lukijan mietittäväksi mikä hänen tilanteessaan on olennaista kysymyksen kannalta. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2015 kello 09.44 (EEST)

Useammassa lähteessä Meurmanin teosta kutsutaan ainakin jonkinlaiseksi tietosanakirjaksi. Toisaalta aika selvästi vasta Tietosanakirja muodostaa varsinaisen lähtökohdan sille perusteellisten ja laadukkaiden tietosanakirj(asarj)ojen perinteelle, jota myöhemmät suomalaiset ensyklopediat edustavat. Määritelmästä riippuen kumpikin voidaan julistaa ensimmäiseksi suomenkieliseksi tietosanakirjaksi. Poijärven kirjaa en ole lukenut, mutta aika lailla tasapeliin johtavat muutkin näkemäni lähteet. Mainitun Vesa Vareksen artikkelin Meurmanista voi lukea vapaasti täältäkin, mutta siinä ei todeta aiheesta muuta kuin että Meurman laati "lyhyen yleisen tietosanakirjan".

Itse käytin tässä artikkelissa päälähteenä tätä Tieteen termipankin selostusta: "Suomessa piispa Johannes Gezelius vanhempi julkaisi 1672 kolmiosaisen yleisen tietoteoksen Encyclopaedia synoptica, joka oli järjestetty oppialoittain. Ensimmäinen varsinainen tietosanakirja maassamme oli – – – "Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten" – – – Alan ensimmäinen kotimainen klassikko on kymmenosainen Tietosanakirja (1909-19)". Tämän perusteella Meurmanin kirja olisi ensimmäinen suomenkielinen tietosanakirja (Gezeliuksen opus on latinaksi).

Vuosien 1909–1922 Tietosanakirja toteaa itse hakusanan 'Tietosanakirja' kohdalla: "Esilläoleva suomalainen T. on tieteelliselle pohjalle rakennettu, nykyaikaisen tekniikan mukaan toimitettu, lukuisilla liite- ja varsinkin tekstikuvilla sekä useilla kartoilla ynnä piirroksilla valaistu yleistajuinen reaaliensyklopedia ja sellaisena ensimmäinen laatuaan suomen kielellä. A. Meurmanin toimittamana – – – ilmestynyt „Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten" oli vain aiottu tilapäiseksi apuneuvoksi „kansantajuisen kirjallisuuden yleiselle käyttämiselle" ja sisältää pääasiassa vain vierasperäisten sivistyssanojen selityksiä sekä henkilö- ja maantieteelliseen nimistöön kohdistuvia lyhyitä tiedonantoja." Mielestäni tuossa yritetään sanoa, että Meurmanin toes on ehkä tietosanakirja, mutta hyvin kehno sellainen. --Risukarhi (keskustelu) 12. syyskuuta 2015 kello 20.14 (EEST)

Olen samaa mieltä kuin Abc10, että mielekästä linjanvetoa kummankaan teoksen hyväksi ei luultavasti voi tehdä näiden lähteiden pohjalta. Luultavasti parasta olisi mainita kummassakin artikkelissa myös toinen teos ja selittää, miten ne eroavat toisistaan. Jättäisin tähän artikkeliin määritelmän "oli ensimmäinen suomenkielinen tietosanakirja" ja siihen toiseen laittaisin "oli ensimmäinen varsinainen suomenkielinen tietosanakirja". Loput pitää selittää sanallisesti. --Risukarhi (keskustelu) 12. syyskuuta 2015 kello 20.14 (EEST)

Poistin artikkelista Risuikarhen oman mielipiteen: "Meurmanin tietosanakirjan kieli on vanhahtavaa ja monien hakusanojen kirjoitusasu poikkeaa nykyisestä". Mitä muuta voi odottaakaan 1800-luvun kirjalta. Lause saa tietämättömän lukijan varmasti miettimään, oliko ehkä muu kirjallisuus siihen aikaan kirjoitusasultaan nykyisen kaltaista ja ei-vanhahtavaa. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2015 kello 09.48 (EEST)

Laiton sen lauseen siihen, koska tuo seikka kiinnittää niin räikeästi tämän päivän lukijan huomion, että se tuntui maininnan arvoiselta. Voi sen toki jättää poiskin mainitsemallasi perusteella. Huomio olisi kieltämättä ollut mielekkäämpi suomalaisia tietosanakirjoja vertailevassa artikkelissa kuin tässä. Toinen seikka on sitten se, että Meurmanin tietosanakirja sisältää ilmeisesti myös paljon vanhentunutta tietoa ja asiavirheitä, mutta sekin on tietysti ymmärrettävää teoksen ikä huomioiden. --Risukarhi (keskustelu) 12. syyskuuta 2015 kello 20.14 (EEST)