Keskustelu:Sähköstaattinen purkaus

Purkauksen vaarallisuus

Ampeereista en menisi sanomaan, en ole toistaiseksi kuullut ihmisten kuolleen ESD:hen. Jo 30mA on hengenvaarallinen virta, kuinka sitten kävisikään sadoilla ampeereilla?

Sen sijaan tunteminen vaatii noin 3000 V:n jännitteen, kuulemiseen tarvitaan 4000 V:n jännite ja näkeminen vaatii yli 5000 V:n jännitteen. (lähde http://elektroniikka.turkuamk.fi/7050077/tuote06/tuote06.htm)

Jännite ei tapa, virta tappaa (vrt. muutamien vuosien takainen nuorten leikkiminen ratapihalla jossa saivat muistaakseni 20kV jännitettä virran ollessa hyvin minimaalinen). Kommentin jätti 84.248.239.122 (keskustelu – muokkaukset).

Mainitsemasi lähteen mukaan "...kun metallista esinettä kädessään pitävä ihminen koskettaa maadoitettua laiterunkoa. Pulssin nousuaika on alle nanosekunti, kesto noin 100 ns ja huippuvirta jopa kymmeniä ampeereja". --Wipu 27. helmikuuta 2007 kello 07.34 (UTC)

Ihmiselle vaarallista on pitkä (suhteessa ESD-pulssiin) virta luokkaa 50mA. Nopean ESD-purkauksen aikana energiamäärä on niin pieni, että se ole vaarallinen vaikka virta olisi 100A tasoa. Purkausvirta on varautuneiden laitteiden tapauksessa helposti satoja ampeereja, koska varauksensa purkava metallinen kappale on pieniohminen. --Aulis Eskola 27. helmikuuta 2007 kello 19.54 (UTC)

Tähän ja ylläolevaan, pulssin pituus oli minulle "uusi asia". Sähköturvallisuustunneilla aikoja sitten painotettiin nimenomaan että 30mA virta on paljon, pulssien pituuksista ei puhuttu vaan haitallisen/vaarallisen/tappavan virran määrästä. "tämän keskustelun aloittaja" 88.193.209.181

Purkauksen aistiminen

"tunteminen vaatii noin 3000 V:n jännitteen, kuulemiseen tarvitaan 4000 V:n jännite ja näkeminen vaatii yli 5000 V:n jännitteen" Voipi se Pihtiputaan mummolla olla tuotakin tasoa ja aistiminen häiriöllisissäolosuhteissa on hankalaa. Mutta rauhallisessa labrassa tuossa kokeilin juuri ESD-testilaitteella: hämärässä jo 1kV näkyy hyvin läheltä, kosteassa sormessa 1kV purkaus tuntuu hyvin kun ei ole muita tuntoärsykkeitä, läheltä hiljaisessa labrassa kipinä kuuluu hyvin jo 1,5kV tasolla. Miltäköhän etäisyydeltä näkemisestä ja kuulemisesta puhutaan?! --Aulis Eskola

No joo, labrassa toki saa pienemmätki jännitteet esille, mutta tuo 3000 voltin jännitteen tunteminen on luokkaa kotioloissa riisuu villapaidan tai vastaavaa, kuten Pihtiputaan mummo. "tämän keskustelun aloittaja" 88.193.209.181

Artikkelin nimeäminen

Koska artikkeli on nykyään suomenkielisellä arkikielinimellä "kipinäpurkaus", artikkeli tulee myös aloittaa sillä. Jos nimeä halutaan muuttaa, siitä on erikseen keskusteltava ja muutettava myös artikkelin nimi Wikipedian artikkelinimiavaruudessa. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. lokakuuta 2012 kello 00.50 (EEST)

Joonas Misolan mukaan ESD ei ole kipinäpurkaus. Kumosin muokkauksen koska silloin artikkelin nimi ei enää vastaisi sisältöä. (Kts. muutoshistoria). Nimi voidaan toki tarkistaa mutta hyvä riippumaton lähde terminologialle olisi sitä ennen tarpeen Jawacz (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 14.03 (EEST)

Kaikille ymmärrettävän nimen tavoitteesta pitää luopua, koska "kipinäpurkaus" ei ole sama asia kuin ESD. Katso keskustelu alla.

Vaihdoin ESD:lle (artikkelin nimi vuosia sitten) täsmällisen vaikkakin hankalan suomenkielisen nimen "Sähköstaattinen purkaus". Se vastaa englannista tulevaa ESD-ilmaisua (Electrostatic discharge) ja on lähteistetty artikkelissa.

Toinen nimivaihtoehto olisi "staattisen sähkön purkaus", mutta se on varsin hankalan kuuloinen ja pitkä. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. toukokuuta 2013 kello 11.44 (EEST)

Uusi nimi Sähköstaattinen purkaus ja sen mukainen määritelmä ovat minusta parannuksia koska ne selkeästi rajaavat pois muut kipinäpurkaukset, joita artikkeli ei käsittele. Kokonaan erillisen artikkelin voi sitten "joku" tehdä vaikkapa sytytystulpan sähkökipinälle. -- Jawacz (keskustelu) 15. toukokuuta 2013 kello 12.05 (EEST)

"Joku" teki artikkelille sähkökipinä pohjan ja kipinäpurkaus ohjaa nyt myös sinne. Nuo termit lienevät lähes yhtenevät. Artikkelipohjassa mainitaan myös sytytystulppa. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. toukokuuta 2013 kello 18.47 (EEST)

Kipinä ja salama

Onko salama periaatteessa vain iso kipinäpurkaus − eli kuuluisiko salama (tai maininta siitä) mukaan artikkeliin kipinäpurkaus? En wikissä tätä artikkelia vastaa ESD, joka mainitsee myös salaman. Vai voidaanko rajata tämä artikkeli etupäässä nykyiseen sisältöönsä? Jawacz (keskustelu) 2. lokakuuta 2012 kello 15.35 (EEST)

Periaatteessa kumpaankin termiä (kipinäpurkaus ja ESD) voidaan venyttää varmastikin koskemaan myös salamaa. Onhan se salamakin staattista sähköä, joka purkautuu. Toisaaltaan merkitykselle koskien näitä milli- ja senttimetriluokan purkauksia, mitä artikkelissä käsitellään nyt, on melkoinen vakiintuneisuus.

Jos tehdään ESD-testejä, ei kyllä ole kysymys mistään metrien luokan purkauksesta. ESD-materiaaleja ei käytetä salamalta suojaukseen.

Toisaaltaan sormenpäästä lähtevä muutaman millimetrin kipuna ei ole "salamointia".

Sanojen käytöllä on selvästi mittakaavaero, vaikka ilmiöissä onkin yhteistä. Salama on se, joka losauttaa helteellä ukonilmalla pilvestä. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. lokakuuta 2012 kello 18.17 (EEST)

Ilmiön nimi

Artikkelista oli poistettu rinnakkaiset nimet (kipinäpurkaus, sähköstaattinen purkaus ja ESD joka tulee englannista Electrostatic discharge). Nimet "ESD" ja "sähköstaattinen purkaus" ovat hyvin yleisiä teknisessä käytössä.

Väännettäköön haluttaessa siitä, millä nimellä artikkeli pitää olla, mutta yleisesti käytössä olevat muut nimet on ehdottomasti kerrottava artikkelissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. huhtikuuta 2013 kello 16.22 (EEST)

"Kipinäpurkaus" voi olla muutakin kuin artikkelin kertoma ESD

Nimissä kivistää varmaan se, että artikkeli kertoo ESD:stä (lyhenne engl. ilmaisusta "Electrostatic discharge", käännettynä "sähköstaattinen purkaus"). Katso myös artikkelin historia - 10. tammikuuta 2007 kello 00.19; Inzulac siirsi sivun ”ESD” uudelle nimelle ”Kipinäpurkaus”: yleisessä käytössä oleva suomenkielinen termi. Nimeksi on haluttu muuttaa mahdollisimman kadun tallaajalle ymmärrettävä "kipinäpurkaus", mutta se voi tarkoittaa muutakin. "Kipinäpurkaus" tulee myös muustakin kuin staattisen sähkövarauksen aiheuttamasta liian suuresta jännitteestä verrattuna ilman eristyskykyyn. Tällöin puhutaan useimmiten "läpilyönnistä". Esim. jos eristysväli on jossakin laitteessa liian lyhyt verrattuna ilmenevään jännitteeseen, ilmenee läpilyönti "sähkökipinänä". Toisinaan kipinäläpilyönti on tarkoituksellinen - vertaa esim. bensamoottorin sytytyskipinä. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. huhtikuuta 2013 kello 16.37 (EEST)

Englanninkielisen wikin mukaan kipinäpurkaus kattaa myös sytytystulpan toiminnan . Kipinäpurkaus on sen mukaan siis laajempi käsite kuin pelkkä staattisen sähkön aiheuttama purkaus. Jawacz (keskustelu) 15. toukokuuta 2013 kello 07.42 (EEST)

Tää artikkeli kertoo ESD:stä eikä mistään kipinöinnistä yleisesti. Tän artikkelin nimi halutttiin muuttaa "kipinäpurkaukseksi", jotta jokainen kaduntallaajakin ymmärtäisi asian - ja samalla sotkettiin nimitys epämääräiseksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. toukokuuta 2013 kello 11.39 (EEST)

Staattinen sähkö voi purkautua muutenkin kuin "kipinäpurkauksena"

"Kipinäpurkaus" on heikohko nimi sähköstaattinen purkauksen artikkelille, koska varauksen purkautumistapoja on monia:

• kipinäpurkaus
• koronapurkaus
• huiskupurkaus
• liukupurkaus
• keko-eli kartiopurkaus
• salamapurkaus

Katso [1]

Tosin artikkelissa käsitellään enimmäkseen sähköstaattisen varauksen kipinäpurkausta. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. huhtikuuta 2013 kello 17.25 (EEST)

Purkauksen virta

Purkauksessa väitetään syntyvän 200A luokkaa oleva virta. Pitäisi täsmentää, tuleeko tuo virta ihmiskehosta vai mistä. Pitäisi löytää rajulle arvolle lähde. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. lokakuuta 2015 kello 19.08 (EEST)