Keskustelu:Sähkölaitteiden valmiustila

Artikkelin aloittaja Watti kommentoi Tungstenille seuraavasti, mutta pidetään artikkelin sisältökeskustelu täällä muidenkin aiheesta kiinnostuneiden näkyvillä: --Aulis Eskola 19. kesäkuuta 2008 kello 15.10 (UTC)

Aloitin artikkelin Sähkölaitteiden valmiustila. Koska olet energia-projektin asiantuntija, kysyn haluatko täydentää tätä mielestäni tärkeää aihetta? Mielestäni on uskomatonta, että kotitaloudet voivat tuhlata Motivan mukaan jopa 15 % energiankulutuksesta miltei turhuuteen. Mikael Liliuksenkin mukaan säästö valmiustiloissa on ratkaisu ilmasto-ongelmaan. Artikkelia voisi täydentää esimerkiksi:

• 1) Miksi laitteilla on valmiustila? Mitä hyötyä siitä on?
• 2) Koska se otettiin käyttöön? Miksi?
• 3) Mitä kaikkia laitteita se koskee?
• 4) Onko ongelma maailmanlaajuinen?
• 5) Mitä eroa on tavallisella virtakatkaisimella varustetulla jatkojohdolla ja ylijännitesuojalla varustetulla jatkojohdolla?
• 6) Löytyykö lisää kirjallisuutta aiheesta?

Asiantuntijana tiedät varmaankin olennaisia tietoja artikkeliin. Haluatko auttaa vähentämään kotitalouksien sähkönkulutusta 15 %? Kiinnostaako artikkelin täydennys sinua? Watti 6. kesäkuuta 2008 kello 14.55 (UTC)

Globaalisti kysymys on energian harakoille puhaltamisesta, mutta Suomessa luokkaa puolet energiasta tule hyödyksi - hukkalämpö lämmittää. Perusnäkövinkkelimme tällaisissa kysymyksissä on kyllä globaali ja tuo lämmityshyötynäkökulma on aivan häviävän pieni tekijä (prosenttitasoa). Pitääpä yrittää kirjoittaa elektroniikkalaitesuunnittelijan näkövinkkelistä(kin) tuosta merkittävästä aiheesta. Ehkä käsittelyssä voisi olla järjestyksenä ensin tekninen kehitys ja sitten mitä se merkitsee laajemmin energiankäytön kannalta. Lähteiden löytyminen kaikille kohdille on tiukempaa, mutta hyvin kattava tekninen tietous ja kokemus aiheesta kyllä löytyy...

Keräänpä muutaman karkean vastauksen jo heti tähän:

• 1) Valmiustila on kaukosäädön takia ja nopean käynnistymisen takia (jälkimmäinen etenkin monimutkaisen prosessoriosan sisältävissä laitteissa)
• 2) Kaukosäätimet tulivat vaiheittain käyttöön 1970 luvulta lähtien alkaen televisioista. 2000-luvulle tultaessa valmiustiloja käytettiin laajasti. Miksi -> 1)
• 3) Video- ja audiolaitteet, tietokonelaitteet ja myös raskaat ajoneuvot, joiden pääkytkintä ei tavata kääntää pois päältä kuin seisokkiaikoina. Elektroniset lankaverkon puhelinkoneet. Aluksi kannettavat puhelimet kuluttivat valmiustilassa jotenkin merkittäviä määriä energiaa, mutta nykyään tämä kulutus on hyvin vähäistä. Verkossa olevat käyttämättömät laturit. Kelloradiot. Aina valmis saunankiuas kuuluu myös alan "turhakkeisiin". Kannettavissa tietokoneissa valmiustila on hoidettu yleensä energiaa erittäin vähän kuluttavalla tavalla eli tässä kohdassa on tullut tkenistä parannusta.
• 4) Energiahukkaongelma koskee korostuneesti kaikkia lämpimiä maita ja erityisen kipeästi maita, joissa suurin osa aikaa vuodesta käytetään jäähdyttävää ilmastointia
• 5) Jatkojohto liittyy vain sikäli asiaan, että katkaisimellinen jatkojohto antaa mahdollisuuden kytkeä sellaisetkin laitteet pois valmiustilasta, joissa ei ole pääkatkaisijaa (kovin "viihdekeskus", kodin "tietokonekeskus"). Katkaisu on myös mahdollista keskitetysti, vaikka toisaaltaan jatkojohdosta on arkista haittaa lattialla esim. siivoamisen kannalta.

Yleisesti elektroniikan kehitys on vähentänyt standby-virrankulutusta, mutta tämän on täysin kumonnut valmiustilaa käyttävien laitteiden mallien ja yksilöiden huima määrä.

Varsinaisten valmiustilojen lisäksi on energianhaaskauksessa riesana laitteet, joissa virtakatkaisin on halvemman hinnan takia sijoitettu pienjännitepuolelle, vaikka laitteesta käyttäjälle ei mitään varsinaista valmiustilaa näykään. Tällaisia laitteita ovat esim. verkkokäyttöiset pikkuradiot ja -soittimet. --Aulis Eskola 19. kesäkuuta 2008 kello 14.34 (UTC)

Kiitos -Aulis Eskola vastauksista. Ehdotan, että lisäät tietoja myös artikkeliin. Watti 3. heinäkuuta 2008 kello 14.15 (UTC)

Vaatimukset lähteiden osalta alkoivat tökkiä, mutta ehkä kirjoitan asiaa kaiken uhalla eteenpäin, vaikka minulla ei olekaan yksittäisiä suoria lähteitä asialle. (Saatika selkeästi peruskoulutiedoin tulkittavissa olevia, sen suuntaistakin vaadittiin keskustelussa lähteistä...) --Aulis Eskola 3. heinäkuuta 2008 kello 15.19 (UTC)

Lähdevaatijoita tuntuu olevan riesaksi asti, mutta ei minullakaan ole oikein muuta tuohon ehdottaa, kuin omalla sivullani ehdottamani jutut, plus ajatusmalli, jota olen mielessäni pari kertaa kehitellyt, mutta taitaa olla turhan kompleksinen: tuottajien ja arvioijien pisteistys, jossa liikaa miinusta saanut arvioija ei voi tärvellä tarpeeksi kredittejä saanutta tuottajaa.

Itse aiheeseen: tuohon vain 50% lämpöhyödystä esittäisin kriittisen kommentin: vaikka lämmityskausi onkin vain noin puoli vuotta (Etelä-Suomessa, asutussa Kanadassa, osassa USAta, suuressa osassa Venäjän asutusta), niin _miksi_ se on vain puoli vuotta? Ettei nyt vaan olisi, että elokuun viileiltä lokakuulle riittää lämmitykseksi kodin sähkölaitteiden 'hukkateho', samoin huhtikuulta Juhannukseen. Noina ajanjaksoina ja koko lämmityskauden ajan kaikki 'hukkalämpö' asutussa tilassa on siis 100% sähkölämmitystä. Tarkennettakoon, että hukkateho sisältää myös hyötykäytönaikaisen lämmöntuoton, joka siirtyy huonetilaan, siis esimerkiksi kahvinkeittimen ottama ehkä puoli kilowattituntia per keittokerta.

Havainnollistamisessa laitteiden ryhmittely on hankalaa. Todenmukainen, konkreettinen hukkateho on käsin kosketeltavaa: jos laite (esimerkiksi matkapuhelimen laturi) on pintakuuma silloin kun se ei ole pitkään aikaan ladannut puhelinta, tuottaa se paljon lämpöä ja siis syö sähköä. Laitteen koko ja pintalämpötila sekä pinnan muoto, tuuletusaukkojen koko ja määrä sormituntuman kaverina auttavat arvioimaan onko valmiusteho 0.5, 2 vai 8 wattia. Kuluttajille kaupatuista energiamittareista ei tähän yleensä ole, useita malleja olen testannut ja niiden mittaustarkkuus stand-by-tehoalueella on luokkaa hyödyttömästä olemattomaan.

Globaaliudesta muistutan, että kun kirjoitetaan suomenkielistä Wikipediaa, lukijat ovat keskimäärin Suomessa, ja vaikka aihe on globaali, niin tällä artikkelilla on suora ohjausvaikutus suomalaisten käyttäytymiseen. Siksi muistuttaisin, että jo nyt meidän viraliset neuvojat, kuten hallitus ja eduskunta, Motiva, energianeuvojat, energiamerkinnät sekä virattomat neuvojat kuten ympäristönsuojeluorganisaatioiksi itsensä luokittelevat, tekevät energia- ja ympäristötyötä, joka vaikuttaa jopa negatiivisesti esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Hehkulamppu on loistava esimerkki menetelmästä "byrokratia edellä puuhun"; jos se keraan on niin huono, niin tarvitseeko se kieltää lailla, eikö fiksut kansalaiset osaisi itsekin ostaa kalliimpia loisteputkisolmuja sinne, missä ei lämpöä tarvita.

Tarkistus/korjausehdotus avauskappaleeseen: siellä mainitaan Nokian laturit, mutta minä en ainakaan ole vielä nähnyt yhtään _laturia_ joka pyytäisi irroittamaan laitteen seinästä, sen sijaan useita Nokian muita laitteita, jotka tekevät tämän latauksen valmistuttua.

Siis edelliset viisi kappaletta ovat minun käsialaani. Seikku Kaita 15. lokakuuta 2010 kello 13.32 (EEST)

Energiansäästömahdollisuuksien kuvaaminen

Mites noita eri laitetyyppien kulutuksia kuvattaisiin? Tehtäisiinkö jokin karkea laitetyyppikohtainen taulukko, jossa olisi teho, energia vuodessa ja energian hinta vuodessa? --Aulis Eskola 19. kesäkuuta 2008 kello 15.46 (UTC)

Minusta tässä keskustelussa ja artikkelissa esitetyt suuntaviivat vaikuttavat hyviltä. Toistaiseksi en osaa tätä kommentoida sen paremmin. Vaikka tunnenkin jonkin verran energia-asioita, tämä nimenomainen asia ei ole minulle kovin tuttu. Pistän kuitenkin tämän sivun kehittämisen korvan taakse ja jos jotain mielenkiintoista tulee vastaan, täydennän artikkelia. --Tungsten 25. kesäkuuta 2008 kello 10.39 (UTC)