Keskustelu:Sähkökirja
Mikä on tämän oikea suomenkielinen nimi? "sähkökirja"([1] ja [2]) vai "elektroninen kirja" ([3] ja [4])? --Mikko Paananen 3. lokakuuta 2005 kello 06:36:44 (UTC)
- Kielitoimiston sanakirja tuntee vain sähkökirjan. Se näyttäisi siis olevan ainakin suositelluin vaihtoehto. Koska kirjastoalakin ilmeisesti käyttää tätä termiä, artikkeli kannattaa varmaan siirtää tälle nimelle. --Tsemii 3. lokakuuta 2005 kello 20:56:36 (UTC)
- Googlella katsottuna e-kirja on näyttäisi olevan yleisin termi suomenkielisillä sivulla: sillä tulee osumia 770 [5]. Sähköinen kirja saa 623 osumaa [6], sähkökirja 369 [7], ekirja 495 [8] ja elektroninen kirja 424 [9]. Toisaalta e-kirja ja ekirja lienevät lyhennyksiä elektronisesta kirjasta, joten jos halutaan nostaa pitkä muoto ensisijaiseksi, niin ehkä kannattaisi valita elektroninen kirja. Minun kielikorvalleni sähkökirja on aika outo ilmaus, eikä se näytä olevan yhtä yleisesti käytössä kuin muut vaihtoehdot. – Nysalor 4. lokakuuta 2005 kello 18:48:43 (UTC)
Nimikeskustelua viiden vuoden tauon jälkeen
[muokkaa wikitekstiä]Viisi vuotta on kulunut edellisestä nimikeskustelusta. Sähkökirjanlukulaitteet yleistyvät, kirjastotkin lainaavat niitä, suomalaisetkin kustantajat ovat viimein heränneet asiaan ja mediassa sähkökirjoista on juttua säännöllisesti. Mielestäni vehkeen oikea nimi on sähkökirja, ei e-kirja. Perusteluna se, että
- sanastokeskus suosittelee termiä sähkökirja (kuten jo edellä mainittiin)
- meillä on jo käytössä sähköposti, ei e-postia
- väliviivainen lyhenne näyttää kamalalta :-)
- sanaa käytetään mediassa laajasti [10] [11] [12] [13]
E-kirjalle on kyllä enemmän google-hittejä, myönnetään. --Vesa Linja-aho 26. marraskuuta 2010 kello 12.39 (EET)
- Senkus vaihdat nimeä. Itse näemmä olen käyttänyt termiä sähkökirja kirjoittaessani siitä, Turun kaupunginkirjasto käyttää fyysisistä laitteista termiä "lukulaite" (lähde ja itse kirjoista termejä vaihtelevasti. Elektroninen kirja, lyhyesti e-kirja, sähköinen kirja jne. Itse sisällöstä niin minusta digitaalinen kirja olisi lähinnä terminä (ne ovat digitaalisessa muodossa olevia kirjoja) ja ennustan että tulevaisuudessa kirjamuotoisesta sisällöstä puhutaan vain kirjoina riippumatta siitä mikä niiden fyysinen toteutus on. --Zache 26. marraskuuta 2010 kello 13.18 (EET)
- Vesan perustelut sähkökirja-termin puolesta ovat ihan hyviä (etenkin sähköposti/sähkökirja (e-book/e-mail) -analogia). Yritin siirtää sivun tuolle nimelle (koska kukaan ei näytä vastustavan), mutta ei onnistunut; nähtävästi tarvitaan ylläpitäjä tekemään tämä. --Jonik 26. marraskuuta 2010 kello 14.10 (EET)
- Kiitos kommenteista. Tuo lukulaitteen nimi on sitten tosiaan toinen juttu: artikkelissa puhutaan "lukurista" (never heard), mutta googlailu paljastaa, että se on jonkun bloggaajan nimikilpailun voittaja [14] [15]. Riittääkö Kotuksen työntekijän bloggaus tuon termin käytölle. Itse olen huomannut, että media ja kirjastot käyttävät termiä "lukulaite". Lukurissa ei ole mitään vikaa, sitä ei vain juuri käytetä. Tulee mieleen sellainen termi kuin "romppu", joka sekin on nimikilpailun satoa 1990-luvun puolesta välistä. --Vesa Linja-aho 26. marraskuuta 2010 kello 14.19 (EET)
- Tein siirron, mut jätän itse tekstin muokkaamisen otsikkoa vastaavaksi jonkun muun nakiksi. --Zache 26. marraskuuta 2010 kello 14.29 (EET)
- Muokkasin e-kirja --> sähkökirja. Paremmalla ajalla voisin (tai joku muu voisi) parannella muutenkin, esim. nuo CD-levyllä olevat kirjat ovat jo historiallisia kapineita. --Vesa Linja-aho 26. marraskuuta 2010 kello 14.48 (EET)
- Tein siirron, mut jätän itse tekstin muokkaamisen otsikkoa vastaavaksi jonkun muun nakiksi. --Zache 26. marraskuuta 2010 kello 14.29 (EET)
Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA) käyttää termiä sähkökirja, ei e-kirja, joten otsikointi Wikipediassa on oikein. Mutta mitä nimeä käytetään digitaalisessa muodossa olevasta kirjastosta? Sähkökirjasto? Entä digitaalisia kirjoja myyvä kirjakauppa? Sähkökirjakauppa?--Vesahjr 20. maaliskuuta 2011 kello 16.28 (EET)
- Terveisiä 2020-luvulta! Kielitoimiston sanakirja suosittaa edelleen sähkökirjaa, YSA sen sijaan e-kirjaa. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista voi lainata e-kirjoja ja Kansalliskirjastossakin yksi aineistotyyppi on e-kirja. --Cuprum (keskustelu) 3. helmikuuta 2020 kello 12.46 (EET)