Keskustelu:Rynnäkkötykki

Kääntyvän tornin puute välttämättömyys rynnäkkötykki-nimikkeelle?
Määritelmänä tuo on toki sopivan lyhyt ja ytimekäs. On kuitenkin poikkeuksia; vaunuja joissa on kääntyvä torni ja jotka yleisesti mielletään rynnäkkötykeiksi. Esimerkkeinä mm. kotimainen BT-42 tai neuvostoliittolainen raskas KV-2. En viitsi (ainakaan vielä) saksia artikkelia takaisin aiempaan versiooni, mielummin kuulen mielipiteitä muilta. --Tsel 24. kesäkuuta 2005 kello 08:58:14 (UTC)

• Erkki Käkelän (Laguksen rynnäkkötykit: rynnäkkötykkipataljoona 1943-1944, WSOY 1996) mukaan ratkaisevaa on nimenomaan se tapa, millä ko. aseita käytetään eikä tykin kääntyminen. Tämä tietysti pätee korostetusti niihin maihin, joiden armeijoilla oli mahdollisuuksia rynnäkkötykkien massakäyttöön. Mutta lienee niin, että rynnäkkötykin määritelmä voidaan rakentaa kahta tietä: joko tekniikkaan tai käyttöön liittyen ja debatin aihe se, kumpi lähtökohta on (Suomen oloissa kontra yleisesti) vahvempi tai muuten järkevämpi. Lisäksi on otettava myös huomioon nimitysten sitominen aikaan ja tarkoituksenmukaisuuteen. --Juha Kämäräinen 14. huhtikuuta 2006 kello 19.23 (UTC)

Otin määritelmän suoraan Käkelän kirjasta ja lisäsin rynnäkkötykin filosofiaa, joka oli selvästikin edellisessä versiossa hukassa. --Mikko Paananen 2. toukokuuta 2006 kello 22.34 (UTC)

Mielestäni Käkelän määritelmä: "asejärjestelmä, jolla annetaan jalkaväelle sen tarvitsevaa välitöntä tulitukea joko suorana tai epäsuorana ammuntana", ei kerro juuri mitään. Kyseessähän voisi olla esimerkiksi vaikkapa jalkaväkitykki, kenttätykki, raketinheitin tai vaikka juuri rynnäkkötykki. Kuvaavimpia nimiä rynnäkkötykeille on mielestäni venäläinen samohodnaja ustanovka - itsevetävä lavetti. Jos Kantakosken määritelmä ei riitä, tai pikemminkin on liian ahdas, niin voisin itse määritellä ko. asejärjestelmän esimerkiksi seuraavasti: panssaroitu, moottorilavettinen suorasuuntaustykki. Käkelän määritelmä saattaa johtaa siihen, että kohta rynnäkkötykkityyppiset pst-vaunut eivät enää ole lainkaan rynnäkkötykkejä, sillä niitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi jalkaväen tulitukitehtäviin. Ongelmia saattaa esiintyä myös ns. tykistöpanssarivaunujen (KV-2 ja BT-42) suhteen, nehän on myöskin tarkoitettu jalkaväen tulitukeen, samoin kuin brittien 30- ja 40-lukujen jv-tankit (infantry tanks). Tällä logiikalla mm. KV-2, BT-42 ja Churchill-psv ovat kaikki rynnäkkötykkejä. --LV 16. toukokuuta 2006

Määritelmä

Ainakin Everstiluutnantti evp. Pekka Kantakoski on teoksessaan Punaiset panssarit määritellyt rynnäkkötykin juuri psv:ksi, jossa tykki on sijoitettu kääntymättömään torniin. BT-42:sta sanoisin sen, että kyseinen vaunu ei varsinaisesti sovi juuri mihinkään määritelmään, sillä kyseessä on hyvin harvinainen panssarivaunutyyppi. Samaan kategoriaan kuuluu periaatteessa ainoastaan KV-2 (joka oli raskas panssarivaunu, sanottiinpa engl. Wikipediassa mitä hyvänsä). KV-2 ja BT-42 olivat siis panssarivaunuja, joissa tavanomaisen kanuunan paikalla oli haupitsi. Tämä tuskin kenenkään mielestä voi tehdä niistä rynnäkkötykkejä, sillä rynnäkkötykin määritelmä ei käsittääkseni ole: haupitsilla aseistettu panssarivaunu. BT-42 on aikoinaan nimetty mielestäni väärin rynnäkkötykiksi. Asiasta lisää: Kantakoski, P. , Punaiset Panssarit: Puna-armeijan panssarivanujoukot 1918-1945, Hämeenlinna 1998.