Keskustelu:Ruuti

On mielestäni väärin puhua ruudin yhteydessä "mustasta jauheesta": kukaan ei ole koskaan kuulteni esimerkiksi kysynyt "millä jauheella aseesi lataat?". Ruuti on ruutia ja sen olomuoto tunnetaan. Vrt: "Millä nesteellä autosi tankkaat?" "98 oktaanisella nesteellä."

"Aliääninopeudella tapahtuvan palamisen vuoksi savuton ruuti ei ole varsinainen räjähdysaine."

En ole koskaan kuullut, että ruuti olisi missään luokiteltu pois räjähdysaineiden kategoriasta. Jopa hitaastipalavaa mustaa ruutia on käytetty räjähteenä louhintatöissä. (Ja käytetään joidenkin kuvanveistäjien toivomuksesta edelleen: puhutaan muistaakseni brisanttisuudesta. Mustaruuti ei riko kiveä niin kuin nopeammat räjähteet.) Käsittääkseni ruuti ei pala jollakin aliääninopeudella. Jos, miksi luoti voisi lähes aina saavuttaa yliääninopeuden?

Korjasin artikkeliinkin tuon asian. Jauhe juttu ilmeisesti on johtunut alkuperäisen kääntäjän virheestä (eng. powder)

Ruutia ei kuitenkaan katsota varsinaiseksi räjähdysaineeksi ja kyllähän vettäkin on käytetty louhintatöissä ;)--PV 4. toukokuuta 2005 kello 10:32:35 (UTC)

Joku asianharrastaja voisi varmistaa tuon ruudin palamisnopeuden, sillä mielestäni palaminen saattaisi jopa olla aliäänennopeudella :tapahtuvaa. Aivan varma asiasta en ole, joten apuja kiitos! --PV 4. toukokuuta 2005 kello 10:49:25 (UTC)

"Mielestäni" ei riitä. Ja vettä en ole tarjoamassa räjähteeksi, joten vertauksesi ei ole hyvä, vaikka asiayhteys voidaan saada aikaan.

Olen nk. asianharrastaja ja jonkin verran ammattilainenkin. Luotihan kiihtyy vielä patruunapesän jätettyään, eli palorintama etenee ja savukaasut laajenevat yliäänen nopeudella. Harvassa aseessa luodin lähtönopeus alittaa äänennopeuden. Ja vaikka, silloinkin käytetään samankaltaista tai jopa huippunopeasti palavaa ruutia.

Ihmettelenpä nk. ammattilaista joka ei tunne detonoivan ja defragtoivan aineen eroa...

Aineen palamisnopeushan ei ole ainoa tekijä, joka määrää luodin lähtönopeuden (siihen vaikuttaa huomattavasti esim. merkittävimpänä :paine jne).

Tästä syystä kukaan ruudinvalmistaja ei ilmoita palamisnopeuksia, koska siihen vaikuttavat muut tekijät.

Perusteluja:

1)Aliäänipatruunoita tehdessä vain vähennetään ruutimäärä (käytetään samaa ruutia) kuin normaalissa patruunassa. Tästä voisi melko :loogisesti väittää ruudin palamisnoepuden olevan alle äänennopeuden.

2)ammattilaisena sinulla on varmasti jonkin verran ruutia: mene ulos ja kaada sitä kahden metrin ohut vana sytytä ja mittaa kuinka :pitkän ajan palaminen kestää (tämän on kaikki nuoret tehneet ainakin ilotulitteista saadulla ruudilla joka on tavallisesti mustaa :ruutia eli hieman hitaampaa kuin savuton ruuti)

En ole kuitenkaan fyysikko, joten jos joku joka oikeasti tietää asian oikean laidan ja perustelee sen niin kiinnoistaisi kyllä.

Vertauksestani se verran, että se on ehkä provosoiva, mutta osoittaa sen että perustelusi "ruutia käytetään louhintatöissä" on :kaikkea muuta kuin riittävä perustelemaan sillä se räjähdysaineeksi.

--PV 4. toukokuuta 2005 kello 11:21:50 (UTC)

Ihmettele mitä ihmettelet, räjähde-ekspertti ei ole väittänyt olevani mutta silti määrittelisin ruudin räjähteeksi - olkoon se herne patjasi alla...

1. Mitä sanot noista aliäänipatin latauksesta, etpä tunne asiaa: aliäänipati voidaan tehdä vähentämällä samaa ruutia tai sitten ei. Vähentämisellä on rajansa. Liian vähän, ja syntyy mahdollisesti alilatausdetonaatio - kait pv on kuullut? Et siis voi tuolla perusteella väittää mitään.

2. Mitä palamisnopeuteen vapaana ja suljetussa tilassa tulee, ne ovat eri asiat. Voi hyvinkin olla toki, että määrittelyt tehdään vapaan palamisen perusteella. Mutta teepäs koe mustalla ja savuttomalla ruutivanalla. Saatat yllättyä: savuruuti ei välttämättä pala vapaasti ollessaan hitaammin kuin savuton.

--Pale 6. toukokuuta 2005 kello 08:58:46 (UTC)

Ei jaksa enää ;) Tää asia kaivelee nyt mua oikeasti... Aiheesta on nimittäin sen verran ristiriitaista tietoa, ettei tiedä mitä ajattelee... Suomen säädöskokoelmissa ruuti määritellään rähähdysaineeksi, VAKES rapotteissa on mitä ihmeellisimpiä aineksia määritelty räjähteiksi/räjähdeherkiksi aineiksi (mm. pöly!) jne Kuitenkin esim. PV (siis tässä tapauksessa puolustusvoimien) kaikissa räjähdepuolen oppaissa sekä tuttuni (panostajan a-paperit) mukaan ruuti ei ole räjähdysaine...

Palamisnopeudesta kukaan ei tunnut tietävän / mainitsevan mitään... kaasujen palamisnopeudesta on mainintoja (musta ruuti jossakin 1500 m/s ja savuton yli 2000 m/s (mikä taasen on ristiriidassa sen 2000 m/s määritelmän kanssa), mutta miten se lasketaan (avoimessa, paineen vaikutus)....plääh...annan asian siis olla kunnes joku asiantuntija lopettaa tuskani tämän osalta...

--PV 6. toukokuuta 2005 kello 10:34:23 (UTC)

Flash Powder

Tälläisestä olen kuullut, sitä on kuulemma useimmissa ilotulitteissa. Ruudilla on työntövoimaa, "flash powderilla" on tuhovoimaa. Suomennosta ei totta tosiaan löydy mistään. Sitä ei saa ainakaan Amerikan lakien mukaan yli 50 mg tavallisissa ilotulitteissa, mutta raketeissa ja vastaavissa jopa 160 mg.

Olisiko kenelläkään infoa tästä? Tai edes suomennosta? Tätä käytettiin ainakin "M-80"-panoksissa. 91.154.63.211

Termiitti--J 17. joulukuuta 2007 kello 06.14 (UTC)

Kordiitti

Englannin kielessä kordiitilla tarkoitetaan (käsittääkseni) kiinteää (ajo)ainetta (pois lukien ruuti). Nyt kuitenkin sekä ruuti että savuton ruuti ovat samassa artikkelissa ilman sen kummempia perusteluita tai täsmennyksiä. Lähteistäminen olisi artikkelille siten tarpeen, jotta väitteet voisi jostain tarkastaa.--Phiitola 1. tammikuuta 2012 kello 14.15 (EET)

Mustan ruudin märkänä jauhaminen

Jauhetaanko yleensä märkänä oikeasti? Mitä youtubesta katsonut useampia videoita niin ainakaan harrastelijat eivät seosta kastele vaan jauhavat kuivana.Laitan samalla artikkeliin lähdepyynnön aiheesta. --Lympri ^(Viestii) 14. helmikuuta 2017 kello 20.37 (EET)

1884 vai 1886

Vuosiluku on väärin, kuin myös lähde. Lähteen mukaan savuton ruuti sai nimikkeen Ranskan armeijalta jo 1885 vaikka artikkelin mukaan se on keksitty 1886. Lähteessä ei mainita lainkaan vuotta 1886. Idea savuttomasta ruudista on jo vuodelta 1881 ja sitä kehiteltiin vuosina 1882-1884. Kaksi vuotta vanha keksintö otettiin laajemmin käyttöön ranskalaisessa kiväärissä Fusil Modèle 1886 mutta tämä siis ei ole keksimisvuosi.