Keskustelu:Ruotsin kieli

Lainasanat menee aluksi ok, mutta lopussa taitaa lipsahtaa. Nimittäin:

affär - kauppa bil - auto kvarn - mylly

ei oikein taida olla lainasanoja...

mylly tulee mölla-sanasta ja...ursäkta det blir på svenska nu, men jag kan inte formulera mig så bra på finska:( kauppa kan ha något med köpman att göra

---

tarkoittanee svetisistisiä sanoja "afääri" ja "biili". 'kvarn' jää oudoksi

lainasanat

millä perusteella pojke olisi tullut suomalais-ugrilaisista kielistä germaanisiin? pojke, boy olisi siis suomensukuisia sanoja?

Näin ainakin yleensä väitetään. Minä karsin vähän noita lainasanoja ja lisäsin muutaman uuden. En oikein usko että banan on alunperin ruotsalainen sana. :) -- Jniemenmaa 15:10 heinä 26, 2004 (UTC)

Myös SKS:n Suomen sanojen alkuperän mukaan sana pojke on lainaa suomesta. Sanojen lainautuminen tähän suuntaan on täysin mahdollista, vaikkakin harvinaista. Todistustaakka sysätäänkin useimmiten niille, jotka esittävät sanan lainautuneen SU-kielistä IE-kieliin, sillä lähtöoletuksena on vastakkainen lainautumissuunta. Kiinnostavaa tässä on lisäksi se, että suomessa juuri miespuolisia ihmisiä merkitsevät sanat (kuten poika, isä tai mies) ovat ikivanhoja ja omaperäisiä, kun taas naispuolisia merkitsevistä sanoista monet (kuten tytär tai äiti) ovat lainaa ja uusia ollaan ottamassa täyttä häkää (likka, mutsi, leidi). Jostain syystä itämerensuomalaiset ovat olleet kovia poikia säilyttämään miessanansa, ja jopa lainanneet erään germaanikieliin. Tuohirulla 24. syyskuuta 2006 kello 14.23 (UTC)

Svenska Akademiens ordbok on verkossa ja kertoo etymologiaksi:

ETYMOLOGI: [fsv. poika ( ArbogaTb. 1: 31 (1455: pmyca)); jfr fsv. skinnara- poika, skinnberedarlärlingl (SvDÖl. 4: 109 (1329; fr. Finl.)); av fin. Poika

--Mikko Paananen 24. syyskuuta 2006 kello 14.38 (UTC)

Lainasanojen määrät

Lainasanojen määrät on toki merkitty hienolla lähteellä, mutta paljon jää auki. Jos olette kuulleet suomenruotsalaisten nuorten puhetta, huomaatte, että ruotsiin on lainautunut paljon enemmän suomalaisia sanoja kuin 10. Näitä "slangisanoja" ei ilmeisesti lasketa tähän mukaan. Vai eikö suomenruotsiin lainautuneita sanoja lasketa mukaan? Mutta toisaalta, lasketaanko suomen slangin ja nuorisokielen ruotsalaisperäiset sanat, kuten likka tai stadi, niiden 4000 ruotsista tulleen lainasanan joukkoon? Tuohirulla 24. syyskuuta 2006 kello 14.37 (UTC)

Toinen mietityttävä seikka on se, kuinka moni ruotsista suomeen lainautuneista sanoista on "aitoa ruotsia", ja kuinka moni on vain lähinnä lainautunut ruotsin kautta jostain kolmannesta kielestä. Esimerkiksi moottori tulee latinasta, ja sanaa käyttivät myös ensimmäisiä polttomoottoreita kehitelleet, muun muassa englanninkieliset. Silti sana saattoi tulla ruotsinkin kautta. Onko sana silloin "ruotsalainen" laina suomeen? Tuohirulla 24. syyskuuta 2006 kello 14.37 (UTC)

Miten on nykyruotsia vanhempien lainasanojen laita? Onko jonkun ruotsin alueella puhutun germaanikielen sanat laskettu lainasanoiksi ruotsista, vaikka ruotsia ei silloin vielä ollut? Käsittääkseni näitä on suomessa aika paljon. Olisi kiinnostavaa tietää, ovatko nämä mukana niissä neljässätuhannessa. Tuohirulla 24. syyskuuta 2006 kello 14.37 (UTC)

Tiu ei tule sanasta tio

Tiu ei tule sanasta tio, vaan sanasta tjog (ett tjog, många tjog), joka tarkoittaa nimenomaan tiuta. Opetelkaa ruotsia.

Ruotsin puhujien määrä

Ruotsissa asuu noin 9 miljoonaa ihmistä ja suomessa on noin miljoona ihmistä jotka puhuu ruotsia äidinkielenään ja toisena kielenä. Lukekaa kirjoja.

Artikkeli vaatii muokkausta!

Pjr 5. tammikuuta 2009 kello 19.22 (EET)

Millaisia muokkauksia? --Per W 5. tammikuuta 2009 kello 20.31 (EET)

VÄÄRÄÄ TIETOA!

Tuossa lukee missä maissa ruotsi on virallinen kieli.. eihän se ole kun suomessa! Pataljoonassi 29. heinäkuuta 2009 kello 19.53 (EEST)

Kartan muokkaus

Kieli/murrekartan väreihin vaihdos tulossa, koska kyseinen kartta antaa väreillään käsityksen että kaikkialla Suomessa puhutaan ruotsia. Muuten toivoisin muokkaajilta objektiivista asiallisuutta, kuten esim. "opetelkaa ruotsia" ja "lukekaa kirjoja" -kommenttien poisjättämistä. Kasvatusmielipiteet jätettäkööt muille sivuille tai Wikipedian filosofiaa koskevien sivujen aiheiksi.

Virallinen kieli

Edelleenkin ruotsi on virallinen kieli vain Suomessa, EI RUOTSISSA, EI RUOTSISSA, montako kertaa se pitää sanoa?

Älä huuda! Montako kertaa sinulle pitää sanoa, että olet väärässä? Jos haluat viilata lakitekstien pilkkuja, Suomessakaan ei ole virallisia kieliä, ei ainoaakaan. Suomen lainsäädäntö ei tunne Suomesta puhuttaessa käsitettä "virallinen kieli". Perustuslain ja kielilain mukaan "Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi". Siis kansalliskielet, ei "viralliset kielet". Ruotsissa vastaava kielilaki käyttää termiä "huvudspråk", siis pääkieli, mutta käytännön vaikutukset ovat vastaavat kuin Suomessa suomelle ja ruotsille säädetyt (5 §): "Som huvudspråk är svenskan samhällets gemensamma språk, som alla som är bosatta i Sverige ska ha tillgång till och som ska kunna användas inom alla samhällsområden."

"Virallinen kieli" on siis yleiskielen ilmaus, ei Suomen tai Ruotsin lakikielen termi. Jos väität että suomi ja ruotsi Suomessa ja ruotsi Ruotsissa eivät ole virallisia kieliä sanan yleisessä merkityksessä, taidat jäädä aika pieneen vähemmistöön. – Artikkelissa on muuten viite Ruotsin kielilakiin ja linkki sen nettiversioon, joten voit pohtia asiaa sen äärellä. Tottahan sinä ruotsia osaat, kun tänne suureen ääneen huutelet korjauksia artikkeliin, jonka nimi on "Ruotsin kieli". --Surfo 26. elokuuta 2010 kello 21.31 (EEST)

Kuinka hyvin skandit ymmärtävät toisiaan?

"Vielä nykyäänkin ruotsin, norjan ja tanskan puhujat ymmärtävät toisiaan melko vaikeuksitta ja niiden välinen rajanveto on vaikeaa..."

Onko asia käytännössä näin? Arkielämä on antanut itselleni kuvan, että varsinkin ruotsalaiset ja tanskalaiset kommunikoivat mielellään englanniksi, koska väärinymmärryksen mahdollisuus on niin suuri. "Melko vaikeuksitta" ja "niiden välinen rajanveto on vaikeaa" antaa kuvan, että kyse olisi lähinnä eri murteista. --Velivieras (keskustelu) 22. heinäkuuta 2016 kello 12.21 (EEST)

Vaikuttaa tosiaan hiukan harhaanjohtavalta. Erityisesti tanskan ymmärtäminen on monille vaikeaa, esim. tuoreehkon kyselytutkimuksen ([1], [2]) mukaan: "I undersökningen uppger 65 procent av svenskarna och 50 procent av norrmännen att danska är svårt att förstå." --Ryhanen (keskustelu) 22. heinäkuuta 2016 kello 13.38 (EEST)

Voitko suomentaa tuon? Nenoniel (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 23.27 (EEST)

"Tutkimuksessa 65 prosenttia ruotsalaisista ja 50 prosenttia norjalaisista kertoo että tanskaa on vaikea ymmärtää."--Pjr (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 12.30 (EEST)

Puhujien määrä on ilmeisesti jopa viitattua lähdettä vanhempi

Eli voisiko joku Ethnologueen pääsevä päivittää tiedon edes nykytietoa vastaavaksi? Iivarius (keskustelu) 15. toukokuuta 2023 kello 14.04 (EEST)

Minullakaan ei ole pääsyä Ethnologueen, mutta löysin arkistoidun version vuodelta 2019. Päivitin puhujamäärän sen mukaan, sillä se lienee lähempänä nykypäivän tilannetta kuin vuonna 2012 päivitetty luku.--Puppe100 (keskustelu) 21. tammikuuta 2024 kello 15.35 (EET)