Keskustelu:Ruokolahden leijona

Artikkeli Ruokolahden leijona on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
30.4.–7.5.2012	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
22.4.–27.5.2012	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
15.–29.5.2012	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)

Tämä ei sovi luokkaan "suomalaiset taruolennot", johon kuuluu kansanperinteellisiä taruolentoja. Olin jo vaihtamassa luokkaa kun tajusin, että en keksi mitään luokkaa. Jos joku keksiin niin vaihtakoon 193.65.112.51 15. marraskuuta 2006 kello 08.06 (UTC)

Tämä on näköjään vaihdettu Luokkaan Suomalaiset eläimet. Ei kyllä kuulosta yhtään paremmalta. - Taru elää ja paranee, eiköhän sirretä takas? --Höyhens 4. elokuuta 2007 kello 23.09 (UTC)

Huh huh, artikkelin puolelle joku on laittanut lähdevaateen kohtaan jossa todetaan että "venäläisestä eläintarhasta karkaamisesta ei ollut tietoja", ei kait lähdettä nyt sentään tarvi sellaisiin kohtiin, jossa todetaan että jotain asiaa ei ollut!!!!  –Kommentin jätti 188.67.203.214 (keskustelu – muokkaukset)

Tietysti tarvitaan.--91.155.200.2 8. marraskuuta 2011 kello 18.38 (EET)

Voisiko viitteitä vähän siistiä/järkevöittää? Yhdellä lauseella saattaa olla kymmenkunta viitettä. --ML (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 10.57 (EEST)

Siirsin viitteiden esittelyjä artikkelin loppuun osioon ”Muita havaintoja Ruokolahden ja Imatran seudulla” saakka. Helpottanee ainakin artikkelin muokkaamista. En nyt ehdi tehdä enempää mutta palaan todennäköisesti saman harrastuksen pariin joskus myöhemmin, mikäli kukaan muu ei ole ehtinyt tarttua haasteeseen sillä välin. Viitteiden määrällisen paljouden vuoksi aika virhealtista hommaa on tuo. –Ejs-80 12. huhtikuuta 2012 kello 12.08 (EEST)

No nyt on lopuillekin viitteille tehty sama References segregator -pienoisohjelman avulla. –Ejs-80 12. huhtikuuta 2012 kello 23.16 (EEST)

Yllä esitetty kritiikki on mielestäni ennenaikaista, sillä artikkelin pitkään jatkunut määrätietoinen ja huolellinen rakentaminen on vielä kesken. Tietojen lisääjä olisi varmaan itse viimeistellyt viitteet, kunhan tiedollinen osuus valmistuu. Hieman enemmän kärsivällisyyttä: Wikipedian ei ole tarkoitus olla huomenna valmis. --Compance (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 00.07 (EEST)

Olen nyt kuronut tutkimuksessani kaikki johtolangat umpeen, joten lähes kaikki tieto artikkelissa on. Käyn lähteeni (lähes 400 lehtileikettä) vielä kerran läpi, ja sitten teksti tarvitsee vain kirjoittaa puhtaaksi.--Hautala (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 20.56 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olen urakalla noukkinut faktoja aiheesta sadoista eri lehtiartikkeleista, ja olen nyt 99,9-prosenttisen valmis. Missään ei tätä ole käsitelty lähimainkaan näin kauttaaltaan, ja olen huolella välttänyt omaa tulkintaa, mutta siksi tämä voi olla sekava. Tämä kaipaisi jonkun toisen silmää. Onko kokonaisuus selkeä vai sekava? Kannattaisiko havaintopaikkoja rustata kartalle? Haaveilen SA:sta. --Hautala (keskustelu) 22. huhtikuuta 2012 kello 23.38 (EEST)

Jos artikkelissa olevien viitteiden määrä olisi peruste artikkelin laadulle, tämä olisi erinomainen artikkeli! Kuvitusta saisi ehkä olla lisää, tasapainottaisi mielestäni verrattuna tekstin määrään. --101090ABC (keskustelu) 22. huhtikuuta 2012 kello 23.59 (EEST)

Kuvitusta on vaikea nyhjäistä miltei tyhjästä, niin niukasti aiheeseen välittömästi liittyvää on tarjolla. Lehdissä olleiden kuvien lähioikeus päättyy vuonna 2042. En oikein keksi muutakaan, kuin havaintopaikkojen merkitsemisen itse tehdylle kartalle. --Hautala (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 14.28 (EEST)

Sekin auttaisi. Luonnollisesti kuvia vain, jos niitä löytyy. --101090ABC (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 15.12 (EEST)

Tein alkeellisen kartan artikkelin alkuun kaikista havaintopaikoista Suomessa. Jos jostakin saisi PD-kartan Etelä-Karjalasta niin voisi tehdä saman oleellisille Ruokolahden–Imatran havainnoille. --Hautala (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 23.01 (EEST)

Harmittavan paljon on ajan määreellä alkavia lauseita. Ei ole lukijan kannalta hyvä ja se myös tekee jutusta luettelomaisen. --Jylöstalo (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 22.54 (EEST)

Siirsin useimmat ajan määreet pois kappaleiden alusta. Luettelomaisuutta on paikoin vaikea välttää, koska monista havainnoista ei ole muuta tietoa kuin pikku-uutinen. --Hautala (keskustelu) 24. huhtikuuta 2012 kello 18.50 (EEST)

Sinänsä merkittävä saavutus vetää yhteen laajasti uutisointia Ruokolahden leijonan ympäriltä. Se on sitten eri asia missä tällainen laaja yhteenveto asiasta kannattaa esittää. Itse kaipaan artikkelin pohjaksi tapausta ja sen vaikutuksia yhteenvetävää päälähdettä. Lähdeluettelon perusteella voisi päätellä, että tällaisia päälähteeksi kelpaavia yhteenvetoja on olemassa. Mun mielestä on selvää, että jokainen uutisoitu havainto ei ole tietosanakirjamielessä tarpeellista mainita. Gopase+f (keskustelu) 24. huhtikuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Hain jonkinlaista päälähdettä, mutta kesän 1992 jälkeen Ruokolahden leijonasta on kirjoitettu hyvin vähän eikä lainkaan laajempia esityksiä. --Hautala (keskustelu) 24. huhtikuuta 2012 kello 21.16 (EEST)

Kuinkas pitkiä (ja minkälaisia) esityksiä ovat esim: Leijona tuli ja meni; Ruokolahden leijona — median lemmikki ? Gopase+f (keskustelu)

"Leijona tuli ja meni" on pakina ja "Ruokolahden leijona — median lemmikki" on sivun mittainen analyysi leijonan medianäkyvyydestä ja pysyvämmästä vaikutuksesta. Jälkimmäistä käyttäen artikkelia voisi vielä vähän laajentaa. --Hautala (keskustelu) 25. huhtikuuta 2012 kello 16.06 (EEST)

Päälähteen puute tekee aiheesta ongelmallisen. Periaatteessa kun wikipedian ei pitäisi olla ensimmäinen paikka, jossa julkaistaan yhteenvetoja tapahtumista... Se että mitä pidetään olennaisena ja mitä epäolennaisena silpputietona vaihtelee käyttäjäkohtaisesti ja voi olla että stabiilia artikkelia ei saada aikaiseksi. Harmi, kun nykyinen artikkeli sinänsä on ainutlaatuinen ja laaja yhteenveto tapahtumasta. Gopase+f (keskustelu) 25. huhtikuuta 2012 kello 16.16 (EEST)

Kritiikkisi osuu maaliin eikä sille oikein mitään voi, ellei joku löydä laajempaa lähdettä, mutta olen varma, ettei sellaista ole. --Hautala (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 14.16 (EEST)

Voisikohan artikkelin muuten lisätä luokkaan Luokka:Kuvitteelliset leijonat? Se tavallaan sisältäisi kannanoton, ettei eläintä oikeasti ollut olemassa. --Risukarhi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2012 kello 22.43 (EEST)

Ei mielellään kuvitteellisia leijonia, se kun ei oikein sovi yhteen Kryptozoologia-luokan kanssa. Gopase+f (keskustelu) 25. huhtikuuta 2012 kello 13.19 (EEST)

Kuvitteelliseksi Ruokolahden leijonaa voi sikäli kutsua, että se esiintyy satukirjassa ja on ollut yhdessä (kohta kahdessa) kesäteatterin näytelmässä. Kryptozoologiasta en osaa sanoa, mutta varsinaiset kryptozoologit eivät ilmeisesti ole osoittaneet oikeastaan mitään mielenkiintoa Ruokolahden leijonaan. --Hautala (keskustelu) 25. huhtikuuta 2012 kello 16.06 (EEST)

Heitin tuon ehdotuksen ehkä vitsinä enemmänkin. Kuvitteelisten eläinten luokat on kai tosiaan tarkoitettu ensisijaisesti fiktiossa esiintyneille eläimille. Eläimet, joista on "oikeita" havaintoja (jos kohta mahdottomia todistaa tai epäluotettavia), kuuluvat tosiaan kryptozoologiaan. Raja-alueella liikutaan tosin sitten, jos joku keksii esim. huumorimielessä kuvitteellisen kryptozoologisen eläimen, jota ei ole tarkoitettu vakavastiotettavaksi. Tähän leijonaan kuitenkin sen nähneet ilmeisesti tosissaan uskoivat. --Risukarhi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2012 kello 16.15 (EEST)

Käsittääkseni kryptoeläintieteen kiinnostuksen kohteena ovat kokonaiset eläinlajit, joiden olemassaolosta (nykyään) ei ole todisteita. Kiistanalaiset havainnot yksittäisestä eläimestä, joka edustaa kiistatta olemassa olevaa lajia, eivät siis kuulu kryptoeläintieteen piiriin. Tokkopa kryptozoologeja kiinnostavat myöskään sellaiset lajit, jotka on selvästi keksitty vain hupailumielessä. Oikeastaanhan Ruokolahden leijona muistuttaa lähinnä kaupunkitarinaa. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 15.32 (EEST)

Ainakin artikkelin kryptozoologia mukaan siinä tutkitaan myös eläimiä, jotka on havaittu ympäristössä, jossa niitä ei pitäisi esiintyä. Toisaalta se ei kuitenkaan koske mielestäni tällaista eläintä, sillä siinä tapauksessa Ruokolahden leijonan pitäisi mielestäni olla väitetyn esiintyvän alueella. Ruokolahden leijonaa pidettiin sen sijaan lähinnä yksittäisenä Venäjältä tulleena karkulaisena, vaikka Hesari ilmeisesti myös haistelu out of place -mahdollisuudella. --PtG (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 15.55 (EEST)

Niinpä tosiaan, epätavallisiin paikkoihin eksyneet oikeiden eläinlajien edustajatkin voidaan ainakin joskus laskea kryptoeläintieteen piiriin. Minäkin tulkitsisin tuon niin, että tällöin havaintojen oletetaan olevan merkkinä jonkinlaisesta vakiintuneesta esiintymästä, jollaiseen Ruokolahden leijonaa ei kai koskaan ole koetettu yhdistää. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 16.13 (EEST)

Niin kutsuttu Alien Big Cats -ilmiö liittyy mitä suurimmissa määrin kryptozoologiaan. Näen ongelmallisena sen, että artikkelista poistettiin selostus kyseisestä ilmiöstä. Ruokolahden leijona ei maailmanlaajuisesti ollut yksittäistapaus, vaan sen kaltaisia havaintoja suurikokoisista kissaeläimistä on eri puolilta maailmaa ja niille on annettu oma, edellä mainittu terminsäkin. Ruokolahden leijona on vain yksittäinen esimerkki tästä ABC-ilmiöstä, josta pitäisi tehdä oma artikkeli suomenkieliseenkin Wikipediaan. Tällä hetkellä kun pääartikkelia ei vielä ole, niin kontekstinä toimiva taustatieto yleisilmiöstä tulisi palauttaa Ruokolahden leijona -artikkeliin. --Compance (keskustelu) 27. huhtikuuta 2012 kello 12.59 (EEST)

Poistin sen, koska Ruokolahden leijonaa ei ole ikinä käsitelty missään ABC:nä. (Paitsi ensimmäistä leijonahavaintoa edeltäneessä Suomen Kuvalehden lyhyessä artikkelissa.) --Hautala (keskustelu) 27. huhtikuuta 2012 kello 14.51 (EEST)

Siinä puuttuvassa tapausta yhteenvetävässä (pää)lähteessä todennäköisesti käsiteltäisiin. :) Gopase+f (keskustelu) 27. huhtikuuta 2012 kello 14.59 (EEST)

Kysymys on tässä kai lähinnä siitä, miksi Ruokolahden leijona ei näytä kiinnostaneen varsinaisia kryptozoologeja. Piipahdin kirjaston sanomalehtiarkistossa lukemassa artikkelissa viitatun jutun (HS 2.7.1992), jossa S. Albert Kiviseltä oli kysytty, onko Ruokolahden leijona maamme ensimmäinen out of place -eläin. Kivinen oli luonnehtinut ilmiötä rajatapaukseksi, mutta ikävä kyllä hänen perustelunsa selostetaan jutussa kovin ylimalkaisesti: ”Tietysti leijonia on, mutta toisaalta ei luonnonvaraisena Suomessa.” Huomionarvoista on, että vaikka kyse siis selvästi oli epätavallisella alueella tehdyistä kissapetohavainnoista, Kivinen ei oikopäätä ollut valmis luokittelemaan niitä kryptozoologisiksi out of place -tapauksiksi. (Pitäisi kai koettaa vielä tarkastaa, miten kryptozoologiassa tarkkaan ottaen määritellään out of place -tapaukset, mutta kirjastossa alan hakuteos näytti olevan lainassa.)

Epäilemättä maailman aavekissahavainnoissa on paljon samoja piirteitä, mutta niiden kaikkien niputtaminen kryptozoologian piiriin saattaa olla alan harrastajien näkökulmasta karkea yksinkertaistus. Vaikken itsekään ole alaan perehtynyt, olettaisin, että Ruokolahden leijona jäi ilmiönä liian lyhytikäiseksi kiinnostaakseen kryptozoologeja. Jos leijonahavaintoja olisi tehty myöhempinäkin vuosina ja tehtäisiin ehkä yhä, niitä voitaisiin ruveta pitämään merkkinä jostain salaperäisestä Suomen ja Karjalan metsiin pesiytyneestä leijonayhdyskunnasta, mutta näillä näkymin Ruokolahden leijona kiinnostanee kryptozoologien sijasta pikemminkin folkloristeja. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 16.44 (EEST)

Mitä tarkoittavat kohdat: "Punaisilla pisteillä merkityt ovat hallituksen varmistamia", "jossa hallitus oletti olevan toisen ison kissan". Edempänä artikkelissa hallitusta tai valtioneuvostoa ei mainita, ja noissa kohdissa ei ole viitettä. Sen nyt voisi vielä uskoa, että hallitus määräisi leijonan tapettavaksi, mutta sillekään ei ole lähdettä, kun sen sijaan noista muista on vaikea uskoa, että valtioneuvosto askarteli moisten lillukanvarsioen parissa.--Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 00.01 (EEST)

"Hallituksella" on tässä varmaan tarkoitettu jotain viranomaista, esimerkiksi sisäasiainministeriötä. Pitäisi täsmentää.--Tanár 26. huhtikuuta 2012 kello 13.11 (EEST)

Hallitus on sellainen taskusanakirjakäännös governmentista ja alkanut rantautua ihmisten kielenkäyttöön näköjään eikä ymmärretä tai ainakaan mietitä hallintojärjestelmiä. --Checkpointcharlie (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 13.32 (EEST)

Näkisin, että noissa kohdissa sanaa hallitus on oikein käyttää vain jos valtioneuvosto on asiassa jotain tehnyt tai lausunut. Jos on kyseessä määrittelemätön viranomaistaho, pitäisi sanoa "viranomaiset", mikä sekin on huono, koska parempi olisi suoraan kertoa, mikä viranomainen. --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 13.49 (EEST)

Siis ajattelevatko suomea äidinkielenään puhuvat ihmiset nykyään tosiaan kaiken ensin englanniksi?--Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 13.54 (EEST)

Hallituksella tarkoitan niitä kolmea ministeriötä, jotka antoivat Ruokolahden leijonalle ensin tappotuomion ja sitten kiinniottokäskyn. Kristiinankaupungin leijonaa piti ainakin yksi ministeriö varmana. --Hautala (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 14.16 (EEST)

Silloin kyse on yksittäisistä ministeriöistä eikä hallituksesta eli valtioneuvostosta. Ministerit muodostavat hallituksen, eivät ministeriöt, jotka ovat virastoja--91.156.120.172 26. huhtikuuta 2012 kello 15.39 (EEST)

Asiaa tuskin on käsitelty hallituksessa. -> viranomaiset --Esamatti1 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 15.37 (EEST)

Korvasin sanan hallitus/valtioneuvosto sanalla ministeriö(t). Ruokolahden leijonan aikoihin myös Kristiinankaupungissa oletettiin olevan leijonan, ja Elävässä arkistossa olevan raportin mukaan maa- ja metsätalousminisisteriö piti sitäkin totena. --Hautala (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 16.57 (EEST)

Käynnistin äänestyksen hyvästä artikkelista. Tätä vertaisarviointia ei ollut kuitenkaan tarkoitus keskeyttää. Palautin vertaisarvioinnin tänne. --Hautala (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 15.41 (EEST)

Osittain tässä on hieman uutisreportaasin maku. Varsinkin havainto-osiossa. En sitä ruvennut korjaileen vielä, sillä olisin ainakin kaikki kellonajat (paitsi alkuperäisen havainnon) tiivistänyt pois. Lisäksi jokaista viikonpäivää ei välttämättä tarvi toistaa. Kielenhuoltoa havainnoissa tarvittaisiin, mutta en siis edellämainituista syistä tehnyt siellä. Luin kuitenkin tällaiseen kohtaan asti "Karhu oli viimeksi ollut paikalla torstai-iltana, mutta arvioi tien vilkkaasti liikennöidyksi ja siksi jäljet tuoreiksi" (kolmas kappale muissa havainnoissa). Lauseen perusteella karhu oli arvioinut tien ja jäljet. --PtG (keskustelu) 4. toukokuuta 2012 kello 10.58 (EEST)

Heh, kas olin vain lukenut kohdan huonosti. Ja tosiaan siinä puhutaan Karhu-nimisestä henkilöstä :) --PtG (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 00.03 (EEST)

Kaikki lähteenä käyttämäni ja käyttämättä jätetyt lehtileikkeet on nyt saatavilla netissä: [1]. --Hautala (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 20.13 (EEST)

Lisää haivaintoja

20-vuotismerkkipäivän kunniaksi lisää silminnäkijöitä: [2] - paperilehdessä ilmeisesti enemmän. --Harriv (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 11.17 (EEST)

Missä ammuttu leijona-susi?

Pari vuotta Ruokolahden tapahtumien jälkeen Itä-Suomessa ammuttiin susi, joka pääsi iltapäivälehden kanteen tai lööppiin, koska eläimen kasvot olivat epämuodostuneet ja näyttivät aivan naarasleijonalta. Miksi tätä tapausta ei ole mainittu artikkelissa? –Kommentin jätti 217.152.175.100 (keskustelu)

WP:Muokkaa rohkeasti--Opa (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 15.52 (EEST)