Keskustelu:Ruokavalio
Eliö tai eliöryhmä? Onko tämä biologian artikkeli, jossa käsitellään samalla kastemadot ja kirahvit, vai onko tämä enemmänkin ravitsemustiedettä? --Hartz (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 18.42 (EET)
Historia-osuus
[muokkaa wikitekstiä]Osuudesta ei nyt aivan maallikolle selviä, ovatko siinä esitetyt käsitykset tieteen konsensuksen mukaisia vai lähinnä niitä haastavia. Lähteiden eli israelilaisten sanomalehtien ja HS:n perusteella perusteella myös jälkimmäinen tulkinta vaikuttaa mahdolliselta "challenges views that prehistoric humans were omnivores" ja "We propose a picture that is unprecedented in its inclusiveness and breadth". Osion alussa on myös ilmeisesti viittausvirhe, sillä mainittuja tietoja ei löydy viitteen 17 takana olevasta HS-artikkelista.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 27. elokuuta 2024 kello 11.01 (EEST)
- Jos kyse on metatutkimuksesta, niin olisi aika vaikea väittää, että tulos olisi vastoin tieteen konsensusta, koska tieteen konsensus on kai nimenomaan yhtä kuin tieteellinen kokonaisnäyttö eli juurikin se metatutkimuksen tulos. Jos joku/jotkut ovat ajatelleet asiasta tähän mennessä toisin, niin ehkä se selittyy sillä, että he eivät ole vielä tutustuneet uusimpiin tutkimuksiin tai sitten sillä, että heidän tietonsa ovat jollain muulla tavoin puutteellisia. Ensimmäisessä sitaatissasi ei puhuta tieteen konsensuksesta vaan yleisesti näkemyksestä, jonka mukaan esihistorialliset ihmiset olisivat olleet kaikkiruokaisia. Toinen sitaatti kuuluu vapaasti suomennettuna "meidän esityksemme antaa kokonaiskuvan, joka on kaikkien aikojen laajin ja syvällisin". Sitä kyllä vähän ihmettelen että tutkija käyttää sanaa propose eli ehdottaa eli ei kieltämättä anna kovin varmaa vaikutelmaa asiastaan. Voisiko ehkä liittyä siihen, että arkeologia on aina jossain määrin spekulatiivinen tieteenlaji? Esim. luustoanalyyseistä nähdään, että ihmiset söivät lähinnä rasvaa ja proteiinia, minkä perusteella tutkijat "arvelevat", että he ovat syöneet rasvaista lihaa. (Koska esim. Euroopassa ei ollut oikein muita ruokavalioita, joista olisi saanut paljon sekä rasvaa että proteiinia.) Eli tavallaan kaikki "tietävät" päättelyn ja luonnontieteellisten faktojen perusteella, että ihmiset tosiaankin söivät lähinnä eläinrasvaa ja lihaa, mutta sitä ei voi todistaa arkeologian keinoin - ainakaan nykyisten tutkimusmenetelmien avulla. Ehkä heidän pitäisi perustaa monitieteinen tutkimusryhmä, jossa biologit ja luonnonmaantieteilijät "todistaisivat" että luonnosta ei löytynyt näillä leveysasteilla mitään muuta ravintoa kuin suurriista, josta olisi saanut noin suuria määriä rasvaa ja proteiinia. Toinen vaihtoehto on kylläkin se, että minä olen käsittänyt koko jutun väärin, ettei kyse ollutkaan metatutkimuksesta, kuten luulin. (Kun en tosiaankaan ole ehtinyt vielä lukea itse tutkimusta, vaikka se on ollut kyllä tavoitteena.)
93.106.181.162 3. syyskuuta 2024 kello 03.06 (EEST)
Suomen historia
[muokkaa wikitekstiä]Tekstissä väitetään, että hyytelöt, vanukkaat ja leivonnaiset olisivat yleistyneet Suomessa jo 1700-luvulla. Eikö sokeri siis ollutkaan kallis ylellisyystuote, johon tavallisella kansalla ei ollut varaa? Esimerkiksi pullaa alettiin leipoa ja iltapäiväkahvi yleistyi vasta 1800-luvun lopussa. 1700-luvulla käytetty sokeriruoko oli tuontitavaraa ja sokerin valmistaminen siitä kesti kokonaiset 3 kuukautta. Eli ei tosiaankaan tainnut olla mikään koko kansan herkku ennen sokerijuurikkaan keksimistä/jalostamista. Sokerinkulutuksen tilastointi alkoi 1800-luvun lopussa, jolloin sitä käytettiin vajaa 16 grammaa päivässä. Määrä olisi riittänyt arviolta yhden pikkupullan ja 1-2 kahvikupillisen makeuttamiseen, mutta tämä tosiaankin vasta 1800-luvun lopussa. 93.106.181.162 3. syyskuuta 2024 kello 02.12 (EEST)