Keskustelu:Roine

Miten Roineen tilavuus on laskettu? Ei käy minun laskuoppiini tuo lopputulos... keskisyvyyden pitäisi silloin olla yli 10,6 metriä! 9. syyskuuta 2009 kello 14.39 (EEST) Kommentin jätti 91.155.218.215 (keskustelu – muokkaukset)

Tuossa on lähteen mukaan ensinnäkin tullut yksikkömuunnosvirhe, pilkku pitäisi olla kolme numeroa vasemmalle. Jotain muutakin mätää laskussa on; keskisyvyys ei ole samasta lähteestä, joten sitä laskettaessa järvi on ehkä rajattu eri tavalla tai keskisyvyys on muuten väärin laskettu. Selvitellään... --Hrrkrr31 9. syyskuuta 2009 kello 15.06 (EEST)

Pinta-ala ja tilavuus ovat yhdestä lähteestä, keskisyvyys toisesta. Kumpikin lähde vaikuttaa luotettavalta. On mahdoton tietää, mistä ero johtuu, jätetään jälkipolvien selvitettäväksi. --Hrrkrr31 9. syyskuuta 2009 kello 15.30 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 31.1.–17.2.2010.

Roine

Ihan kiva artikkeli, jota voisi laajentaa vielä vaikka kuinka. En varmaankaan pistä mihinkään äänestykseen, mut jos saisi jonkin verran parannetuksi. --JannE 31. tammikuuta 2010 kello 10.59 (EET)

Kartta ois kiva --Vnnen 31. tammikuuta 2010 kello 11.35 (EET)

Onhan tuo aika lyhkäinen. Minua kiinnostaisi ainakin vielä lisää lukea johdannosta mainituista kulttuuriviitteistä. Näille voisi esimerkiksi luoda oman osionsa. Topeliuksen ja Collanin inspiraatiosta aiheesta. --PtG 5. helmikuuta 2010 kello 22.36 (EET)

Artikkelissa Haralanharjun näkötorni löytyy noista joitakin lähteitä. Haralanharjuhan (joka ei ole harju) taisi olla Vesijärven rannalla, joten ilmeisesti pitäisi kertoa Roineen suhde siihen (oliko nyt esim. niin, että ottiko runoilija vapauksia, vai näkyikö sieltä oikeasti Roineelle, lähteissä saattoi ehkä olla siitä jotakin tai sitten ei).--Urjanhai 5. helmikuuta 2010 kello 23.15 (EET)

Ja tähänhän liittyy myös Kangasalan matkailun historia, jota artikkelina moitittiin jopa roskaksi, mutta aihepiirinä (eli Kangasalan tulo osaksi kansallista maisemakuvastoa) varmaan on ihan huomionarvoinen viitattava myös tässä yhteydessä.--Urjanhai 5. helmikuuta 2010 kello 23.22 (EET)

Kun mainitaan että Roine littyy siihen ja siihen järveen siellä ja siellä ja siihen järveen siellä, niin olisi selvempi ilmaista, mikä järvi laskee mihin (seuraavissa lauseissa näköjään olikin, mutta tämän voisi sanoa heti alkuunkin, ettei lukijan tarvitse ihmetellä). Artikkelin alussa jo tarkensinkin tätä, mutta sama on varmaan hyvä tarkentaa alempanakin. Ja varmaan myös Roineen artikkelissa olisi syytä ainakin viitata Roineen, Pälkäneveden ja Mallasveden historiallisena aikana useaan kertaan muuttuneisiin vesistösuhteisiin (Iharinkoski, Kostianvirta, Kaivannon kanava, Sarsanvirta). Ja nythän on artikkeli myös Längelmäveden reitistä, jonka jo linkitinkin.--Urjanhai 5. helmikuuta 2010 kello 23.00 (EET)

Tarkensinkin nuo laskusuhteet, mutta tarkennuksen jälkeen jäi hiukan toistoa, jonka voisi jotenkin muotoilla pois.--Urjanhai 5. helmikuuta 2010 kello 23.08 (EET)

Toivottavasti saaria ei kuitata vain kahdella lauseella. Esim. isoimmista voisi olla ala-artikkeli paikallaan. Gopase+f 5. helmikuuta 2010 kello 23.29 (EET)

Onko mahdollista kaivaa esille miten järvi on saanut alkunsa? Jääkauden jälkeen tietenkin, mutta silti jotain... --Vnnen 6. helmikuuta 2010 kello 16.03 (EET)

Joidenkin Suomen järvien historiaa tässä suhteessa on tutkittu hyvinkin tarkkaan (esimerkiksi runoilija Aaro Hellaakoski tutki Puulan järviryhmän kehitystä, ja Matti Saarnisto on tutkinut Saimaata ja Vuoksea ja Väinö Auer Vanajavettä), mutta kun en ole alan spesialisti, niin en osaa sanoa miten on Roineen laita.--Urjanhai 6. helmikuuta 2010 kello 16.38 (EET)

Lupaava artikkeli -arviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ihan jees artikkeli. Laajentaa voi vielä runsaasti, mutta täyttää mielestäni lupaavan artikkelin kriteerit. --JannE 27. toukokuuta 2010 kello 19.39 (EEST)

Lupaava on. --Höyhens 27. toukokuuta 2010 kello 19.42 (EEST)

Viitteissä turhan paljon häikkää. Linkit pitäisi tarkistaa ja korjata.--Tanár 27. toukokuuta 2010 kello 20.10 (EEST)

Katos joo. Olis pitänyt noi ympäristökeskusten linkit kopsata kaiketi aikoinaan ikilinkiksi, en tiedä toimisiko sillai. --Höyhens 27. toukokuuta 2010 kello 20.16 (EEST)

Damn. Enpäs tuota huomannutkaan, sillä olen viimeksi artikkelia kirjoittanut pari vuotta sitten. Korjaan lähipäivinä, jos on aikaa. --JannE 27. toukokuuta 2010 kello 20.54 (EEST)

Nyt on korjattu toimiviin. --JannE 27. toukokuuta 2010 kello 21.04 (EEST)

Niinpä näkyy. Nyt käy lupaavaksi.--Tanár 27. toukokuuta 2010 kello 21.25 (EEST)

Minustakin on lupaava. Merkkaan ja arkistoin keskustelun. --Zache 28. toukokuuta 2010 kello 12.20 (EEST)

Roine ja Kaivannon kanava

Jäin pohtimaan tuota artikkelissa ollutta lausetta Ennen vuonna 1819 aloitettuja veden pinnan laskutöitä ja 1831 tapahtunutta Kaivannon kanavan puhkeamista Roineen pinta oli noin 85,5 m mpy NN. Nykyinen korkeus on 84 m.. Mikäli en ihan täysin väärin tulkitse artikkelia ja kaivannon kanavaa niin Roine oli alempana ollut järvi ja sen pinnan olisi pitänyt nousta kun Kaivannon kanava sortui. (tietysti se on voinut 100 vuodessa laskea parilla metrillä siitä mitä se on ollut Kaivannon kanavaa ennen). Selvitys historiallisista kartoista maakaasuputken suunnittelualueella Lempäälässä ja Kangasalla 2009 (pdf) sanoo kuitenkin "Vuonna 1830 juuri rakennetun Kaivannon kanavan sortuminen laski vedenpintaa vielä lähes kaksi metriä tasoon 84,5 m. mpy." josta voisi tulkita längelmäveden olleen tuolla korkeudella jo tuolloin.

Noh, mutta pohdin tuota joskus muulloin enemmän. Ei tuo mikään iso juttu ole vaikka tuossa olisi mennyt luvut väärin päin. --Zache 28. toukokuuta 2010 kello 18.21 (EEST)

Luokassa Luokka:Längelmäveden reitti artikkeleissa Iharinkoski, Kostianvirta ja Kaivannon kanava voi olla lisätietoja. Kävin ne joskus läpi, mutta en muista enää niitten monimutkaista historiaa. Mutta jos tätä prenikkaa ajatellaan, niin faktojen pitää toki olla kohdallaan, ja mielellään tietysti myös lähteistettyjä (löytyvät varmaan alueen paikallishistorioista). Kaiken kaikkiaan näiden kolmen lasku-uoman historia on niin mielenkiintoinen että se sopisi hyvin selostaa tässäkin (jossain noista artikkeleista se kai olikin selostettu, mutta en muista oliko lähteitä).--Urjanhai 28. toukokuuta 2010 kello 18.37 (EEST)

Juu, näin yön yli nukuttuani niin kyllä tuo lause varmaan pitää paikkansa. Noiden kaikkien järvien pinta on ollut paljon korkeammalla ja niiden pinnat laskivat merkittävästi kun tuonne tehtiin kanavia, siivottiin väyliä purjehduskelpoisiksi jne. joten kyllä se pinta on ollut ennen vuonna 1819 aloitettuja veden pinnan laskutöitä korkeammalla kuin mitä se on nykyään. --Zache 29. toukokuuta 2010 kello 07.32 (EEST)

Asiasta on ollut artikkeli Tiede-lehden numerossa 4/2004, ja se löytyy myös netistä: http://www.tiede.fi/artikkeli/91/sarsan_maisema_mullistui_yhdessa_yossa. Tarkensin mainittuja artikkeleja hieman sen lehtijutun perusteella ja merkitsin sen lähteeksi. Pääasiassa artikkelien tiedot ennestäänkin näyttivät kyllä olevan sen kanssa yhtäpitäviä. Vuonna 1830, kun Kaivannon kanava rakennettiin ja sulkuportit sortuivat, Längelmäveden pinta aleni pari metriä. Mutta Tiede-lehdessä ei sanottu, että samalla olisi Roineenkin pinta alentunut, ja itse asiassa tämä vaikuttaakin varsin epäilyttävältä. Jos kahden järven pinnat ovat eri korkeudella ja niiden välissä oleva kapea kannas murtuu, niin eiköhän silloin vain sen ylempänä olevan (tässä tapauksessa Längelmäveden) pinta laske sille tasolle, jossa alempi (tässä tapauksessa Roine) ennestäänkin oli. Kokonaan eri asia on, jos sen pinta oli jo aikaisemmin alentunut lasku-uoman perkaustöiden vuoksi. -KLS 29. toukokuuta 2010 kello 08.23 (EEST)

Meinasin nimenomaan, että sen pinta olisi laskenut jo aikaisemmin. Kumpujen kupeilla - pitkäjärven päilahden alueen kylien maankäyttösuunnitelma 2005 (pdf) -läpyskässä sanotaan seuraavaa:

Längelmävesi erkaantui omaksi vesistökseen jo 10 000 vuotta sitten. Längelmäveden pinta vakiintui nykyisen 90 metrin korkeuskäyrän tietämille, ja suunnittelualueella tällä kohtaa näkyykin hyvin selvä vanha rantatörmä. Viimeisin suuri mullistus suunnittelualueen vesistöissä tapahtui vasta 400 vuotta sitten. Vuoteen 1604 asti Pälkänevesi laski Iharinkosken kautta Längelmäveteen ja Längelmävesi laski Vesijärven kanssa yhteistä uomaa pitkin Kangasalan Sarsan kautta Roineeseen ja edelleen Mallasveteen. Maanpinnan kohoamisen takia vedet kuitenkin pakkautuivat järvialtaiden kaakkoisreunoille ja aiheuttivat tulvia. Vuonna 1604 tulva mursi Pälkäneellä harjuun uoman ja Kostianvirta syntyi. Pälkänevesi alkoi laskea suoraan Mallasveteen, Längelmävesi Mallasveteen ja Vesijärvi Längelmäveteen. Iharinkosken virtaussuunta vaihtui ja Sarsan jokiuoma kuivui muutamassa vuodessa kun veden pinta laski äkkiä 2 metriä. Vedenpinta laski edelleen parilla metrillä kun Iharissa, Lempäälässä ja Valkeakoskella perattiin koskia tulvien estämiseksi ja laivareittiä varten. Viimeinen mullistus oli Kaivannon kanavan syntyminen kun kanavatyömaan rantapenkereet sortuivat vahingossa 1830.luvulla. Längelmä. ja Pälkäneveden pinnat laskivat Roineen kanssa samaan tasoon kun Längelmäveden vedet pääsivät virtaamaan esteettä suoraan Roineeseen.

Tuossa mainitut Lempäälän ja Valkeakosken koskien perkaamiset ainakin vaikuttivat Roineen. Nyt kun tuota on selannut niin tuli mieleen artikkeliin muuten pitäisi lisätä Roineen kartta. (tai sanoin sen ääneen kun laajemminkin voisi olla kiva, että tämän tyyppisissä artikkeleissa olisi kartat eikä vain tässä nimenomaisessa) --Zache 29. toukokuuta 2010 kello 09.09 (EEST)

Artikkelissa Vanajavesi on käytetty Kansallisarkiston digitaaliarkiston Venäläistä topografikarttaa, mutta koska kartoitetun alueen raja on juuri jossain noilla main, niin en osaa suoraan sanoa, onko vastaavaa enää Roineesta. Mallasvedestä ja Roineesta taas muistan jossain (en muista enää missä) nähneeni maininnan, että niiden pinta on samassa tasossa, jolloin siis Valkeakosken perkaus on vaikuttanut myös Roineeseen.--Urjanhai 29. toukokuuta 2010 kello 14.13 (EEST)

Järven määritelmä

Miten järvi määritellään? Millä maantieteellisellä perusteella Roine ja Mallasvesi eivät ole sama järvi? --84.249.135.198 13. lokakuuta 2011 kello 13.34 (EEST)