Keskustelu:Rinta-Kurikan talonpoikaiskartano

Artikkelin nimi

En tunne aluetta, enkä nyt pääse kirjastoon tutkimaan asiaa, mutta katsoin kartaa. Kartalla on erikseen Vähä-Kurikka ja Rinta-Kurikka: [1]. Kumpi tämä nistä on, ja miksi nykyisestä Rinta-Kurikasta (jos artikkeli kertoo siitä) kertovan artikkelin nimenä on "Wähä-Kurikan kartano"? Eikö Rinta-Kurikka ole Rinta-Kurikka ja Vähä-Kurikka Vähä-Kurikka, jos kartalla niin lukee? Vai miksi Rinta-Kurikkaa tulisi nimittää Vähä-Kurikaksi? Ja kun kartassa lukee Vähä-Kurikka, niin miksi artikkelin nimi tulisi olla "Wähä-Kurikan kartano"? Jos tila on talonpoikastila (vaikka suuri ja komeakin), niin voiko sitä nimittää kartanoksi? Ainakin jossain kartano on määritelty säätyläisten omistamaksi suurtilaksi, joka on kylästä erillään, ja toisaalta talonpoikaistalo on eri asia kuin kartano.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2013 kello 08.23 (EET)

Tai jos arvaa, niin ehkä talo on joskus jaettu, ja siinä yhteydessä entisen Vähä-Kurikan paikalleen jäänyt osatalo olisi voinut saada nimen Rinta-Kurikka, ja sivummalle siirtynyt osatalo olisi säilyttänyt nimen Vähä-Kurikka. Nykyään nimi kuitenkin tulisi kirjoittaa kuten kartassakin Vähä-Kurikka eikä "Wähä-Kurikka", jos tätä nimeä käytetään. Vanhoissa asiakirjoissahan kyllä vähän joka nimi, jossa on v-kirjain, on saattettu kirjoittaa joskus muinoin w:llä, mutta se ei ole mikään ohje nykyiseen oikeinkirjoitukseen (niin kuin ei kirjoiteta myöskään enää Wähä-Kuricka tai esimerkiksi Pitkeierffwui). Kartanohan taas tarkoittaa myös pihaa (ja olisiko tämä merkitys sanalle käytössä juuri Pohjanmaalla?) ja voisi ehkä olla paikallisen kielenkäytön mukainen nimitys tilan talouskeskukselle rakennuksineen. (Tämä taas vain arvauksena.)--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2013 kello 08.45 (EET)

Lyhyesti: onko artikkeli oikea nimi Rinta-Kurikan kartano vai Vähä-Kurikan kartano vai Wähä-Kurikan Kartano vai ehkä joku muu, esimerkiksi Rinta-Kurikan tila? --Käyttäjä:Kielimiliisi 13. joulukuuta 2013 kello 21.47 (EET)

Piti oikein miettiä, että missäs päin tämmöinen tupa olikaan. Tässähän se. Sen verran puskassa, ettei tieltä oikein näe. Kartano kieltämättä kuulostaa turhan mahtipontiselta nimitykseltä. Vastaavanlaisia (joskaan ei nyt kuninkaan vierailua nähneitä) talonpoikaistiloja kun on Kurikassa (esim. Ala-Jyrä Kyrönjoen toisella puolella) useampiakin. Tilan nykyiset asujat varmaan käyttävät sitten tuota kartano-nimitystä... Varmaan riittäisi nimeksi Wikipediassa ihan "Rinta-Kurikan tila", "Vähä-Kurikan tila", "Rinta-Kurikka", "Vähä-Kurikka" tjsp. Ja W --> V. Mututuntumaahan tämä on. Selailin hyllyssä olevia paria Kurikka-kuvateosta. Toisessa (vuodelta 1964) on erään kuvan kuvatekstinä "Leidenius, aikanaan merikapteenin kartano". Noh, isoäitini on näköjään vetänyt "kartano"-sanan yli ja korvannut "maatilan päärakennuksella". ;-) Roquai (keskustelu) 13. joulukuuta 2013 kello 21.48 (EET)

Hei!

Elikkä kartanoksi voi nimittää säätyläisyyden perusteella. Niin porvarillisen perun kuin kirkollisiin toimiin liittyvän. Kartanoita ovat voineet myös omistaa talonpojat, eikä sillä ole juridista määritelmää. Tuo tilan koko ja muu vauraus on ollut myös määräävä tekijä. Antti Kurikka on tullut Tampereelta Hyvin vauraalta Kurikan ratsutilalta. Mahdollisesti kruunun ratsutila. Tampereella on siksi vielä yksi kaupunginosakin nimeltä Kurikka. Tästä minulla vielä kuitenkin pahasti tutkimukset kesken aatelisuuden ja muun suhteen. Talossa on asunut myös palvelusväkeä 2 naista ja mies vielä 1930-luvullekkin asti. Isompia kartanoitahan taas kutsutaan herraskartanoiksi vrt. Årisberg etc. . Tilalla on siksi myös Ruotsin kruunun verovilja-aitta 1600-luvulta. Vastaavilla rakenteilla ei ole aittaa lähimaillakaan. Se toimii nykyään museona. Myöhemminkin kartanon isännät ovat toimineet Kurikan kirkon Isäntinä, joka oli tärkein kirkollinen virka.

Tilan koko myös puhuu omasta puolestaan kartanosta eli se on ollut n.2000 hehtaaria vielä 1900-luvullekkin tultaessa. Vanhemmista ajoista ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta paljon isompikin ollut. Ulottunut Kurikan keskustasta jalasjärven rajalle ja ylikin. Kartanon isäntä on myös omistanut ison osan Jalasjärven entistä luopajärveä. Toisaalla kaukaisimmat tilukset ovat yltäneet aina Teuvan kainastolle asti.

Wähä-Kurikan valitsin historiallisista syistä nimeksi, koska se on ollut Kartanon nimenä satoja vuosia aina vuoteen 1930-asti ja vain hetken Rinta-Kurikkana, joka tullut nimeksi vain siksi, että se on vaihdettu tontin nimeksi. Eli tila olisi Rinta-Kurikka, mutta se menisi taas pieleen koska Rinta-Kurikka on talona ja tilana taas ollut kaukana joesta Alkuperäisen tilan Rintamailla mistä Rinta etuliite. Vanha Rinta-Kurikka talo ja tilakin on vielä olemassa, mutta sepäs onkin nimetty nykyään Myllyniemeksi omistajan toimesta. Ihan pelkän tontin nimen vaihtamisella. Siksi nyt puhutaan mieluummin kartanosta kuin tilasta. Se selventää asiaa huomattavasti sillä kaikissa ikivanhoissa ja uudemmissakin asiakirjoissa puhutaan Wähä-Kurikasta.

Olen verrannut päällekkäin Kansallisarkistosta tilaamaani Jacob Hoofin 1756 tekemää karttaa ja oikeaa ilmakuvaa ja järkyttynyt 1700-luvulla tehdyn kartan tarkkuudesta. Talo siinä 1700-luvun kartasta on täsmälleen samassa kulmassakin meijerinlammen ja joen kanssa ja joka ikinen purokin on mutkineen niin kuin tänä päivänäkin. Uskomatonta työtä. Museoviraston maakunta-amanuenssin Risto Känsälän mukaan Jääkellari ja perustuksen vanhat rakenteet ovat myöhäiseltä keskiajalta. Eihän sitä nykyisenkään ja edellisen isännän mukaan Kandoliniksi nimetä. Kuitenkin sekaannuksen vuoksi tuon Rinta-Kurikka nimen voin ottaa siitä pois. Siinä kohtaa on kartassa lukenut joskus pelkkä Oja-Kurikkakin kun ovat nimien kanssa sekoilleet maanmittauslaitoksella :) Ala-Jyrä on tosiaan huomattavasti nuorempaa perua ja vaikka hurjan komea on talokin, niin se on aina ollut vain maatilan päärakennus. Perimätiedon mukaan itse kuningas olisi sanonut pohjanmaan olevan täynnä kartanoita. Mistä vauraimpia koko manttaalin taloja rankaistiinkin hurjalla verotuksella. Myöskään etelän porvarit eivät voineet sietää sitä, että monet pohjalaiskartanot rupesivat mitoiltaan ja näyttävyydeltään kilpailemaan heidän kanssaan. Kiitoksia mielenkiinnostasi ja aion kyllä vielä huomattavasti täsmentää ja korjailla artikkelia kun uutta ilmenee ja kun tämä mielenkiintoista työtä on eikä tekijöitäkään liikaa ole. WinstonK (keskustelu) 14. joulukuuta 2013 kello 01.08 (EET)

Kaksois-W oli painotekninen ratkaisu, jolle ei enää ole käyttöä. Vanhoissa teksteissä se vastaa V-kirjainta. Aikoinaan nykyinen U merkittiin V, ja myöhemminkin ne olisivat sotkeutuneet toisiinsa huonon painojäljen vuoksi. Tämä on ongelma on poistunut käytöstä jo 1800-luvulla, minkä jälkeen W on ollut lähinnä hienostelukäytössä. En ehdi lukea kommenttiasi kokonaan, mutta perimätieto kuninkaan sanomisista ei ole kovin vakuuttava peruste tietosanakirjaan.

Kiinnitä huomiota ison ja pienen kirjaimen käyttöön. Se näyttää nyt olevan aika horjuvaa. Muutenkin oikeinkirjoitus pitäisi tarkistaa. Lisäksi lähteet pitäisi merkitä kunkin tiedon kohtaan sivunumeroineen. Nyt tietojen tarkistaminen on käytännössä mahdotonta. --Käyttäjä:Kielimiliisi 14. joulukuuta 2013 kello 12.21 (EET)

Näin on. Paikannimissä, joita myös talonimet ovat, tulee käyttää nykyistä oikeinkirjoitusta. Löisin vaikka vetoa, että Kurikan pitäjänhistoriassakin käytetään nimeä yksinkertaisella V:llä, jos nimi siellä esiintyy. --Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2013 kello 12.28 (EET)

Ja toinen tietysti, että puhuuko Kurikan pitäjänhistoria Vähä-Kurikasta kartanona vai ei. --Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2013 kello 13.47 (EET)