Keskustelu:Ravinto

Artikkeli Ravinto oli ehdolla suositelluksi artikkeliksi, mutta ehdotus kaatui.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
15.–29.10.2004	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)

Itse asiassa tämä Harvardin tutkijaryhmä on nimenomaan tehnyt uuden ravintosuosituksen perustuen yhteenvetoon noin 1000 tutkimuksesta 40 vuoden ajalta. Eli tuo Teron korjausteksti ei nyt oikein tee oikeutta asialle..? -Kommentin jätti 195.148.1.41 (keskustelu – muokkaukset)

Jos tuo on merkittävä metatutkimus, ei sen laajuutta tarvitse salata. Tutkimus ei silti ole samalla tasolla suomalaisen, koko väestölle tarkoitetun ravintosuosituksen tai konsensuslausuman kanssa. Tutkijoiden nimet ja koulut kuuluvat viitteisiin. Kehotus välttää perunaa on ristiriidassa tavallisten ravitsemuksesta annettujen ohjeiden kanssa. Siksi Willetin tutkimus sopii hyvin perusasioiden jälkeen tekstin loppupuolelle. Tero 16:52 helmi 20, 2004 (UTC)

Alkuperäinen otsikko, "ruokapyramidi", on virheellinen, koska tutkimus esittää uusia väitteitä, jotka poikkeavat siitä, mitä meillä yleisesti kutsutaan ruokapyramidiksi. Tero 16:52 helmi 20, 2004 (UTC)

Silmäilin vielä tuota artikkelia, enkä löytänyt kohtaa, jossa kerrottaisiin tämän olevan uusi ravintosuositus "perustuen yhteenvetoon noin 1000 tutkimuksesta 40 vuoden ajalta". Mistä kohdasta se löytyy? Tero 17:04 helmi 20, 2004 (UTC)

Ravitsemus

Ehdottaisin laadittavaksi artikkelia Ravitsemus jossa käsiteltäisiin ravintoa ravitsemusopilliselta kannalta. Tuohon artikkeliin voisi sisällyttää erilaisia ravintoympyröitä, kolmioita, vinokkaita ;) ja muita suosituksia. --Ossi Viljakainen 11:00 heinä 17, 2004 (UTC)

Mielestäni mitkään suositukset eivät ole ravitsemuksen suhteen neutraaleja. Kautta vuosikymmenten käsitykset haitallisista ja suotuisista ravintoaineista ovat vaihdelleet niin rajusti. Suositukset syödä vähemmän perunaa tai muut ovat luultavasti kukkua vielä joskus. --Hautala 15:17 syys 13, 2004 (UTC)

Suomalaiset ravitsemussuositukset eivät kyllä ole tyyliin "syö vähemmän karkkia ja enemmän perunaa ja kalaa". Suositukset keskittyvät ennemminkin ravintoaineiden saantisuosituksiin, ja nekin on laadittu lähinnä kansanravitsemuksen kannalta, eli ihan neutraalit omasta mielestäni. Toisin sanottuna, yksittäisen henkilön ravintosuunnitelmaa ei voida laatia niiden pohjalta. Perunaa on hyvä syödä koska se sisältää paljon mm. vitamiineja, joita ihmisen elimistö tarvitsee toimiakseen kunnolla, mutta senkin voi korvata muilla ruoka-aineilla. Varsinkin internetissä liikkuu paljon erilaisia ravitsemuksellisia väittämiä, joilla saa elimistönsä varmasti ihan sekaisin. Ravitsemuksellisesti ns. peruslinjasta poikkeaviin tutkimustuloksiin suhtautuisin hyvin kriittisesti. Vaikka tutkijan sanottaisiin olevan ties kuinka tunnettu, tutkimustulokset voivat silti olla harhaanjohtavia tai silti jopa vääriä. Lisäksi usein viitataan sekundääriseen lähteeseen, jolloin tulkinallisten virheiden riski kasvaa. Yleisesti ottaen ravitsemusta on tutkittu niin paljon, että uutta tietoa tulee esiin harvoin. Julkaisemalla uusia ihmedieettejä on vaan niin helppo rahastaa tietämättömiä ihmisiä. Useimmiten niillä on kuitenkin hyvin vähän, jos lainkaan, tieteellistä pohjaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset vuodelta 2005 löytyvät osoitteesta http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/SuositusFIN.pdf --Inka 17. joulukuuta 2005 kello 22:21:51 (UTC)

Laihduttaminen

Siirsin laihdutukseen liittyvät osat artikkeliin Laihduttaminen. --Harriv 18. joulukuuta 2004 kello 23:44 (UTC)

rasva ja hiilihydraatti

teillä meni väärin! toki kaikki ruoat voivat olla epäterveellisiä. mutta yhessä asiassa ootte väärässä nimittäin rasva ei ole yksistään epäterveellistä vaan se on epä tervellistä ainoastaan hiilihydraatin kanssa ja mä puhun totta te ette  –Kommentin jätti 194.100.190.121 (keskustelu) (keskustelu – muokkaukset) 20. marraskuuta 2007 kello 18.47

Hamppu

Onko tämä nyt aivan tarpeellinen: "Hyviä proteiinin lähteitä ovat esim. soija, liha, kananmuna ja hamppu. Hamppu on ainoa tunnettu kasvikunnan tuote, joka sisältää ihmisen kaikki tarvitsemat 20 aminohappoa." Kertokaa toki top 5 parhaimmat hamppuruuat tai ruuat joissa hamppua voi helposti käyttää. –emhoo (habla) 18. helmikuuta 2008 kello 19.53 (UTC)

Njoo nyt on vähän asiallisempi ja tarkempi. Tosin lähdeviittaus loistaa poissaolollaan. –emhoo (habla) 18. helmikuuta 2008 kello 20.01 (UTC)

Vanhimmassa suomalaisessa reseptissä on hamppuvoi (paahdettuja hampunsiemeniä jauhettuna ja sekoitettuna veteen). Kyllähän siitä saa vaikka mitä tehtyä: jäätelöä, hefua, juustoa, jugurttia, kastikkeita yms. Tekijöitä vain puuttuu.

Hampun nostattaminen erilliseksi on vähän outoa. Ei kukaan pelkkää hamppua syö, vaan ruokavalio on aikamoinen paketti. Voisiko joku myös viittein perustella, mihin pohjautuu äidinmaidon käyttäminen proteiinien hyvyyden mittarina? Varmaankin hyvää tavaraa ja erityisesti pilteille. Muilta osin ei ihan top-10 ruokaa: rasvaakin 55% (http://www.fineli.fi/food.php?foodid=603&lang=fi). Kai siitä voisi plättyjä tehdä :) Viitteitä kehiin tai löperrykset pois. --Porkkana1234 19. lokakuuta 2008 kello 12.06 (EEST)

Kvinoa

Kvinoassa on myös täydellisiä proteiineja, katsokaa vaikka enkunkielisiltä. Siellä sanotaan myös että soija ja kvinoa ovat ainoastaan täydelliä, hamppu hyvin lähellä. Kvinoaa vastaavia kasveja suomessa ovat hyvänheikinsavikka ja jauhosavikka, joita voi käyttää vastaavalla tavalla. Ravintoainekoostumuksesta tarvittaisiin vain tietoa että onko kuinka sama..  –Kommentin jätti 80.221.144.81 (keskustelu) (keskustelu – muokkaukset) 13. heinäkuuta 2008 kello 21.07

Lauserakenne

Tuonne oli tullut jostain väliin lause "Näin ei ole, vaikka yksittäiset tutkimukset ravinnosta antavat usein hyvinkin yllättäviä tuloksia verrattuna yleisiin suosituksiin, ovat suositukset silti absoluuttisesti tosia.", jonka lukija saattoi ymmärtää viittaavan sekä suositukseen tai tutkimuksiin. Lauseen poistaminen mielestäni tiivistää kappaletta siten että siitä ymmärtää nopeammin että tutkimustulos on tutkimustulos, ja seuraavassa lauseessa mainitaan miten väestötason suositukset tehdään (pitkän ajan kuluessa, yhteenvetäen). -Kommentin jätti 193.167.226.189 (keskustelu – muokkaukset)

Tyyli

Johdannossa lukee "Ravinto on ainetta, jota eliöt käyttävät energianlähteenä ja rakennusmateriaalinaan. Yleensä ravinto on peräisin toisista eliöistä kuten eläimistä, sienistä tai kasveista." Seuraavassa kappaleessa lukee "Ravinto koostuu pääasiassa tärkeimmistä energiaravintoaineista: hiilihydraatista, proteiinista ja rasvasta. Ravinnossa tulee olla myös kivennäisaineita ja vitamiineja, jotka ovat elämälle välttämättömiä. Ruoassa on myös kuituja, joita ihmisten elimistö ei pysty pilkkomaan,"

Eli aluksi lukija johdatellaan uskomaan, että artikkelissa on kyse kaikkien eliöiden ravinnosta. Kuitenkin implisiittisesti siirrytäänkin kuitenkin ihmisen ravintoon varmaankin toisessa virkkeessä. Olisi kiva jos joku asiantuntija korjaisi tämän ja sidostaisi tekstin niin, että lukijan ei tarvitse palata takaisin etsimään kohtaa, jossa aletaan puhua ihmisen ruoasta.Tyyli:  –Kommentin jätti 81.197.26.195 (keskustelu) (keskustelu – muokkaukset) 6. joulukuuta 2012 kello 14.33

Kuvitus

Aloituskuvana oli sinänsä kaunis valokuva, jossa näkyy paljon tuoreita vihanneksia, hedelmiä sekä myös jonkin verran pähkinöitä, papuja ja viljaa, jos osaa katsoa oikein tarkkaan. Kuva ei ollut mielestäni riittävän edustava ottaen huomioon sekä ihmiskunnan nykyisen keskivertoravinnon että myös viime vuosisatojen keskivertoravinnon, jossa korostuu leipä, peruna, riisi ja muu hiilihydraattipitoinen eli periaatteessa edullinen ravinto. Sijoitin artikkelin alkuun tämän vuoksi Big Mac -hampurilaista esittävän kuvan. Se lienee suhteellisen "edustava otos" ainakin amerikkalaisten ja brittien nykyravinnosta, joissa maissa yli puolet kaloreista tulee valmisruoista. (Vanha aloituskuva jäi toki edellee uuden kuvan alapuolelle.) Nitraus poisti kokonaan hampurilaiskuvan perustelematta asiaa, vaikka minä olin perustellut sen lisäämisen seuraavasti: "Vaihdoin eka kuvan realistisempaan. Vihannekset ja hedelmät ovat valokuvauksellisia muttei kovin edustava otos ihmiskunnan ravinnosta.". Palautan nyt hampurilaiskuvan ja laitan Nitraukselle kehotuksen tulla keskutelemaan asiasta.109.240.11.207 27. elokuuta 2021 kello 03.00 (EEST)

Wikipedian ei pidä ottaa poliittista kantaa, se on aivan totta. Mutta ei myöskään kannata alleviivailla mielipiteitään, oli sitten kasvissyöjä tai sekasyöjä. Sitä pidetään häiriköintinä. Hampurilaisen jälkeen artikkelin kuvitus olisi aika yksipuolinen. Lihaa, proteiinia ja lihaa.

Juustotarjottimen sijasta voisi olla vaikka jokin eläimen pentu imemässä maitoa. Sitten vaikka jokin äärimmäinen esimerkki anaerobisesta bakteerista, joka syö rikkivetyä, jäteöljyä tai muovia energiakseen. Toisesta luomakunnan ääripäästä sitten varmaankin löytyy se BicMac. Joka tapauksessa artikkeli käsittelee nyt vain ihmisen syömistä. Myöhemmin tänään ehtii etsiskellä Commonsista sopivia kuvia, jollei joku muu ehdi ensin. Ja ruokavaliotappeluita vartenhan on muita artikkeleja, kuten Ravitsemus, Ruokavalio... --J. Sketter (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 05.06 (EEST)

Ei ollut mitenkään yksipuolinen kuvitus, vaan hampurilaisen jälkeen oli iso kuva täynnänsä vihanneksia ja hedelmiä. Sitten luvussa proteiini oli kuvituksena yleisimpiä valkuaisen lähteitä eli lihaa ja juustoa. En osaa nähdä kyseisessä kuvavalikoimassa mielipiteitä suuntaan eikä toiseen, ainakin oma tarkoitukseni oli esitellä ruoka-aineita silmällä pitäen toisaalta niiden edustavuutta eli siis yleisyyttä ainakin länsimaisessa ruokakulttuurissa (hampurilainen, liha, juusto) ja toisaalta myös monipuolisuutta eli juurikin se kakkoskuva. Toivoisin hieman rakentavampaa ja positiivisempaa otetta eikä iänikuista salaliitto- /propaganda ym. vainoharhaisuutta. Anteeksi, jos oli loukkaavasti sanottu tuo äskeinen, mutta kun se tuli tästä väistämättä mieleeni. En mitenkään voi käsittää, että hampurilainen-vihannes-yhdistelmä voitaisiin tulkita häiriköinniksi (taikka lihan ja juuston esittely proteiinia käsittelevässä luvussa. Koska liha ja juusto ovat tasan tarkkaan sekä Suomessa että globaalisti, ne raaka-aineet, joista ihmiset proteiininsa nappaavat. Jos kyseinen asiaintila sekä roskaruoan yleinen mättö eivät miellytä, niin se on sitten jo ihan eri juttu...

Sinänsä toki erittäin hyvä idea laajentaa kuvistusta eläinten ravintoon. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että yksi kuva on joka tapauksessa oltava sellainen, joka viittaa keskiverto länsimaisen pulliaisen ravintoon.46.132.6.31 27. elokuuta 2021 kello 22.48 (EEST)

Vaihdoin hampurilaisen pizzaan ja lisäsin valkuaislähteisiin soijarouheen sekä kuvatekstin, joka kertoo sen ympäristöystävällisyydestä.46.132.6.31 27. elokuuta 2021 kello 23.12 (EEST)

Asenteeni on vallan rakentava. Edelleen kun artikelin nimi on "ravinto", eikä "ihmisen ravinto" eli ruoka, niin artikkelia pitäisi kehittää monipuolisemmaksi. Eikä keskittyä kylvämään sitä pelkkiä ruokalajien kuvia täyteen. Siinä toki on vähän tekemistä. Kuten edellisisten linkkien määrästä näkee, nämä ravintoartikkelit menevät moni melkein päällekkäin. Ensimmäinen pohdinta varmaan olisi ravinnon ja ravinteen välinen ero. --J. Sketter (keskustelu) 28. elokuuta 2021 kello 03.54 (EEST)

Ruoka on määritelty wikipediassa kylläkin "ihmisen tai eläimen ravinnoksi". (Ei siis vain ihmisen ravinnoksi.) (Et sitten hommannutkaan niitä eläin-/ mikrobikuvia.) –Kommentin jätti 86.115.119.72 (keskustelu)

Kuitu

Artikkelissa luki että "ruoassa on myös kuituja, joita ihmisten elimistö ei pysty pilkkomaan, vaan ne kulkevat elimistön läpi sellaisenaan puhdistaen samalla suolistoa." Liukoinen kuitu pilkkoutuu kyllä elimistössä asustavien suolistobakteerien toimesta, jotka lisääntyvät sen avulla tuottaen siitä samalla rasvahappoja, vetyä, metaania ja hiilidioksidia. Eli eivät tosiaankaan kulje suolen läpi sellaisenaan. Kuidun "elimistöä puhdistava vaikutus" vaatisi mielestäni (tieteellisen) lähteen. Muutin lauseen muotoon "Ruoka sisältää yleensä myös kuituja, joista osa toimii paksusuolen bakteerien ravintona".