Keskustelu:Radioaktiivinen vuoto

Termi "radioaktiivinen vuoto" on käytössä kansan suussa vähän väliä, joten katsoin sen selittämisen arvoiseksi, vaikka artikkeli jo poistettiinkin.

Palautin artikkelin historian samalla, jotta nähdään tarvittaessa, mistä tähän on tultu. --Aulis Eskola 28. tammikuuta 2009 kello 23.07 (EET)

Mielestäni kappale "radioaktivisen vuodon valvonta" ja ensimmäinen osa kappaleesta "radioaktiiviset vuodot ydinonnettomuuksissa" olivat ihan asiallisesti kirjoitettu (ja siksi ne pitäisivät palauttaa). Roska-merkinnän jättäjän kanssa olen kyllä samaa mieltä siitä, että "aina tapahtuu vuotoa" ja se palovarointinjuttu oli höpöä. (Rajallisen käsityskykyni mukaan palovaroittimen amerikium-241:n tuottama alfasäteily on senverran heikkoa, ettei se läpäise edes palovaroittimen kuorta.) --Krgeqewrjsif 28. tammikuuta 2009 kello 23.07 (EET)

Palautin historian, jotta vanhaa materiaalia voidaan tarkistella ja siirtää mahdollisesti sopivin osin tarkoituksenomaisiin paikkoihin. En pitäisi materiaalin palauttamista tähän artikkeliin hyvänä, koska nuo termit "radioaktivisen vuodon valvonta" ja "radioaktiiviset vuodot ydinonnettomuuksissa" ovat epämääräistä kansankieltä kuten "radioaktiivinen vuoto" ja "radioaktiivinen säteily". Pitäisin parempana, että materiaali siirrettäisiin virallisempien ilmaisujen alle (teknillisesti ja tieteellisestikin oikeiden ilmaisujen alle) ja sitten niihin viitattaisiin tästä artikkelista. En osaa heti sanoa, miten kaikki tuo mainitsemasi materiaali jäsennettäisiin ja sijoitettaisiin, mutta ymmärtänet tavoitteen. --Aulis Eskola 28. tammikuuta 2009 kello 23.17 (EET)

Jos tarkoitetaan aineen karkaamista, pitäisi kait puhua vähintäänkin "radioaktiivisen vuodon sijaan" "radioaktiivisen aineen vuotamisesta".

Hieman ongelmallinen on myös termi säteilyvuoto, mutta senkin mahdolliset merkitykset pitäisi yrittää selittää. --Aulis Eskola 28. tammikuuta 2009 kello 23.22 (EET)

Jep, ymmärrän toki tavoitteet. Ihmiset usein pelkäävät sellaista mitä eivät ymmärrä, ja harvat ihmiset ymmärtävät mitä "radioaktiivisuus" edes on. Vuotona tässä tapauksessa voidaan pitää radioaktiivisen aineen päätymistä johonkin epätoivottuun paikkaan (pitäisikö tässä yhteydessä tarkastella radonin tihkumista kellareihin?). Radioaktiivisena aineena (tässä yhteydessä) voisin pitää jotain sellaista, missä spontaanisti tapahtuu ytimien hajoamisia, fissiota. (Radiaktiiviset prosessit toki tuottavat ionisoituneita ja tai eri tavoin virittyneitä hiukkasia, jotka eivät kuitenkaan ole labiileja. Näidenkin hiukkasten vuotaminen on yleensä epätoivottavaa.) Aktiivisuus tarkoittaa hajoamisten määrää sekunnissa. Kontaminaatio tarkoittaa yksinkertaisesti saastumista. ²³⁸U:n puoliintumisaika on ns. todella pitkä, joten sen aktiivisuus on pieni. Radon on (ainakin puhtaana) normaalilämpötiloissa kaasumainen ja sen eri isotooppien puoliintumisajat vaihtelevat suunnilleen välillä 45 µs - 3,8 d. Hyvin aktiivista kamaa siis. Nämä kaksi ainetta edustavatkin "vaaralisuusasteeltaan" eri ääripäitä. Vuodon vakavuuden määräkin oikeastaan vain kaksi tekijää: mitä ainetta on vuotanut, miten paljon on vuotanut. Sivuhuomiona muuten, muistan erään ulkomaisen ydinlaitoksen haljennutta juomavesiputkea uutisoidun "radioaktiivisena vuotona". --Krgeqewrjsif 29. tammikuuta 2009 kello 00.38 (EET)

Tämä "radioaktiivinen vuoto" on niin kumman epämäärinen käsite, että pyrkisin korvaamaan sen kokonaan teksteissä. Radonin tulo asuntoihin on toisaaltaan sekin radioaktiivista vuotoa, koska siinäkin radioakviivista materiaalia tulee sopimattomaan paikkaan, mutta eipä tuollaista termiä ole tuossa asiayhteydessä kuullut käytettävän. Tämä artikkelin vanhojen tietojen

a) muotoilua (ilmaisutavat ja termit)

b) sijoituspaikkaa (mikä artikkeli ja mikä alakappale)

pitäisi pohtia ihan kappale kappaleelta erikseen, jos niitä aikoo käyttää. Jos on intoa, kappaleet voisi siirtää historiikista ensin vaikka tänne analysoitavaksi, muokattavaksi ja keskusteltavaksi. Ennen uudelleensijoittamista pitää kyllä ilmaisut ja termit perata kuntoon ja ohittaa selvästi väärät ja hatarat kansanomaiset käsitykset. --Aulis Eskola 29. tammikuuta 2009 kello 18.06 (EET)

Termeistä vieläkin: STUKin sanasto ([1]) tuntee sanan "päästö", mutta vuoto jää väkisin kansanomaiseksi hieman epämäääriseksi termiksi. Päästön selitys pistetty sen takia artikkelin loppuun. --Aulis Eskola 23. helmikuuta 2009 kello 21.47 (EET)