Keskustelu:Q

Palautin suomen kielen (lähteistetyn) ääntämisohjeen artikkeliin. Onko jotain syytä, miksi sitä ei tulisi mainita? --Jannex (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 18.58 (EET)

Ääntämisohjehan on jo ensimmäisellä rivillä, joten miksi toistaa sitä? Poistin myös maininnan väärästä ääntämisestä, koska sellaisiahan on ääretön määrä, eikä niiden mainitsemisessa ole mielestäni järkeä. Mutta en poista sitä enää uudelleen. --Savir (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 19.21 (EET)

No juu, ehkä tuo maininta hyperkorrektiudesta menee jo liiallisuuksiin. Ja jos se poistetaan, ei lauseeseen jää enää muuta kuin maininta yleisestä virheestä guu. Onko tuo nyt sitten mainitsemisen arvoinen seikka, hankala sanoa. --Jannex (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 23.43 (EET)

Artikkelissa on syytä mainita virheellinen mutta yleinen ääntämys guu. Aihetta on käsitelty riittävän laajasti riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Ylen kyselyssä lähes puolet käytti guu-muotoa. Koska suomessa on selvästi käytössä kaksi lausuntatapaa, nämä ovat artikkelin kannalta merkittäviä seikkoja (vaikka toista muotoa pidettäisiinkin virheellisenä). --Wähäwiisas (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 16.36 (EEST)

Minä taas olen edelleen sitä mieltä, että joidenkin suomalaisten harjoittamaa virheellistä ääntämistä ei ole syytä ilmoittaa. Se että jotkut tässä maassa ääntävät kirjaimen nimen väärin on korkeintaan kuriositeetti, ja sen ilmoittaminen johdannossa legitimoi sen turhaan. Wikipediassa on lukemattomia asiasanoja, joiden nimi äännetään usein väärin. --Savir (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 16.45 (EEST)

Virheellinen mutta laajalle levinnyt tieto on yleensä syytä oikaista, ettei virhe leviä enempää. Asiassahan on selvästi kaksi erilaista näkemystä. Lähteet pitävät muotoa kuu oikeana, mutta toinenkin mielipide on olemassa. Sivulla Wikipedia:Neutraali näkökulma kohta "Palstatilan antaminen vähemmistönäkemyksille" sopinee myös tähän artikkeliin. Guu on "vähemmistönäkemys". Kompromissina ehdotan, että ääntämys käsitellään artikkelissa myöhemmin kuin ensimmäisessä kappaleessa, jolloin guu ei pomppaa heti silmille. --Wähäwiisas (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 17.00 (EEST)

Itse pidän kirjainten nimiä "virallisina" niminä samoin kuin esim. ihmisten nimiä, en mielipidekysymyksinä joita vähemmistönäkemysohje koskee. "Guu" on vain virheellinen nimi, kuten esim. "Zyskovits". Tuo kompromissiehdotus on kuitenkin ihan sopiva, kai siihen on pakko tyytyä. Muotoillaan se sitten niin, että "moni suomalainen ei tunne kirjaimen nimeä" tms. --Savir (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 17.08 (EEST)

Kiva, että pääsimme yhteisymmärrykseen. Asian voinee esittää neutraalisti siten, että on kaksi ääntämystä, joista toista pidetään oikeana (ja uskottavat lähdeviitteet perään). --Wähäwiisas (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 17.45 (EEST)

Oikea ja lähteistetty muoto riittää. Vittu-artikkelissakaan ei mainita (eikä pidäkään mainita), että monet suomalaiset lausuvat sen viddu. --Lax (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 08.18 (EEST)

"Vääristä" muodoista on Wikipediassa mainittu esim. äs/es, suhu-s/hattu-s, velaarinen nasaali/äng-äänne, tilde/matomerkki, šakki/shakki, osk/ok., 8-bittinen Ascii, Ay, yksityinen elinkeinonharjoittaja/toiminimi ja vaikkapa Viro/Eesti. Ei ole mitään yleistä sääntöä, etteikö (jonkun mielestä) virheellisiä tai epävirallisia muotoja voi mainita. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 10.40 (EEST)

Väärät ja "väärät" muodot ovat eri asia. Antamistasi esimerkeistä ainoastaan äs/es on vastaava kuin tämän artikkelin tapaus, ja siinäkin toinen on vain vanhentunut muoto, ei siis väärä. --Lax (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 14.06 (EEST)

Esimerkeistä käy selkeästi ilmi, että tähän tietosanakirjaan sopii varsin hyvin vanhentuneiden ja eri tavoin virheellisten muotojen käsittely, ja näin on myös tehty. Guu ei ole tässä suhteessa poikkeuksellinen. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 15.33 (EEST)

Koska artikkelissa näyttää olevan muokkaussota käynnissä, suojasin artikkelin viikoksi. Ilmoitin asiasta myös viimeisimmälle muokkaussotivalle IP-osoitteelle. Laitan artikkelin keskutelusivun tarkkailulistalleni, mikäli asiassa päästään yhteisymmärrykseen ennen viikon kulumista. Tällöin minä tai joku muu ylläpitäjistä voi toki poistaa suojauksen jo aikaisemmin. --MiPe ^(wikinät) 12. elokuuta 2014 kello 17.26 (EEST)

Jos mainitsemme sekä kuu- että guu-ääntämyksen yllä olevan mukaisena, motivaatio muokkaussotimiseen saattaisi laskea, vaikka eihän noista aina tiedä. --Wähäwiisas (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 17.45 (EEST)

Minusta guu-muodon yleisyys tekee siitä muutakin kuin kiinnostavan kuriositeetin, ja se kannattaa mainita artikkelissa, varsinkin jos on kerran tutkittu, että niin ja niin moni suomalainen käyttää kyseistä muotoa. Kirjainta käsittelevässä artikkelissa on oikeastaan vain muutama aihe, josta on järkevää kirjoittaa (merkin historia, ääntäminen, muut esitystavat ja merkitykset), voidaan aiheisiin paneutua tarkemminkin. Asian voi muotoilla myös niin, että guu on helposti lähteistettävissä oleva knoppi, joka voidaan luontevasti tuoda esiin lausumisohjeen yhteydessä ja jonka esiintuomisella ei myöskään mitään menetetä. Legitimoinnista ei voitane puhua, jos kerran erikseen mainitaan, että näin sitä Q:ta ei ainakaan lausuta. --Miihkali ^(artikuloi) 15. elokuuta 2014 kello 11.22 (EEST)

Vaikka muokkaussotaan aktiivisesti osallistunut ip-osoitteella muokkaava henkilö ei olekaan osallistunut keskusteluun, päätin poistaa suojauksen, koska asiassa on selvästi havaittavissa ainakin konsensuksen hakua. Katsotaan miten käy. --MiPe ^(wikinät) 15. elokuuta 2014 kello 20.06 (EEST)

Näyttää hyvältä! Enpä olisi uskonut, että aiheesta saa noin paljon irti. :) --Miihkali ^(artikuloi) 16. elokuuta 2014 kello 15.33 (EEST)

Kiitos. Q-kirjaimesta muissa kielissä voisi laajentaa lisää, jos on lähteitä. --Wähäwiisas (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 19.16 (EEST)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Olisiko tässä ainesta lupaavaksi artikkeliksi? Aiheesta on saatu hämmentävän paljon tekstiä aikaiseksi ja viitteistys on aukoton. Jos jotenkin haluaisi vielä artikkelia laajentaa, niin tuo englanninkielisen Wikipedian kuvallinen katsastus kirjaimen kehityksestä hieroglyfistä latinalaiseksi aakkoseksi voisi olla kiinnostava. Se kuitenkin vaatisi lähteiden merkitsemisen. --Miihkali ^(artikuloi) 31. elokuuta 2016 kello 18.53 (EEST)

Mikä ettei. Täällä oli lisäksi hauskaa, kun inspiroiduin kehittelemään mahdollisimman murteellista tapaa ääntää Notre Damen kellonsoittajan nimeä, "Kuaasimoto", vrt. lause "Ministeri kirjoitti plokissaan Kuaasimotosta". --Ukas (keskustelu) 31. elokuuta 2016 kello 20.54 (EEST)

Kannatan. Ehkä suomen kielen ääntämisen esittely ihan ensimmäisenä on vähän hullunkurista siihen nähden, että suomessa kirjainta käytetään melko vähän.--Tanár 3. syyskuuta 2016 kello 13.23 (EEST)

Pitäisikö "muita esitystapoja"- ja "Q-kirjaimen merkityksiä" -osioihin lisätä lähteitä? Lisäsi tuossa merkityksiä-osiossa ei ole mitään pikku-q:sta, ainakin fysiikassa sillä on jotain käyttöä. --PtG (keskustelu) 4. syyskuuta 2016 kello 12.21 (EEST)

Ainakin osaksi nuo ovat mielestäni ns. yleissivistystä, jota on vähän triviaalia viitteistää. Radioaakkoset esimerkiksi löytyvät netistä vaikka kuinka monesta paikasta, kuten täältä: http://radioaakkoset.com --Tanár 4. syyskuuta 2016 kello 14.21 (EEST)

Sitä mäkin ajattelin, mutta hain vielä toista mielipidettä. Tosin tuolla taitaa olla pieni virhe, sillä rationaalukujen joukkoa taidetaan merkitä pääsääntöisesti ℚ:lla, ei Q:lla. --PtG (keskustelu) 4. syyskuuta 2016 kello 16.37 (EEST)

Huh. Eipä uskoisi, että yhdestä kirjaimesta saa noinkin paljon asiaa. Kannatan ehdottomasti. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 5. syyskuuta 2016 kello 19.23 (EEST)

Hm juu. Muutama osio on lähteetön, mutta siitä huolimatta kannatusta lupaavaksi. Merkitsen.--Tanár 13. syyskuuta 2016 kello 19.37 (EEST)

Poistin oudon kuvauksen soinnillisen r-äänteen ääntämyksestä. 86.114.227.78 11. kesäkuuta 2021 kello 07.50 (EEST)