Keskustelu:Pyroklastinen virta

Laatuarviointi

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Olisiko tästä lupaavaksi? --PtG (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 21.07 (EEST)

Tätä lukiessa kokee kiitollisuutta siitä, ettei Turun suunnalla ole tulivuoria. ”Suorasta todisteesta” voisi ehkä muotoilla toisin. Muuten tämä on sillä tasolla, mitä lupaavilta on mielestäni järkevää vaatia. --Miihkali ^{(K • M)} 10. syyskuuta 2021 kello 09.31 (EEST)

Kannatan lupaavaksi. Yhdessä kohdassa oli pientä haittaa luettavuudessa: kun luin kolmesta eri syntytavasta, tajusin missanneeni kakkosen vasta luettuani kappaleen loppuun. Tuota voisi ehkä selkiyttää lisäämällä pari lisäsanaa tuohon kakkoseen. Muuten oivallinen artikkeli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 14. syyskuuta 2021 kello 18.38 (EEST)

Kannatan  Lupaavaksi--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 21. syyskuuta 2021 kello 7.44 (EEST)

Toivoisin hieman enemmän pyroklastisten virtojen ominaisuuksien kattavampaa/kriittisempää kuvaamista artikkeliin, ja ainakin jonkin verran laajempaa kirjallisuuskatsausta. Esimerkiksi Britannica-tietosanakirjan sisältö on kokemukseni mukaan paikoitellen epätäsmällistä tai jopa virheellistä. Lyhyessä artikkelissa ja lähteistystä aloittaessa Britannican käyttö on ok, mutta artikkelien laatuluokituksia tavoiteltaessa tuon teoksen sisältöjä (tässä artikkelissa vaikkapa väitettä purkauskaasujen ja tuhkan äärilämpötilasta) on hyvä varmentaa ja tarvittaessa korjata muilla lähteillä. Oppi- ja tutkimuskirjallisuutta, niin ammattikirjallisuutta kuin sarjajulkaisujakin on käytetty toistaiseksi lähteenä varsin suppeasti. Esimerkiksi pyroklastinen virojen kuljettaman aineksen määrästä ja virran ulottuvuudesta (kuinka kauas voi yltää) ei artikkelissa mainita vielä mitään. Vaikkapa San Diegon osavaltionyliopiston yleistajuinen verkkosivu (englanniksi) (How volcanoes work, kohta Pyroclastic flows) mainitsee esimerkiksi 6000 vuotta sitten Japanissa 60 km etäisyydelle yltäneestä pyroklastisesta virrasta, josta 10 km virta olisi edennyt avoimella merialuella. Pitemmällekin on pyroklastiset virtaukset edenneet (vrt. esim. Andien alueella Argentiinassa 2,08 miljoonaa vuotta sitten tapahtunutta pyroklastista purkauksen tutkimusartikkeli Ray A. Cas, Heather M. Wright, Christopher B. Folkes, Chiara Lesti, Massimiliano Porreca, et al. : The flow dynamics of an extremely large volume pyroclastic flow, the 2.08-Ma Cerro Galan Ignimbrite, NW Argentina, and comparison with other flow types. Bulletin of Volcanology; Heidelberg 73 (10, Dec. 2011): 1583-1609 (englanniksi) (kokoteksti aukeaa ainakin sopivien tutkimuskirjastojen/yliopistojen kautta). Nämä nopeahkoina ensihuomioina. Kun perustiedot on katettu hieman paremmin ja lähteistetty luotettavammin, voisi olla lupaava. Hyväksi pyrittäessä luokitteluja ja kuvausta saisi sitten täsmentää enemmän. Nyt on mainittu (kuvatekstit mukaanluettuna) kuusi esimerkkitapausta, mutta näistäkään kaikkia tapauksia ei ole lähteistetty (jollei valokuvaa ei katsota lähteeksi). Uskoisin, että sisältöä systematisoimalla myös kuvitusta on helpompi kehittää; tämä ei ole mielestäni vielä vaatimus lupaavaksi pyrittäessä. --Paju (keskustelu) 26. syyskuuta 2021 kello 13.29 (EEST)

Michiganin tekn. yliopiston (Michigan Tech) verkkosivu: Pyroclastic Flows (englanniksi) antaa eräitä lukuarvoja virtauksen äärilämpötiloille ja ulottuvuudelle.--Paju (keskustelu) 26. syyskuuta 2021 kello 13.39 (EEST)

Lisäsin Aiheesta muualle -osaan pari Youtube-videota. --Paju (keskustelu) 26. syyskuuta 2021 kello 14.11 (EEST)

Kokeellista tutkimusta (Nature video): Pyroclastic flows: The secret of their deadly speed (englanniksi) (youtube.com)

Viimeisimmästä kommentista kulunut nyt jo reilusti yli kaksi viikkoa. Kannatusta on  Lupaavaksi ja vastustusta ei tunnu olevan, joten merkitsen ja arkistoin.----OtsoTA (keskustelu *muokkailut) 21. lokakuuta 2021 kello 13.59 (EEST)