Keskustelu:Putinin maailmansota
Lento-onnettomuus vai maailmansota?
[muokkaa wikitekstiä]Kirjaa arvioitaessa on pohdittu paljon Smolenskin lento-onnettomuutta ja tietoja siitä. Se on ymmärrettävää, koska aihe on arka Puolan sisäpolitiikassa, jota Suomen kirjoittelu kuvastelee. Kirjan pääaihe, Putinin maailmansota on unohtunut kirjan vastaanotosta. Erotin arviot Smoleskin lentoturmasta ja arviot kirjasta kokonaisuudessaan, tiivistin Smolenskin osuutta. Olen kirjannut luetteloa kirja-arvioista. Artikkelin kuvausta kirjan sisällöstä voisi tarkentaa, onhan kirjassa myös mm. metropoliitta Leon haastattelu Venäjän patriarkka Kirillistä ja Aron raportti Ghanasta Länsi-Afrikassa, jossa kirjoittaja tutustui Venäjän trollitehtaan tapaiseen yritykseen. Kirjassa on tietoja Berliinistä käsin toimiva Venäjän propagandakanava Ruptlyn toiminnasta ja katsaus Pronssisoturin tapahtumiin Virossa. Nämä kirjallisuuskritiikki näyttää unohtaneen, mutta EU-vaalikampanjoiden ollessa kuumimmillaan tuskin voi odottaa laajempia näkökulmiakaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 12.30 (EEST)
- Ei kai kirjan maailmansota-väitteissä ole mitään mikä ei olisi tuoreessa muistissa lukijoilla. 14 vuotta vanhaan lentoturmaan palaaminen on se yllättävä veto. Aivan kuten Nokia-yhtiön floppaaminen 2008 ja Estonia-laivan uppoaminen 1994 olisivat liittyneet jotenkin toisiinsa. --37.33.216.177 8. kesäkuuta 2024 kello 12.44 (EEST)
- Kun kirjaa arvioidaan, pitäisi ottaa huomioon sen koko sisältö. Wikipedia-artikkelin pitäisi myös olla tasapainossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 12.53 (EEST)
- Olen samaa mieltä siitä, että kirjaa olisi voitu julkisuudessa käsitellä laajemmin. Kun julkinen käsittely on kuitenkin pitkälti keskittynyt lentoturmaa koskevien väitteiden ympärille, kirjasta on vaikea tarjolla olevien lähteiden pohjalta kirjoittaa kovin monipuolisesti. Todennäköisesti kirjan käsittely jatkuu ja jatkossa saamme lisää lähteitä sekä sellaista monipuolisempaa kritiikkiä, jota artikkelissa voidaan siteerata. --Quadriplegia (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 13.23 (EEST)
- Kriitikoille voi lähettää vastineen. Kriitikko kuitenkin kirjoittaa omista lähtökohdistaan, siitä mikä häntä kiinnostaa, ja toisaalta hän nostaa esiin asioita, joiden arvelee kiinnostavan juuri sen kirjan lukijaa. Kritiikki on aina henkilökohtainen kannanotto, ja neuvot voivat jäädä kuulematta. Kirjan ilmestymisestä on kulunut runsas kuukausi, ja näemme tosiaankin vielä arvioita, joissa näkökulma voi olla toinen. Dramaattinen lentoturma on tapahtunut meitä lähellä, Ghanan tapahtumat eivät samalla tavalla synnytä täällä suuria otsikoita. Mutta ei hätäillä. --abc10 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 13.40 (EEST)
- Joo, hyvä näkökulma, tarvitaan enemmän luotettavia kirja-arvioita. Tämän kirjan vastaanoton kohdalla voi kysyä, mikä on kirjallisuuskritiikkiä tai kirjan kokonaisarviointia ja mikä kirjan osa-alueisiin puuttuvia oikaisuja, faktantarkistus ei sitä käsittääkseni ole. Arvelen, että osa Puolasta tulleista kommenteista liittyvät maan sisäpolitikkaan enemmän kuin kirjaan, eihän sitä ole käsittääkseni vielä julkaistu puolaksi. Jos ajattelee maailmansota-aihetta, jokaisella on omien taustojensa mukainen näkökulma. Itsekin luin kirjasta tarkasti sen Afrikka-osuuden kiinnostukseni kohteen mukaan. Mutta Aron kirjan otsikon mukainen aihe on vakavan pohtimisen arvoinen. Putinin politiikka saattaa todella johtaa maailmansotaan, tai se on hybridisodan muodossa jo mahdollisesti alkanut.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 14.32 (EEST)
- Kyllä tietosanakirjan kirja-artikkelista on syytä käydä ilmi, onko kirja vakavasti otettava ja ammattimaisesti kirjoitettu kuvaus otsikon aiheesta vai onko siitä esimerkiksi merkittävä osa kyseenalaista salaliittoteoriaa. Olet merkinnyt lähteeksi Huttusen kirja-arvion. Miten siinä muuten suhtauduttiin Smolensk-osioon? Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 15.11 (EEST)
- Joo, hyvä näkökulma, tarvitaan enemmän luotettavia kirja-arvioita. Tämän kirjan vastaanoton kohdalla voi kysyä, mikä on kirjallisuuskritiikkiä tai kirjan kokonaisarviointia ja mikä kirjan osa-alueisiin puuttuvia oikaisuja, faktantarkistus ei sitä käsittääkseni ole. Arvelen, että osa Puolasta tulleista kommenteista liittyvät maan sisäpolitikkaan enemmän kuin kirjaan, eihän sitä ole käsittääkseni vielä julkaistu puolaksi. Jos ajattelee maailmansota-aihetta, jokaisella on omien taustojensa mukainen näkökulma. Itsekin luin kirjasta tarkasti sen Afrikka-osuuden kiinnostukseni kohteen mukaan. Mutta Aron kirjan otsikon mukainen aihe on vakavan pohtimisen arvoinen. Putinin politiikka saattaa todella johtaa maailmansotaan, tai se on hybridisodan muodossa jo mahdollisesti alkanut.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 14.32 (EEST)
- Hyvä huomio, sillä otsikko tuskin on Pasi Huttusen kirjoittama. Se on editoijan tulkinta artikkelista, jota pääsee lukemaan vain tilaaja. --abc10 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 16.35 (EEST)
- Tein nyt niin, että luin viittaamasikirja-arvion ja täydensin artikkelia sen perusteella. Korjasin viitteen päivämäärän täsmäämään paperilehden julkaisuun. Afrikasta Huttunen kirjoittaa virkkeen verran eli toteaa Aron käyvän Ghanassa selvittämässä venäläisten vaikuttamistoimia. Ei tämä arvio välttämättä tarvitse omaa kappaletta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. kesäkuuta 2024 kello 09.11 (EEST)