Keskustelu:Punakärpässieni

ML esitti epäilyksiä "muidenkaan tietojen luotettavuudesta". Suurin osa muutoksista koski nimenomaan ulkonäön täsmentämistä, kuten katsomalla voi "ehkäkenties" huomata. Viitteistän tekstin, niin epäilyksiä ei jää. Squirrel 21. syyskuuta 2006 kello 20.45 (UTC)

Kallis ravintolaherkku

En varsinaisesti löytänyt lähteestä [1] tietoa, että punakärpässieni olisi Japanissa kallis ravintolaherkku. Toisen sivun mukaan [2] sieni tunnetaan Japanissa yleisesti myrkkysienen prototyyppinä, mutta sitä "on käytetty" Naganon prefektuurissa suolattuna. Kumpikaan sivusto ei vaikuta ihan parhaalta mahdolliselta lähteeltä. --ML 6. marraskuuta 2006 kello 15.12 (UTC)

Tieteellinen luokittelu

Kuvitellaampa, että katsomme Wikispeciesistä punakärpässienen luokittelun. Näyttää suunnilleen tältä:

• Regnum: Fungi
• Divisio: Basidiomycota
• Classis: Basidiomycetes
• Subclassis: Agaricomycetidae
• Ordo: Agaricales
• Familia: Pluteaceae
• Genus: Amanita
• Species: Amanita muscaria

Sitten katsomme tästä tämän artikkelin sisältöä, näyttää tältä:

• Kunta: Sienet (Fungi)
• Kaari: Varsinaiset sienet (Mycota)
• Alakaari: Kantasienet (Basidiomycotina)
• Luokka: Avokantaiset (Hymenomycetes)
• Alaluokka: Kokokantaiset (Homobasidiomycetediae)
• Lahko: Helttasienet (Agaricales)
• Heimo: Kärpässienet ja limalakit (Amanitaceae)
• Suku: Kärpässienet (Amanita)
• Laji: muscaria

Luokittelussa näyttää siis olevan yhteisten kohtien lisäksi paljon eroa. Ihan vertailun vuoksi mainittakoon, että Funetissa oleva tietokanta näyttäisi luokittelevan suunnilleeen Fungi < Basidiomycotina < Agaricales < Amanitaceae < Amanita < Amanita muscaria. Selittäkää tyhmälle, mistä nuo erot luokittelussa johtuvat. --Krgeqewrjsif 31. toukokuuta 2007 kello 19.48 (UTC)

Myrkyllisyys

"Muita myrkkyaineita ovat muun muassa atropiini, muskatsoni ja bufoteniini."

Enpä ole ennen törmännyt väitteeseen että punakärpässienessä olisi atropiinia tai bufoteniinia. Onko tuolle tiedolle mitään lähdettä? --Ahab 19. syyskuuta 2007 kello 22.39 (UTC)

Muskariinista

Mielestäni artikkelissa pitäisi mainita, että punakärpässienen muskariinipitoisuus on niin vähäinen, että sientä pitäisi syödä noin 70 kg, ennen kuin muskariinin aiheuttamat oireet tulisivat näkyviin (lähde: Mauri Korhosen Uusi sienikirja 1986). Näinollen muskariini on punakärpässienessä myrkytyksen kannalta käytännöllisesti katsoen merkityksetön yhdiste.--80.222.117.199 8. huhtikuuta 2009 kello 19.14 (EEST)

Tappava?

Viite [11] jota on käytetty kohdassa "Pahimmillaan myrkytys voi olla tappava[11]" ei sisällä mitään viittauksia punakärpässienen väitettyyn tappavan vaaralliseen myrkyllisyyteen. Väärä viitenumero?

Artikkelissa on selkeä virhe tappavuuden osalta.

"Pahimmillaan myrkytys voi olla tappava[7]."

ja

"Punakärpässienen on todettu aiheuttaneen ainakin kaksi kuolemantapausta Pohjois-Amerikassa[7], mutta yleisesti ottaen ne ovat todella harvinaisia."

Viite numero 7 on tämä:

1. ↑ 7,0 7,1 Piering W.F & Bratanow, N.: Role of the Clinical Laboratory in Guiding Treatment of Amanita virosa Mushroom Poisoning: Report of Two Cases (johdannossa viite A. muscariaan) CLIN. CHEM. 36/3, 571-574 (1990).

Viite koskee Amanita virosaa, joka tunnetaan myös nimellä valkokärpässieni. Sen myrkyt ovat pahimmillaan tappavia, mutta punakärpässienessä ei niitä myrkkyjä ole. –Kommentin jätti 89.27.127.192 (keskustelu – muokkaukset)

Kyseisessää artikkelissa lukee seuraavaa "In North America, most (>90%) deaths are due to A manita phalloides (“death cap”)and only a few to A. muscaria or A. virosa poisoning (2,5)." Siis kavalakärpässieni on yleisin syyllinen, mutta valkokärpässieni tulee perässä ja myös punakärpässienen on siis todettu voivan aiheuttaa kuolemaan johtavan myrkytyksen, mutta tämä on erittäin harvinaista. --MiPe ^(wikinät) 11. syyskuuta 2010 kello 12.42 (EEST)

On siis todettu voivan aiheuttaa, ei todettu aiheuttaneen. Viite ei siis tue artikkelin tekstiä.

Äh minulla on tuossa huono sanamuoto on siis nimenomaan todettu aiheuttaneen. --MiPe ^(wikinät) 11. syyskuuta 2010 kello 13.02 (EEST)

Ottakaa olmit huomioon, että kaikki sydämen tiheyttä lisäävät, pupillien muutokset jne. lueataan myrkytysoireiksi ja vasta kun henkilö alkaa nauttimaan näistä oireista tulee siitä päihteidenkäyttöä ja mikäli päihde on laitont on kyseessä huumausainekäyttö. Amanita muscariaa pidetään sieni piireissä aivan yhtä arvossa kuin suippomadonlakkiakin. Molemmat ovat siis huumesieniä, myrkkysieniä ja tällä hetkellä laittomia varsinkin nyt, kun Amanita lisättiin lääkeainelistalle. Eli, myrkkyllisyyteen voitaisiin lisätä huumeartikkeli sillä sienen huumausaine/lääkekäyttö on yleistä. Englannin kielisessä osiossa oli hyvä sitaatti keskustelussa, "me kaikki tiedämme veden olevan "myrkyllistä" liiallisesti nautittuna, käsittelemmekö me silti vettä samalla pessimismillä?". Eli tuo myrkytystila on mielestäni erittäin kyseenalainen ja voitaisiin tarkemmin alkaa keskustelemaan huumaavista vaikutuksista.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. --Iisak Lehtinen 19. syyskuuta 2011 kello 22.31 (EEST)

Lisäsin pari lähdepyyntöä. --Lakritsa 20. syyskuuta 2011 kello 07.19 (EEST)

Hoidettu pois. --Iisak Lehtinen 20. syyskuuta 2011 kello 16.23 (EEST)

Joo, käy lupaavaksi. --Lakritsa 21. syyskuuta 2011 kello 19.47 (EEST)

Koko ja ulkonäkö -osion viimeiset virkkeet ovat viitteettömiä. Muuten käy. --PtG 20. syyskuuta 2011 kello 23.34 (EEST)

No juu, laittamani viite 15 on myös vähän epätarkka. Merkitsin toiselle noista virkkeistä lähteen, katson sitä toista myös. --Iisak Lehtinen 20. syyskuuta 2011 kello 23.55 (EEST)

Käy. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 21. syyskuuta 2011 kello 19.36 (EEST)

Korjattu kaikki, mukaanlukien itse mainitsemani, joten merkkaan artikkelin lupaavaksi ja arkistoin. --Iisak Lehtinen 21. syyskuuta 2011 kello 22.59 (EEST)

Lajikompleksi

Tarvitsisi vähän siitä, että geenitesteillä on tunnistettu koko joukko punakärpässienen kryptolajeja. --Pitke (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 18.06 (EET)