Keskustelu:Puhdas maantiede

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Jos on liian suppea, niin lähteet mahdollistavat laajentamisen. Itse en kyllä nyt varmaan ehdi.--Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 22.09 (EET)

Joo. Nätti paketti.-Henswick (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 18.27 (EET) E: Niin, nätti paketti muuten, mutta vain se artikkelin keskeisin osio puuttuu :D Jos joku vääntää artikkeliin joskus yhden kappaleen verran tekstiä kirjan varsinaisesta sisällöstä, niin laskekaa tämä kannatusääneksi.-Henswick (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 15.53 (EET)

Itse olin aikeissa ehdottaa tätä, mutta tästä puuttuu kokonaan osio kirjan sisällöstä. En siis kannata. --PtG (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 20.45 (EET)

Hyvä huomio. Täytyy kai artikkelin ainoaa muokkaajaa ja aloittajaa uskoa. Tässä on kuitenkin mahdollisuuksia vaikka mihin, joten ehkä joskus vielä kuulemme tästä.--Urjanhai (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 21.03 (EET)

Olenpa näemmä muokkauskommentissa laittanut kolme vuotta sitten "taustasta vielä jotain; kirjoitetaan sisällöstä myöhemmin". Katsotaan, josko myöhemmin tulisi joskus vastaan. Tiitan kirjaa en omista, joten en ainakaan heti ala laajentamaan. --PtG (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 22.32 (EET)

Englanninkielisessä käännöksessä on myös erittäin laajat esipuheet ja johdannot (joita oletettavasti Tiittakin on käyttänyt). Katsotaan kuka vuosien saatossa ehtii ensin. --Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 08.35 (EET)

Tämä artikkeli maisemamaantiedettä käsittelevänä on uusi ilmestys. Sitähän se kuuleemma käsittelee eli kerrotaanhan tässä sisällöstä. Artikkeli on mielenkiintoinen, en tiedä kirjasta. --Höyhens (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 01.42 (EEST)

Kirja on mielenkiintoinen klassikko, ja se käännettiin joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla englanniksi. Se on vuonna 1929 Suomessa ilmestyneeltä kirjalta aika hyvin (tosin ennen suomeksi ilmestymistä se oli ilmestynyt myös saksaksi). On sanottu, että kirja on vaikuttanut merkittävästi humanistisen maantieteen kehitykseen 1960-70-luvuilla, mikä taas vaikutti koko maantieteen tieteenalan saamaan suuntaan, niin kuin artikkelissa nyt on referoitukin. Suomessa se toki oli maisemantutkijoiden tiedossa myös jo ennen kansainvälistä uutta mainetta, mutta taisi vaikuttaa enemmän maisema-arkkitehteihin kuin maantieteilijöihin. Suomalaiset ovat sen suhteen erityisellä maisemapaikalla, koska tekijän poika, akateemikko ja maantieteilijä Olavi Granö oli myös merkittävä tieteenhistorian tutkija ja kirjoitti isänsä tuotannosta paljon sekä suomeksi että muilla kielillä. Kirjakin on varmaan mielenkiintoinen, joskin kuulemma sen hassuja kohtia oli joskus 1960-70-luvuilla tapana lukea ääneen hupinumeroina illanvietoissa. Näihin on viitattu joskus uudemmassa tutkimuksessakin: "Maisematekijänä ihminen eroaa eläimistä lähinnä vaatetuksensa suuremman värikkyyden puolesta." - Mutta kieltämättähän tuo on fakta, jos menee johonkin jänkhälle, ja katselee minkä näköisiä olioita siellä liikkuu. Granön suuri oivallus oli erään nykytutkijan mukaan rakentaa maantieteellinen tarkastelu ihmisen havainnon pohjalle, mutta Granöllä tuo havaitseva ihminen ei ollut ihminen tai kansalainen yleensä vaan objektiivisuuteen ja neutraaliuteen pyrkivä tutkija. Tästä kuitenkin maantiede lähti humanistisen ja behavioraalisen maantieteen kautta kehittymään kohti humanista ja kriittistä maantiedettä. Eli kyllä tässä jutun juurta olisi. Jotakin tästä saatetaan kertoa myös artikkelissa J. G. Granö, joka perustuu hiljattaiseen, erittäin hienoon suomenkieliseen elämäkertaan.--Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 08.46 (EEST)

Ei lupaavaksi, jos sisällöstä ei kerrota. --Savir (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 09.20 (EEST)

Päätän arvioinnin. Katotaan uudestaan kun toivottu laajennus on toteutettu. Gopase+f (keskustelu) 2. huhtikuuta 2016 kello 09.03 (EEST)