Keskustelu:Pimeä aine

Suntolan teoria pimeän aineen kritiikkinä

Merkitsin Kritiikki-osion uudeksi tutkimukseksi, koska siinä käsitellään Suntolan teoriaa pelkästään hänen omien tekstiensä kautta. Asia pitäisi käsitellä toisen käden lähteiden kautta, niin ettei wikipedistien tarvitse itse käydä rajanvetoa tieteen ja pseudotieteen välillä. -Jähmefyysikko (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 15.38 (EET)

Suntolan teoriat otettava pois tästä artikkelista. --PtG (keskustelu) 18. tammikuuta 2022 kello 21.42 (EET)

Johdanto

Hei, Mun Tilit, kirjoitin tuon johdannon Rydenin kosmologian oppikirjan mukaan. Siellä sanotaan että

When observational astronomers refer to dark matter, they often mean any massive component of the universe that is too dim to be detected readily using current technology

Vaihtoehtoinen määritelmä annetaan myös:

Theoretical astrophysicists often use a more stringent definition of dark matter than do observers, defining dark matter as any massive component of the universe which doesn’t emit, absorb, or scatter light at all.

Kuitenkin, koska tässä artikkelissa halutaan yhdistää pimeä aine havaintoihin, pidin tuota ensimmäistä määritelmää osuvampana, kuten tekee myös Ryden kirjassaan. Mutta koska selvästikin haluat pitää tuon teoreettisen määritelmän mukana, täydensin nyt molemmat määritelmät johdantoon.

Toinen asia: pimeässä aineessa itsessään ei ole mitään hypoteettista. Esimerkiksi neutriino (koska sillä näyttäisi olevan massa) on molempien määritelmien mukaan pimeää ainetta. Se että muodostaako pimeä aine suuren osan maailmankaikkeuden massasta, ja mistä se koostuu on eri asia. Ole hyvä ja perustele muutoksiasi myös täällä keskustelusivulla jos et ole nykyiseen määritelmään tyytyväinen. Jähmefyysikko (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 21.07 (EET)

Jos haluaa määritellä aiemmalla tavallasi, niin vaatisi se paljon muunkin muuttamista. Katso esm. Britanica. Mun Tilit (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 21.12 (EET)

Haluatko täsmentää mitä tarkoitat? Britannica-artikkelin johdannossa puhutaan vain havainnoista ottamatta kantaa siihen miten pimeä aine vuorovaikuttaa aineen kanssa. Oikeastaan Britannica tukisi havaintoihin perustuvan määritelmän valitsemista ensisijaiseksi, jos nyt sen mukaan haluttaisiin mennä. Jähmefyysikko (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 21.24 (EET)

Kyllä, "havaintoihin perustuva", mutta lue koko artikkeli ja hahmota mitä muutoksia näkökulman muuttaminen vaatisi wiki-artikkelin sisältöön. Sisältöhän ei tue nyt tuota näkökulmaa. Mun Tilit (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 21.37 (EET)

Britanican näkökulma laskee tavallisenkin (baryonisen) aineen pimeäksi. Tuskin kukaan haluaa tästä sellaista tehdä? Mun Tilit (keskustelu) 22. tammikuuta 2022 kello 17.07 (EET)

Voi kai pimeä aine pienen prosenttiosuuden baryonistakin ainetta sisältää, ainakin havaintoperustaisen määritelmän perusteella. En näe tuossa ongelmaa. Baryoninen aine ei ole hypoteesina (sille mikä muodostaa valtaosan pimeästä aineesta) kovin vahvoilla.

. Jähmefyysikko (keskustelu) 22. tammikuuta 2022 kello 22.13 (EET)

Neutriinopuoli on myös riippuvainen määritelmästä. Jos - ja kun - pitäydymme muutetussa johdannossa ja olemassa olevassa sisällössä, niin neutriinot eivät ole pimeää ainetta. Katso Britanica.

Voit muuttaa epähypoteettiseksi, mutta muuta sit koko sisältö sen mukaiseksi. Katso Britanica (lähteissä). Mun Tilit (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 21.15 (EET)

Eikö sinun kirjoittamasi alleviivaa hypoteettisuutta? "Pimeän aineen uskotaan muodostavan suuren osan maailmankaikkeuden massasta, ja sen koostumus on yksi kosmologian ratkaisemattomista arvoituksista." Mun Tilit (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 21.23 (EET)

Niin, eikö tuo siis riitä johdannossa kertomaan sen että tässä on joku arvoitus ja jonkin teorian täytyy joustaa? Pimeän aineen määritelmään en hypoteettista laittaisi adjektiivina, ja vielä perään sanoisi että sen uskotaan muodostavan tietyn osan maailmankaikkeuden massasta, koska siinä olisi silloin konditionaali kaksi kertaa. Jos tässä on muuten jotain epäselvää, niin kannustan kyllä kirjoittamaan tuonne Vaihtoehtoja pimeälle aineelle -osioon (ent. Kritiikki) esimerkiksi MOND-teorioista, ja muista laajalti tutkituista vaihtoehdoista. Jähmefyysikko (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 21.40 (EET)

En nyt halua johdantoa muuttaa. Kysyin vaan, kun väität nielestäni, ettei kyse ole hypoteettisesta aineesta. "Hypoteettinen" ei ole konditionaalimuoto. Mun Tilit (keskustelu) 22. tammikuuta 2022 kello 17.07 (EET)

Menee pilkunviilaukseksi, mutta pointti on oli siis se että hypoteesi on siinä osassa että pimeä aine muodostaa ison osan maailmankaikkeuden massasta, ei siinä etteikö taivaalla olisi kohteita joita emme näe niiden valon perusteella.

Termiä "pimeä aine" käytetään tietysti myös eri merkityksessä tarkoittamaan "sitä jotain asiaa mikä aiheuttaa poikkeamat teorioista, mutta jonka luonnetta emme tunne vielä". Tuo poikkeama itsessään ei ole enää pitkään aikaan ollut hypoteesi, mutta jos oletetaan että se jokin on ainetta, niin kai sitä voi sitten kutsua "hypoteettiseksi" aineeksi. Tosin asian voisi ilmaista täsmällisemminkin.

. Jähmefyysikko (keskustelu) 22. tammikuuta 2022 kello 22.52 (EET)

Myös artikkelin kuvaus lähtee siitä, että tämä artikkeli käsittelee hypoteettista ainetta. Mun Tilit (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 21.23 (EET)

Kuvaus joustaa jos niikseen tulee. Sitä tulisikin parantaa, esim. joku viittaus maailmankaikkeuteen siinä saisi olla. Mutta ei lähdetä siihen nyt;) Jähmefyysikko (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 21.43 (EET)