Keskustelu:Perintöesine

Merkittävyys

Sananselityksen jälkeen menee melkoiseksi lähteettömäksi mutuiluksi tyyliin "matkamuisto sota-ajalta". Tarvitaanko tällaista? Voiko tälle edes löytää muita lähteitä kuin sanakirjat, vai onko tämä juridinen käsite? –Kotivalo (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 21.17 (EEST)

Aihetta on kyllä käsitelty huomattavan laajasti luotettavissa lähteissä, en ymmärrä täysin mitä tarkoitat "aiheesta riippumattomilla". Ainakin (sekä kauno- että tieto-) kirjallisuudessa käsite esiintyy usein. Jos osa artikkelin tiedoista tuntuu liian triviaalilta, niin niitä voi karsia. Ajattelin vain laittaa hieman esimerkkejä aiheeseen liittyen. --Rabies-paimen makkara lurjus 7 (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 21.28 (EEST)

En yllä puhu mitään aiheesta riippumattomista lähteistä, mutta Wikipedian merkittävyyskäytäntö kyllä puhuu. Jos se on juridinen termi, etsi sille juridiikkalähteitä joissa se määritellään ja sitä käsitellään. Artikkelin jokaisen virkkeen pitäisi perustua johonkin lähteeseen, ei omaan funtsailuusi. --Kotivalo (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 21.32 (EEST)

Aiheesta riippumattomuus on mallineen yleinen fraasi, joka ei ole ongelma tässä tapauksessa. Ongelma tässä tapauksessa on, että ei ole annettu mitään lähteitä vaan kehitelty sananselitystä omana fiilistelynä yli sen mitä sanakirja sanoo ilman mitään lähteitä. Jos on niin kuin tässä selostetaan, niin näille päätelömille tulisi olla joku lähde. Kuitenmkin jos (ja kun) tällaisia lähteitä on, niin ne luultavasti eivät kohdistu sanaan perintökalu, joka on melko epämääräinen tilapäisilmaisu ainakin suomen kielessä.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 19.25 (EEST)

Et yllä, mutta kirjoitit keskustelusivulleni. En tiedä käytetäänkö termiä juridiikassa. Minulla ei ole nyt mielenkiintoa alkaa etsiä teoksia, jossa sana mainitaan, joten voit vapaasti poistaa artikkelin, jos tahdot. Wikipediaa selaillessani olen kyllä huomannut melko paljon virkkeitä, jotka eivät tunnu perustuvan lähteisiin, joten sinulla on paljon työtä mikäli tahdot poistaa kaikki lähteettömät virkkeet. --Rabies-paimen makkara lurjus 7 (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 21.40 (EEST)

Ei kai tämä niinkään juridiikkaa ole kuin sanan etymologiaa. Vuoden 1734 lain perimyskaaressa puhutaan "irtaimesta calusta", jolla tarkoitetaan irtainta tavaraa kiinteän omaisuuden (tai rahan) vastakohtana. Kalu tarkoittaa siis tavaraa ja perintökalu sellaista esinettä, joka on perintönä saatu eikä itse ostettu tai valmistettu. Tämä määritelmä on omiaan vaikkapa wikisanakirjaan. --Pxos (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 22.30 (EEST) Lisäys: Siis ei merkittävä mielestäni. Artikkelin sisältö tunnearvoista ja isovaarin sotamuistoista on pelkkää fiilistelyä, joka ei sovi tietosanakirjan sisällöksi. --Pxos (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 22.59 (EEST)

En-wikistä löytyy artikkeli en:Heirloom, johon kielilinkkasin tämänkin artikkelin. Vanhassa brittilainsäädännössä käsitteellä näkyy olleen merkittävähkö juridinen merkitys, mutta toisaalta muita kielilinkkejä ei artikkelissa ole. –Kotivalo (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 09.23 (EEST)

Tuohon vanhaan juridiseen merkitykseen sanan "kalu" käyttö tässä varmaan perustuu, mutta toisaalta Suomessa (tai Ruotsissa) erityisesti perityllä kalulla ei ole tainnut olla Kotivalon yllä viittaamaa merkitystä, joten tämä ilmeisesti jää suomalaisessa yhteydessä vaille erityistä juridista merkitystä ja vain kuvalevaksi ilmaisuksi tai nimenomaan sanaksi, joka on sananselityksellä selitrtty.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 19.25 (EEST)

Heirloom on perhekalleus. --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 21.53 (EEST)

Lukuun ottamatta englanninkielisen Wikipedian artikkelia, jossa se on perintökalu. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 22.24 (EEST)

Englannin kielessä sana lieneee siirtynyt historiallisesta juridisesta merkityksestä kuvailevaan, mutta onko Ruotsissa tai suomessa lainkaan ollut vastaavaa historiallista juridista käsitettä siten kuin Englannissa? Ainakin nykyinen sisältö artikkelilla on "kulttuuriantropologinen", vaikka juridinen lähestymistapakin ehkä voisi olla mahdollinen. --Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 23.17 (EEST)

Ehkä tämän aiheen voisi kirjoittaa uudelleen jossakin vaikkapa kulttuuriantropologiakontekstissa. Tällaisenaan tämä on lähinnä essee, jonka paikka ei täällä ole. --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 09.37 (EEST)

Aihe sinänsä ylittää merkittävyyskynnyksen, mutta artikkelissa tulisi olla tietosanakirjamaista asiaa ja lähteitä. Sisältönä esimerkiksi millaisia perintökalut ovat, tapoja kuinka ne siirtyvät sukupolvelta toiselle, rahallinen arvo, tunnearvo, perintökalusta luopuminen, perintökalu vs. antiikki, perintökalu perinnönjaon yhteydessä jne. Tällaisenaan artikkelia ei kannata säilyttää. Yllä puhutaan juridiikasta, mutta ehkä tämä on ainakin Suomessa ennemmin kulttuurinen käsite. Lieneekö termi perintökalu edes paras mahdollinen, jolla potentiaaliset lukijat tämän löytäisivät? Jos asiaa on kovin vähän, sen voinee käsitellä myös artikkelissa Perintö. Jäin miettimään käsitettä fyysinen arvo. En ole tällaisesta termista koskaan kuullut, mitä se tarkoittaa? --Wähäwiisas (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 10.31 (EEST)

Tavaran arvo on käsite, josta ei vallitse tiedeyhteisössä yksimielisyyttä. Joidenkin mielestä sillä ei ole lainkaan sisäistä arvoa, vaan sen hinta määräytyy vain markkinoilla. Toisten mielestä tavaroilla on sen tuottamiseen liittävä sisäinen arvonsa. Eikä tähän vielä kuulu käyttö- eikä tunnearvot, jotka ovat vielä lisäksi. --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 10.36 (EEST)

"The price of everything and the value of nothing" (Oscar Wilde) --Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 19.25 (EEST)

No jos perintökalu on vain "esine joka on saatu perintönä", niin moniin kysymyksiin vastaaminen muuttuu vaikeaksi.

–Millaisia perintökalut ovat? –Kaikenlaisia esineitä, joita vaarin vintiltä löytyy, vanhoista kalosseista alkaen.

–Tavat, kuinka ne siirtyvät sukupolvelta toiselle? –Esineet siirtyvät suvussa lahjana tai perintönä, joskus kaupassa tai vaihdossa.

–Rahallinen arvo ja tunnearvo? –Riippuu esineistä ja ihmisistä niiden ympärillä, joten tästä ei kai saa sen kummempaa tekstiä aikaan kuin artikkelissa jo nyt on tyyliin "(esineiden) arvo täällä vaihtelee, herra hyvä suojelee".

Perintökalusta luopuminen ja esine perinnönjaon yhteydessä taas voivat riippua testamenttimääräyksistä ja perinnönjaon tekemisestä (mm. ennen oli käytössä arpajako, joten esine saattoi joutua kenelle tahansa). Tämä kysymys voi ollakin kiinnostava, mutta sitä voisi käsitellä artikkelissa perintö.

--Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 16.57 (EEST)

Artikkelin aloittaja ei ilmeisesti ole tarkoittanut ihan vain mitä tahansa esinettä, joka on saatu perintönä. Suuri osa sellaisista esineistä varmaankin joutuu roskiin tai kirpputorille. Ilmeisesti jotain vähän merkittävämpää tavaraa on tarkoitettu. Tällaisia perintökaluja lienee yhdellä jos toisellakin, joten tämä ainakin yleisyytensä puolesta olisi käsiteltävissä oleva aihe, jos jotain asiaa on. --Wähäwiisas (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 19.17 (EEST)

Toisin kuin jossain muussa maassa, suomen (tai aiemmin ruotsin) lainsäädännössä ei (kai?) ole tehty tällaista eroa (so. onko joku esine peritty tai ei), joten (ilmeisesti?) meidän kontekstissamme sanan juridinen merkitys olisi vain kuvaileva tai se olisi omaa tutkimusta. Merkityksessä "suvun esineellinen kulttuuriperintö" aihe olisi relevantti, mutta se taas menee yli tilapäisilmaisusanasta "perintökalu".--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 19.25 (EEST)

Tällainen essee voisi olla, mutta luultavasti se menee jo sanan "perintökalu" selityksen yli. Suomen kielessä sana on lähinnä kuvaileva tilapäisilmaisu. Jos hakisi aiheelle yleiskielistä määrittelyä, se voisi olla jotain sellaista kuin "suvun esineellinen kulttuuriperintö".--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 19.25 (EEST)

Tai siis pikemminkin vain "perintöesine". Se on sama ilmaistuna nykyaikaisella yleiskielellä, "perintökalu" lienee nykykielessä lähinnä leikillinen ilmaisu, ja täsmällinen vain (mahdollisessa?) juridisessa eriytyismerkityksessä, jota kuitenkaan artikkelin nykyinen sisältö ei käsittele. (Vaikkei kai mikään estäisi kirjoittamasta siitäkään.)--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 23.20 (EEST)

Mutta mitä tämä sitten tarkoittaa aiheen merkittävyyden kannalta, on taas oma kysymyksensä. Ehkä tuo ensin lisäämäni suvun esineellinen kulttuuriperintö olisi sittenkin ollut relevantimpi näkökulma ( = kulttuuriantropologia, kultuuriperinnön tutkimus) kuin perintöesine] ( = antiikkikaupa, antiikkikaupan antropologinen tutkimus).--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 23.28 (EEST)

Aikaas turhalta vaikuttaa. --Tohtori Koira (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 12.34 (EEST)

Turha, ei tämmöistä asiaa käsitellä kuin perintöriidoissa jälkikäteen, kun toi sai mummun kellon mut mä en saanut mitään. --Käyttäjä:Kielimiliisi 29. toukokuuta 2014 kello 23.46 (EEST)

Nykyinen sisältö on sanaselitys, eikä näilleen perustele merkittävyyttä. Usein elämänkerroissa ja kirjallisuudessa tulee vastaan lause "joutui myymään perintökalleutensa" joka on yleinen ja ymmärretty symboli henkilön elämän tai uran aallonpohjalle tai epätoivoiselle elämäntilanteelle, joten kyllä aiheella on kulttuurillista ja kirjallista merkitystä. --Ukas (keskustelu) 31. toukokuuta 2014 kello 00.18 (EEST)

Eli laitoin nyt lisää infoa, ja viitteitä. Perintöesineet ovat huutokaupoille aika tarpeellisia ja tuon pro gradun mukaan keskeinen osa toimintaa. Ja on meillä ja muualla on tv-ohjelmiakin, joita ei yksinkertaisesti olisi olemassa ilman perintöesineitä. --Ukas (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 02.10 (EEST)

Heirloom

Itse asiassa kun kaikki järkevä lähteellinen koskee vain tätä englanninkielistä juridista termiä, voisi artikkeli Heirloom ollakin merkittävä. Sille ei ainakaan vielä näytä olevan ihan selkeää yksiselitteistä suomennosta. --Höyhens (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 22.32 (EEST)

No nyt on muutama viite, lisäperustelua ja aiheesta muualla alla oleva pro gradu-linkki tarjoaa paljon lisätietoa ja varmaan voi käyttää myös viitteenä, jos haluaa kehittää edelleen.--Ukas (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 02.01 (EEST)

Lupaavuus?

Olen tätä sattuneista syistä tavanomaista tylsempänä juhannuksena muokkaillut ja puolestani voisin alkaa ehdottamaan artikkelia pikkuhiljaa lupaavaksi. En tiedä onko se sopivaa, kun aiheesta käydään vielä merkittävyyskeskustelua, mutta minusta tuo alkaa olla jo kohtuullisen hyvin perusteltu. Miten teidän mielestä? --Ukas (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 07.05 (EEST)

Artikkelissa tuodaan sanalle sellaisia merkityksiä, joita sillä ei suomessa ole. Esimerkiksi kansallisen kulttuuriperinnön sitominen perintöesineeseen tuntuu kaukaa ja väkisin haetulta. Heirloom-käsitteestä voi tehdä artikkelin, mutta koska sille ei ole suomessa juridista vastinetta, kaiken muun liimaaminen sen yhteyteen on turhaa paisuttelua. En kannata. En oikeastaan kannata edes säilyttämistä. Kuvituksena Katriinan koettelema kirjahylly vivahtaa koomiseen. --Abc10 (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 07.52 (EEST)

Tämähän ei nyt ole juridinen artikkeli eikä ainoastaan suomea koskeva eikä etenkään suomalaista juridiikkaa koskeva. Jos haluaa erottaa juridisen englanninkielisen termin heirloom erikseen, aihetta koskevan kappaleen voi irrottaa tästä artikkelista ja jättää lopun näilleen. --Ukas (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 08.06 (EEST)

Niin ja, kansallisen kulttuuriperinnön sitominen perintöesineeseen sitoutuu yllättävän saumattomasti aiheeseen siinä tilanteessa, kun yrität viedä perinnöksi saamasi omistamaasi kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvaa esinettä rajojen ulkopuolelle. Katrina-kirjahylly vaikuttaa koomiselta kuvitukselta nyt kun sanoit, siinä olet oikeassa. --Ukas (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 08.13 (EEST)

Kansallinen kulttuuriperintö kuuluu omaan artikkeliinsa eikä mummon perintöpitsiliinan yhteyteen. Henkilökohtaisesti perinnöksi saaminen ei liity millään tavoin ulkomaille viemisen kieltoon. Artikkeli voisi sopivasti maustettuna ja kuvitettuna käydä vaikka Kotilieteen tms, mutta ei Wikipediaan. --Abc10 (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 08.55 (EEST)

Mää olen sinun kanssa tästä niin eri mieltä. Onhan se nyt hyvä olla aiheesta materiaalia, jotta esim. omista perintöesineensä arvosta tietoiseksi tullut ihminen ei mene heti lainvastaisesti myymään kampetta ebayssa ulkomaille. --Ukas (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 09.12 (EEST) edited.

Sama myyntikielto koskee kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvia esineitä jotka on ostettu romukaupasta, naapurilta tai mistä tahansa, eli esineen hankintatapa ei liity myyntikieltoon. Tässä on sotkettu yhteen liittymättömiä käsitteitä Wikipedian kannalta vääriin yhteyksiin. --Abc10 (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 09.26 (EEST)

Ahaa joo, nyt tajusin. Siirsin kappaleen artikkeliin kulttuuriperintö ja jätin soveliaasti muutaman rivin aiheesta. --Ukas (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 09.34 (EEST)