Keskustelu:Patriarkan syksy

Tein artikkeliin joukon muutoksia muutama päivä sitten, joista pari hetipian oli kumottu. Tässä perustelen palautuksiani.

Ensinnäkin palautin julkaisuasutietoihin tiedon suomennoksen kovakantisuudesta. Nimittäin pelkkä tieto "sidottu" ei tarkoita, että kirja automaattisesti olisi myös kovakantinen. Myös pehmeäkantisia kirjoja on julkaistu sidotussa asussa. Asian voi tarkistaa kokeneelta kirjakauppiaalta tai antikvariaatinpitäjältä.

Toiseksi palautin merkintäni, joka koski García Márquezin teoksen kirjasarjaa. Olen pannut merkille, että kirjasarja-saraketta täytetään kirjasta riippuen kahdella eri tavalla: toisaalta saatetaan viitata kirjailijan luomaan tiettyyn sarjaan, jonka yksi osa kirja on (esim. Sataa suolaista vettä Eeva Joenpellon Lohja-tetralogian kolmantena osana, Muista Flebasta Banksin Kulttuuri-sarjan avaajana), toisaalta saatetaan viitata esim. tietyn kustannustalon tiettyyn sarjaan (Delfiini-sarja, Otavan kirjasto jne.). Patriarkan syksy kuuluu jälkimmäiseen tyyppiin: se on julkaistu WSOY:n Aikamme kertojia -käännösromaanisarjassa. Jotta sarjatyyppi varmasti ei jäisi epäselväksi, on mielestäni syytä mainita, että kyseessä on WSOY:n Aikamme kertojia -sarja, varsinkin kun sarjan nimi ei välttämättä ole lukijalle ennestään tuttu. Kursivointia tällaisessa yhteydessä on syytä yksiselitteisen luettavuuden nimessä suosia, samoin kuin kirjojen nimissä (vaikka vakiintunut akateemisen kirjoittamisen tapa bibliografisissa tiedoissa onkin merkitä julkaisusarja lainausmerkkien sisään, sikäli kuin sen katsoo aiheelliseksi mainita).

Patriarkan syksy -artikkeli on mielestäni ongelmallinen, sillä se periaatteessa ei sano mitään itse romaanista. Kaikki artikkeliin kirjatut tiedot ovat löydettävissä kunnankirjaston tietokoneelta. Pitäisin suositeltava ottaa ohjenuoraksi, että tällaisia artikkeleita, joissa romaanin luonne jää täysin vaille valaisua, pyrittäisin olemaan luomatta, ellei osaa sanoa romaanista itsenäisenä kulttuuriluomuksena mitään ensyklopedisesti olennaista. Tälläisesta artikkelista ei ole tiedonetsijälle mitään hyötyä, ja jos hän esimerkiksi linkkien kautta ohjautuu tällaiseen nolla-artikkeliin kovin monta kertaa, hänen luottamuksensa Wikipedian käyttökelpoisuuteen saattaa nakertua. Itse esimerkiksi avasin linkin kiinnostuneena näkemään, mitä tästä García Márquezin romaanista on artikkeliin kirjoitettu. Kannattaa mielestäni tarkkaan pohtia kriittisesti myös, milloin on paikallaan referoida kirjan takakansitekstiä tai kustantajan mainostekstiä Wiki-ensyklopediaan. --Tammikuu 9. elokuuta 2008 kello 00.12 (EEST)

Esiin nostamasi kysymykset liittyvät muihinkin kirja-artikkeleihin kuin tähän, joten parasta olisi jos ottaisit asiat esille kahvihuoneessa. Terv. --9. elokuuta 2008 kello 00.50 (EEST)--

Olet oikeassa, Riisipuuro. Varmasti tällaisista asioista olisi tuloksellisinta keskustella nimenomaan kahvihuoneessa. Toisaalta minulla ei nyt taida olla aikaa muotoilla ajatuksiani suurempaa foorumia varten ja osallistua mahdollisesti kumpuavaan jatkokeskusteluun. Wikipediassa olen lähinnä satunnaiskirjoittaja enkä tahtoisi sitoa itseäni esimerkiksi keskustelujen kautta. Toisaalta mielessäni on aiemmin käynyt, että kenties joskus tulevaisuudessa kirjoittaisin esimerkiksi näistä asioista subjektiivisella käyttäjäsivullani (oikea termi taitaa olla Wikipedia-essee?). Tässä siis puolusteluni... --Tammikuu 9. elokuuta 2008 kello 01.12 (EEST)

Kiitos eilisiltaisesta kannustuksestasi, Riisipuuro. Koetan lähitulevaisuudessa kirjata joukon ajatuksiani Wikipediasta. Asettamani tehtävän luonteen vuoksi tarkoituksenmukaisin areena lienee oma käyttäjäsivuni. --Tammikuu 9. elokuuta 2008 kello 21.33 (EEST)

Hieno juttu. Tuo kahvihuone voisi kuitenkin olla parempi paikka, käyttäjäsivultasi keskustelua kun ei moni välttämättä huomaa. Käyllä kahvihuoneeseen mahtuvat pitkäkin mietinnät Wikipedian luonteesta; valitse Käytäntöjen sijaan osio Sekalaista jos keskustelu on hyvin yleistä. Terv. --Riisipuuro 10. elokuuta 2008 kello 08.57 (EEST)--

On varsin harvinaista, että kovakantiset kirjat olisivat nidottuja. Tietokannoissa mainitaan usein vain sidottu/nidottu-tieto. Kun artikkelia tai sen tietolaatikkoa verrataan muihin kirja-artikkeleihin, tuloksesta tulee ylityöstetyn näköinen ja epäyhtenäinen muihin.

Myöskään sarjojen nimen pitkää muotoa ei löydä tietokannoista, joten artikkelien tekijät käyttävät yleensä lyhyttä muotoa. Yksinkertainen on kaunista. Lisäksi ainakin minun tekemieni kirja-artikkelien lopussa on merkitty kirja kirjaviite-mallinella Lähteet-otsikon alla, ja mallinetta tai sen muotoa yleensä käytettäessä nähdään selvästi, että kyse on WSOY:n sarjasta. Mallinetta ollaan muuttamassa (Malline:Kirja-päivitys), eikä sarja-kohtaa näy olevan suomennos-kohdan alla. Mallineen keskustelusivulla voisi kysyä asiasta.

Jos suomenkielisestä artikkelista löytyvät vain perustiedot, kannattaa avata sen interwiki-linkki. Suomenkieliset artikkelit ovat tynkinäkin käteviä nimenomaan tämän ominaisuuden vuoksi. --Thi 9. elokuuta 2008 kello 01.47 (EEST)