Keskustelu:Paradoksi

"Minä valehtelen aina" ei ole paradoksi.

"Minä valehtelen aina" ei ole paradoksi, sillä lause voi aivan hyvin olla valhetta. Tällöin siis henkilö ei valehtele aina, mutta voi kuitenkin valehdella joskus. Ja tämä lause voi olla yksi niistä lauseista, joissa hän valehtelee.

Sen sijaan "Tämä lause on valhetta" on paradoksi.

Lähteitä määritelmälle?

Kielitoimiston sanakirja sanoo näin: "paradoksi näennäisesti järjen t. luonnonlakien vastainen mutta paikkansapitävä, todenmukainen väite, totamus, ilmilö, seikka tms.; jnk yllättävän asian ironisessa t. leikkisässä sävyssä paljastava toteamus." Eikös tämä ole suunnilleen päinvastainen artikkelin nykyisen alun (näennäisesti looginen väite) kanssa? Mahtaako muista lähteistä löytyä erilaisia määritelmiä? --Ryhanen 22. helmikuuta 2011 kello 16.23 (EET)

Ilmeisesti lähteenä on englanninkielinen termimäärittely? Ainakin Googlen Web dictionary antoi kahtena ensimmäisenä määritelmänä "näennäisesti looginen väite, joka ei pidä paikkaansa" ja "näennäisesti epälooginen väite, joka pitää paikkansa". Paradoksin määritelmään nähdäkseni kuuluu ennen kaikkea näennäisyys; "tämä lause on valhetta" ei ole paradoksi, vaan looginen ristiriita. JSilvanus 6. syyskuuta 2011 kello 01.47 (EEST)

Sanon vielä sen, että voi myös olla, että sanan paradoksi (suom.) merkityskenttä on eri kuin paradox:n (engl.). Ainakin suomalaisessa määritelmässä pääpaino on lukemissani tietosanakirjoissa ollut ennenkaikkea "näennäisesti epälooginen väite", kun taas englanninkielisissä määritelmissä pääpaino näyttää olevan "näennäisellä loogisuudella"... JSilvanus 6. syyskuuta 2011 kello 01.51 (EEST)