Keskustelu:Pakurikääpä

Kaikki mahdolliset lähteet puuttuvat. –Kommentin jätti 85.76.131.198 (keskustelu – muokkaukset)

Tuon yläpuolisen oli joku muu kirjoittanut. Olen uusi Wikipediaan osallistuja, joten en uskaltanut mennä suoraan sörkkimään tuota artikkelia, kun olisi tullut suunnilleen poistettua puolet artikkelista, vaan ajattelin tuoda näkemyksiäni esiin täällä. Artikkeli saisi keskittyä ennemmän tuohon kääpään ja siihen liittyvään eko- ja biologiaan kuin sen oletettuihin terveysvaikutuksiin.

Väite:Luontaislääkinnän harrastajat uskovat sen olevan ns. adaptogeeni, joka sisältää lukuisia terveyttä edistäviä ainesosia

Engl. Wikipedia:Adaptogen: Despite an extensive amount of research in the USSR, (by 1984, more than 1,500 pharmacological and clinical published studies),[4] the concept is not generally recognized in Western countries as it seemed to be in contrast to some of the key concepts of modern pharmacology: potency, selectivity and with efficacy balanced by an accepted level of toxicity [1]

Väite: Pakurikääpä sisältää runsaasti terveyttä edistäviä antioksidantteja, jotka tukevat kehon luontaista puolustusjärjestelmää.

Antioksidanttien terveyttä edistävä vaikutus on kiistanalaista ainakin lisäravinteena. [2]

Väite:Samalla tavalla kuten monet muutkin sienet se sisältää kehon vastustuskykyä lisääviä polysakkarideja ja polyfenoleja.

Polysakkarideja on melkein kaikessa mitä syömme, eikä niiden tiedetä lisäävän vastustuskykyä. Polyfenolien terveysvaikutuksista ei ole varmuutta. [3]

Väite:Tutkimuksissa pakurinkäävän vaikuttaviksi ainesosiksi on tunnistettu mm. melaniini, steroidi ja triterpeeni

Olisi hyvä sanoa myöskin miten ne vaikuttavat ja mihin. Ei oikeastaan kuulosta mukavalta tuo steroidi. Muut lienevät yhdentekeviä.

Väite:Tieteellisesti tutkitut terveysvaikutukset

– Perustelut tukeutuvat parhaimmillaankin vain koeputki- ja eläinkokeisiin, eivät kliinisiin tutkimuksiin. Väitteiden todentaminen vaatisi pitkäkestoisia, ihmisille tehtyjä tutkimuksia, sanoo dosentti Veijo Saano Itä-Suomen yliopistosta. Nelisormimangusti (keskustelu) 25. marraskuuta 2012 kello 05.14 (EET)

Pakurikäävän terveysvaikutuksista Wikipediassa laajasti kertominen on epäilyttävää, koska asiasta ei ole riittävän laajaa tieteellistä yksimielisyyttä. Ks. [4] Nelisormimangusti (keskustelu) 25. marraskuuta 2012 kello 21.27 (EET)

Olen pitkälti samaa mieltä. Minäkään en mielelläni halua poistaa lähteellisiä väitteitä ilman keskustelua. Listasi on varsin perusteellinen ja artikkelia on syytä sen mukaisesti perata. Väitteisiin terveysvaikutuksista on aina syytä suhtautua kriittisesti, mutta ainakin yleisimpiä väitteitä on hyvä mainita samoin kuin mihin ne perustuvat. --Höyhens (keskustelu) 26. marraskuuta 2012 kello 13.12 (EET)

Poistaisin kaiken, mikä ei kerro itse eliöstä, eli -käyttö kansanlääkinnässä- ja siitä eteenpäin. Nuo tiedot kyllä löytyy niille jotka tarvitsevat. Tai olisiko joku kansanlääkintä artikkeli? Ei taida oikein sopivaa olla. Lähteitäkin oli lopulta vähemmän ja kevyempiä kuin ensin näytti. Ja se kun ei nyt kuulu eliöihin, sen enempää kuin sienistä maininta, että saa syödä. Voisi ehkä mainita, että on käytetty jääkaudelta asti kansanlääkinnässä, mutta tieteellinen näyttö tehosta on ristiriitainen, ja se Ötsi lähde mukaan.--Tutkamestari (keskustelu) 3. joulukuuta 2012 kello 20.51 (EET)

Miksi ihmeessä artikkelin pitäisi käsitellä vain biologisia näkökulmia? --Höyhens (keskustelu) 3. joulukuuta 2012 kello 20.55 (EET)

Aika pitkälti olen Tutkamestarin kannalla ja ainakin noita epäloogisesti ryhmiteltyjä "vaikuttavia" aineita tiivistelisin. Otsikointi painottaa ihan turhaan tuota lääkintäpuolta. Yhden otsikon alle tuo lääkintäosasto minusta ja kompaktisti. Ötzin lisäsin, koska se oli mielestäni historiallisesti kiintoisaa. Lähdekin siinä on, muttei hirveän hyvä, vaan alkuperäisempi pitäisi löytää. Monesta paikasta tuo tieto Ötzin pakuri- tai pökkelökäävästä kuitenkin löytyy, ja olettamus, että lääkintätarkoitukseen oli. Taulukääpä oli tulen tekoon totta kai, muitakin tulentekovälineitä sillä oli. Ja se tikkateehän ei toki mitään lääkintää ollut vaan teenkorvike.Nelisormimangusti (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 01.30 (EET)

Yön yli mietittyäni... Ei siinä mitään, voisi hyvin olla ihan näinkin. Nuo pakurin käytön jututhan on aika hyvin tehty. Mikään siinä ei väitä pakuria lääkkeeksi, ja muutenkin ote on neutraali. Kerrotaanhan monesta sienestä värjäyskäytöstäkin ja ruokakäytöstä, vaikka ei ihan ruokaljeja luetellakaan. Olisi harmillista heittää pois iso työ. Jos pitää jotain tehdä, niin miten olisi ohjaussivu? Pakurikääpä (sieni) ja pakurikääpä (kansanparannus) ja sinne nuo osat, niin olisivat ainakin tallessa.--Tutkamestari (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 11.17 (EET) Edit: Parantelun myötä, artikkelin paikkansapitävyys ei enää ole kyseenalainen.--Tutkamestari (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 11.28 (EET)

Katso Ohjaussivu ja Täsmennyssivu. Itse en noita kuitenkaan tekisi vaan jättäisin tähän kaikki tarvittavat tiedot. Jos haluaa, voi tehdä tietenkin artikkelin Pakuri ja lähteistää sen kunnolla, mutta käsittääkseni se ei ole tarpeen. Siitä voisi ehkä tehdä ohjauksen tänne. --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 23.14 (EET)

Laitoin jälleen tarkistettava-mallineen. En pidä Iltalehden terveyssivua luotettavana lähteenä. Parempia on löydyttävä, jos haluaa nuo terveysväittämät tuossa muodossa esittää. Betuliinista tehtävä voidekin kuuluisi betuliinisivulle paremmin kuin tänne: eihän sitä edes tehdä pakurikäävästä, vaan tuohesta. Linkki on betuliinisivulle tekstissä. Eikä betuliini pakuriteehen liukene, niin kuinka se voi olla keskeisin lääkinnällinen ainesosa? Nelisormimangusti (keskustelu) 8. joulukuuta 2012 kello 22.06 (EET)

Tässä vielä esimerkki Sinikka Piipon (IL:n jutun kirjoittaja) muusta kirjallisesta toiminnasta:[[5]] Nelisormimangusti (keskustelu) 8. joulukuuta 2012 kello 22.16 (EET)

Kun tietosanakirjassa pitäisi puhua asioista niiden oikeilla nimillä, niin pakurikääpää ja sen tekemää pakurimöhkälettä ei saisi sekoittaa keskenään. Siksi muokkasin vähän. Myös otsikot oikeastaan pitäisi muuttaa, vai mitä mieltä ollaan? Valokuvakaan ei ole taksonomian esittelemä eliö vaan sienitaudin aiheuttama autoimmuunireaktio. Sekin pitäisi vaihtaa alempana olevaan pakurista kertovaan osioon. Taksonomiaan pitäisi valokuvata metsästä oikea pakurikääpäitiöemä. Sitä varten pitää ensi kesänä ottaa metsään mukaan kamera, biologi ja mikroskooppi. Pakurikäävän itiöemiä kyllä löytyy helposti, mutta niitä ilmaantuu vasta kun puu kuolee ja alkaa mädäntyä. Sitten niitä on koko pökkelö täynnä vähän aikaa. --Tutkamestari (keskustelu) 16. joulukuuta 2012 kello 19.58 (EET)

Hyvin puhuttu ja tehty. Otsikot ovat jääneet lähinnä vaan roikkumaan ajalta jolloin artikkeli oli luontaistuotekaupan mainos. Minun puolestani vaihtoon vaan. Vielä kun saisi levinneisyyskartan. Koivun kartta ei sellaisenaan käy, kun etelämpänä pakurikääpä tuppaa loisimaan varsinkin pyökillä.Nelisormimangusti (keskustelu) 16. joulukuuta 2012 kello 20.14 (EET)

Muokatkaa vapaasti, mutta koettakaa muistaa että yksi eliö on vanha minun reaalikuvani eikä se ole mikään enempää kääpä kuin möhkäle, olen siinä mittatikkuna. Pyrin odottamaan että se alkaisi muodostaa itiöemää, mutta monta vuotta on mennyt vaikka sama palttoo on edelleen käytössä. Tereysvaikutusintoilijat vastatkoot erikseen, mutta hyvää teetä tuosta autoimmuunituumorista tulee. Tervetuloa maistamaan. Harmi että koivu on 10 cm naapurin puolella. --Höyhens (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 00.28 (EET)

Mutta täytyy sanoa, että artikkeli on parantunut huomattavasti vimmeisen kuukauden aikana, mistä kiitos kaikille muokkaajille. EDIT: Toivomme myös luotettavia lähteitä esitetyille väitteille: ne pysyvät silloin varmemmin artikkelissa.--Höyhens (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 00.35 (EET)

Kiitos Höyhens toivotuksista. Joo, ihan hyvän makuista tärpättiähän tuo pakuritee on. Artikkelissa tämä häiritsee edelleen:"Koivun kuoresta pakuriin on tiivistynyt koivuhartsia eli betuliinia., joka on bakteereja tappava aseptinen aine." Betuliinista sinällään en löytänyt antibakteerisuustietoa, mutta useista lähteistä löytyy kyllä tietoa betuliinihapon antibakteerisista vaikutuksista sekä siitä, että betuliinista on helppo yhdistää(be converged) betuliinihappoa. Kysymys onkin, että kuinka tämä tapahtuu: syntyykö betuliinihappoa kun pakuria keittelee tai mahdollisesti mahalaukussa vai syntyykö lainkaan. Tai onko sitä jo valmiina happona siinä pakurissa. Kemian (ja biologian) ymmärrykseni loppuu. Adaptogeenivirkekään ei ole tietosanakirjatasoa: "Luontaislääkinnässä pakuria pidetään adaptogeenina, joka sisältää terveyttä edistäviä ainesosia". Puhumattakaan tästä: Adaptogeeni. Ehkä muokkailen sitä (=virkettä) jossain vaiheessa ellei joku ehdi ensin. Nelisormimangusti (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 23.44 (EET)

Siis "be converged" -teema lienee suunnilleen suomeksi että siitä saadaan helposti betuliinihappoa. Missä vaiheessä päättely menee "omaksi tutkimukseksi" tulisi myös varoa eli jättää asia silleen. Adaptogeenin kanssa työtä piisaa, ei ehkä ihan roskaa, sillä jotenkinhan sitä on yritetty selittää. Ei haittaa jos kunnon lähteiden avulla teet uusiksi vaikka koko kyseisen artikkelin. Mietin tässä että joitakin epäsukottaviakin terveysvaikuteväitteitä voi jättää tähän artikkeliin, kunhan kertoo, millaisesta lähteestä ne ovat eikä jätä niitä Wikipedian esittämiksi totuuksiksi. Itse asiassahan voi olla hyvin niinkin, että koivussa on ilman pakuriakin betuliinia tai betuliinihappoa. --Höyhens (keskustelu) 21. joulukuuta 2012 kello 19.45 (EET)

Siksipä oikeastaan kirjoitin tuosta betuliinihommasta, kun ainoa lähde, jonka äkkisältään huomasin väittävän betuliinia (eikä betuliinhappoa) bakteereja tappavaksi oli tuo Ylen tiedeuutinen, eli ei vaikuttavin mahdollinen auktoriteetti. Betuliini antaa tuohelle sen valkoisen värin[6], eli on sitä käävättäkin koivussa jonkun verran:) Nelisormimangusti (keskustelu) 23. joulukuuta 2012 kello 03.49 (EET)

Lupaavako artikkeli

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Näiden muutosten jälkeen herää kysymys, olisiko tämä lupaava. --Höyhens (keskustelu) 23. joulukuuta 2012 kello 18.47 (EET)

luulis, että lauseelle "Kieltoa rikotaan yleisesti." löytyis parempiakin lähteitä, eikä tarttis käyttää primäärilähteitä ja vetää niistä johtopäätöksiä. Gopase+f (keskustelu) 26. joulukuuta 2012 kello 12.15 (EET)

Juu, nyt väite "kieltoa rikotaan yleisesti" on lähteistetty antamalla kolme esimerkkiä, joissa kieltoa rikotaan. Ei sillä perusteella voi vielä sanoa, että "yleisesti". Väitteen voisi jättää pois, jos sille ei löydy parempaa lähdettä. Sitten siellä on yksi lähteetön kohta. Tällaisessa kiistanalaisessa aiheessa lähteet on erityisen tärkeää olla.--Tanár 27. joulukuuta 2012 kello 20.14 (EET)

No joopa joo. Pitäisikö ne kolme mainosta ja mainittu lause poistaa eli riittääkö tämä sitten lupaavaksi? Mietin samalla, mistä löytäisin sekundaarilähteen tuolle asialle. --Höyhens (keskustelu) 28. joulukuuta 2012 kello 14.23 (EET)

Ei tätä saakaan ihan vähällä parempaan kuntoon. Drugsfortin "lääkeinfo" (EDIT joka ei kerro valmisteen olevan juuri pakuria) varoittaa ruiskuista ja neuloista! Joku on poistanut aikapäiviä uuselintarvikeluvan tekstistä. Ja nyt väitetään että tarvitaan lisätutkimuksia, vaikka lisätutkimuksia tarvitaan nimen omaan uuselintarvikeleimaa varten, ei muuten, no ehkä perustutkimukseen, mutta siihen taas tämän ei pitäisi ottaa kantaa. => Ei lupaava ihan vähään aikaan. --Höyhens (keskustelu) 28. joulukuuta 2012 kello 14.44 (EET)

Tehdään artikkelista parempi

Lisäsin yhden lähteen, josta käy ilmi, että Befungin on pakuriliuos. Se ruiskuvaroitus näyttää olevan oletuksena jokaisen Drugsfortin lääkesivun lopussa. Peljännevätkö oikeusjuttuja. Uuselintarvikelupa-asia on tekstissä edelleen. Pitäisiköhän se siirtää käyttörajoituskappaleeseen? Poistin myös ne mainokset, kun ilmiselvää asiaa ei kukaan ilmeisesti ole vaivautunut ääneen sanomaan. Uutta tutkimustahan tuo kai sitten on, kun joutuu mainoksista päättelemään. Nelisormimangusti (keskustelu) 29. joulukuuta 2012 kello 02.17 (EET) P.S.Kiitos Gopase+f fiksauksesta. Nelisormimangusti (keskustelu) 29. joulukuuta 2012 kello 16.54 (EET)

Niitä on vaikea mieltää mainoksiksi. Mutta tehdään vaan artikkelista parempi. --Höyhens (keskustelu) 31. joulukuuta 2012 kello 21.26 (EET)

Lupaavako?

Pari lähteetöntä ja merkityksetöntä virkettä poistamalla olisi minusta kyllä hyvinkin ehdotettavissa lupaavaksi artikkeliksi.--Tutkamestari (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 15.43 (EET)

Tämä on vieläkin vähän sekava. Osioiden ja lähteiden järjestelyllä voisi olla ainesta johonkin tasoluokitukseen. Mielestäni pääasiat alkavat olla kunnossa. --Höyhens (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 13.21 (EET)

Pakurikäävän keruusta

Näyttävät ministeriö ja Metla puhuvan vähän eri asiasta. Ilmeisesti tätä puun kasvannaista eli pakuria ei saa kerätä jokamiehenoikeuden perusteella. Jos sattuu löytämään ise käävän itiöemän kuolevan puun kaarnan alta, sitä saanee ottaa. Tosin en ole kuullut kenenkään hyödyntävän tätä itiöemää. --Höyhens (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 12.16 (EET)

Pakurikääpäsoppa ei taida olla kummoistakaan gurmeeta. Tiedän pari hyvää pakurimetsää. Ensi kesänä yritän löytää käävän itiöemät itse teossa ja otan niistä valokuvan. Kyllä tämä artikkeli alkaa olla jo hyvä.--Tutkamestari (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 13.40 (EET)

Tehdäänkö pakurista eri artikkeli vai ei?

Siis nämä menee samassakin, ohjauksen voi tehdä. Kumpi tapa on parempi pitää asia sanakirjatasolla, ohjaus vai kaksi erillistä artikkelia? Olisin hintsusti edellisen puolella, mutta mitä mieltä muut ovat? Viedäänkö ongelmat toiseen artikkeliin ja jätetään tämä luotettavaksi (lupaava lähes varmasti) vai pidetäänkö nämä samassa, jolloin voinemme lähestyä jopa HA-tasoa? --Höyhens (keskustelu) 8. maaliskuuta 2013 kello 20.40 (EET)

Tuntuisi siltä, että tavalliselle tietosanakirjankäyttäjälle kaksi artikkelia olisi turhaa kikkailua. Ei tämä nyt (toistaiseksi) niin pitkä ja ulotteikas eepos ole, etteikö tuolta löytyisi sekä käävistä että foodismista kiinnostuneille jotain luettavaa. Jos siis käsitin oikein, että olisi artikkeli:Pakuri. Täsmennyksenä olisi pahimmassa tapauksessa: "Tämä artikkeli käsittelee uskomuslääkintää/luontaistuotteita/uuselintarvikkeita ym. sellaista, pakurikäävän aiheuttamasta steriilistä kasvannaisesta voit lukea artikkelista Pakurikääpä." Noihin luokitusasioihin en osaa oikein ottaa kantaa, mutta hankaluudet siirtyisivät kyllä suurella todennäköisyydellä sinne pakuriartikkeliin.Nelisormimangusti (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 00.49 (EET)

Nyt otsikkopari "käyttö" ja "pakurin käyttö" vähän hämää. Asian voisi kai ilmaista vähän selvemminkin. Jos toista ei kerran käytetäökään, niin tarvitseeko se mitään eri otsikkoa?--Urjanhai (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 00.58 (EET)

Totta. "Käyttö" -otsikon alla olevat asiat ovat lisäksi pääasiassa toistoa.Nelisormimangusti (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 01.03 (EET)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaavako 2

Minusta on. --Höyhens (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 13.57 (EET)

Niin minustakin.Nelisormimangusti (keskustelu) 13. maaliskuuta 2013 kello 14.01 (EET)

Joo. Luontaislääkintäkäyttö on tuotu esiin neutraalisti ja lähteisiin perustuen. Kannatan.--Tanár 13. maaliskuuta 2013 kello 20.28 (EET)

Kannatan lupaavaksi. --Esamatti1 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 16.30 (EET)

Merkitsen.--Tanár 16. maaliskuuta 2013 kello 17.10 (EET)

Mitä se pakuri oikeasti on

Järki sanoisi, että ei se voi pelkkää sienirihmastoa olla, kuten ainakin tuossa uudessa "katso myös"-linkissä sanotaan. Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Pakurikääpä (Inonotus obliquus) Tämä menee jo "uuden tutkimuksen" puolelle, mutta toivoisin, että asialle löytyisi sellainen lähde, että asiaan tulee selvyys. Siis maalaisjärkeni mukaan pakurissa on oltava selluloosaa, ihan jo sillä perusteella, että se tuntuukin puumaiselta. En-wikin Hypha-artikkelin mukaan:"The major structural polymer in fungal cell walls is typically chitin, in contrast to plants that have cellulosic cell walls." Eli minusta vaikuttaa siltä, että se rihmasto kasvaa nimen omaan siellä isäntäpuun solukossa. En tarkoita ujuttaa uutta tutkimusta artikkeliin, mutta olettaisin jossain luotettavassa lähteessä tämän asian olevan selvästi sanottuna, kun sen vain löytäisi. Tietenkin voin olla väärässäkin.

Lisäsin myös tuon lähteen Helsingin puistojen lahottajista. Sitä pitäisin Suomen oloihin luotettavana. Täytynee lisäillä sieltä artikkeliinkin vielä asiaa. Hämmentävän paljon näissä lähteiden tiedoissa on hajontaa, esim. Metlaa pitäisi tuntumalta luotettavana, mutta esim. väite: "itiöemät kehittyvät tartunnasta 7-12 vuodessa" on kyllä skeidaa.Nelisormimangusti (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 19.09 (EET)

Ja olenkin väärässä. Järkevät lähteet eivät mainitse pakureiden olevan muuta kuin fungal massia tai myceliumia - täytyy uskoa tämä. Suomen sana sienirihmasto tuo vain aivan eri mielikuvan kuin sellainen kova pakuri. Löysin tuollaisen, onkohan sille suomeksi vastinetta? [7] Siellä alussa sanotaan, että:" A sclerotium (plural sclerotia, from Greek skleros - hard) is a compact mass of hardened fungal mycelium containing food reserves" ja pakurikääpä on esimerkkilajina myöhemmin. Ja siellä olevassa viitteessä Sclerotia and Stromata (bugs.bio.usyd.edu.au) oli tuon sclerotiumin muodostuminen kuvattu siten että itsekin tajusin. Nelisormimangusti (keskustelu) 14. maaliskuuta 2013 kello 23.16 (EET)

Niin kauan kuin eri auktoriteetit antavat eri selityksiä olisi syytä mainita kaikki ja viitata leipätekstissä "kenen mukaan". Joo, sienet on aika erikoisia eliöitä. Kitiiniä ja kaikkea. --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 17.24 (EET)

Tämä on sitten lupaava. Koetetaan nyt vähintään hyväksi kunhan saadaan se kuva itiöemästä ja selkeys pakurin entiteetistä. --Höyhens (keskustelu) 16. maaliskuuta 2013 kello 23.08 (EET)

Vesiliukoisuus ja pakuritee

Artikkelissa lukee nyt "Betuliini ei ole vesiliukoinen eikä näin ollen imeydy pakurista valmistettuun teehen, jota luontaislääkinnän harrastajat usein käyttävät, vaan tarvitsee liukenemiseen esimerkiksi etanolia." ja lähteeksi on annettu opinnäytetyö Erkki Metsälä: Betuliinijohdannaiset mutta ei viitattu että millä sivulla. Vaikka betuliini ei ole vesiliukoista niin eikö se silti voisi irrota teehen ja jäädä pinnalle kellumaan kuten ei-vesiliukoisilla yhdisteillä on tapana tehdä? Vaikea kuvitella etteikö betuliinia voisi irrota pakurista keitettäessä vain koska se ei ole vesiliukoista. Jos keittää teetä tai kahvia voi valmistustavasta riippuen nähdä pinnalla öljyisen kerroksen (öljyt saattavat jäädä paperisuodattimeen). Tuo kerros on kahvinpavuista tai teen lehdistä irronneita ei-vesiliukoisia yhdisteitä. Ei valitettavasti huvita alkaa lukemaan 84 sivuista opinnäytetyötä vain sen takia että jos jollain sivulla asiasta mainittaisiin. Liukenemiseen viittaviilla hakusanoilla en löytänyt muuta kuin että betuliini ei liukene veteen. Toivoisinkin tarkempaa sivuviittausta ja pohdintaa onko opinnäytetyö lähteeksi kelpaamatonta uutta tutkimusta. Mielestäni tällaisen asian toteamiseksi ei käy muu kuin sellainen tutkimus, jossa on analysoitu mitä vesiuutteet pitävät sisällään. --Custoo (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 17.57 (EEST)

Hyviä huomioita. Hakusanoilla "inonotus obliquus water solution" löytyikin tuollainen puolalainen tutkimus: [8] ja [9]. Vaikutti betuliinia olleen vesiliuoksessa; määrästä ja sen suhteesta mihinkään en ymmärrä mitään. Näyttivät tutkijat keitelleen "teetään" kyllä hieman normikäyttäjää pitempään, mutta joka tapauksessa poistan tuon virkkeen artikkelista, koska se vaikuttaa tämän pohjalta virheelliseltä. "Luontaislääkinnän harrastajat" ei myöskään kuulostanut aivan neutraalilta :) Nelisormimangusti (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 09.39 (EEST)

Halmetojan kirja lähteenä?

Jostain syystä tuo Jaakko Halmetojan kirja ei mielestäni vaikuta luotettavalta lähteeltä. Mitä tuumailevat muut? Nelisormimangusti (keskustelu) 18. syyskuuta 2013 kello 19.22 (EEST)

Syy voisi olla se, että siihen viitaten luonnontuote pakuri on tarkkaan määritelty energia- ja raaka-ainepitoisuuksiltaan. Ei minulla tuota kirjaa ole, mutta artikkeli viittaa siihen tältä osin. Tuossa osiossa on korjattavaa kuten on merkitty. Yritän katsoa tuota mahdollisimman pian. --Höyhens (keskustelu) 20. syyskuuta 2013 kello 11.43 (EEST)

Jos niitä noin tarkkaan katsoo tarpeelliseksi listata (kaikki luonnontuotteet kuitenkin koostuvat lukuisista aineista), kannattaa mielestäni etsiä kunnon lähde. Halmetoja tuskin on noita pitoisuuksia mittaillut. En ole minäkään kirjaa nähnyt, vaan tylysti nettisivun perusteella epäilen, että kirja on lähinnä markkinointimielessä tehty. Nelisormimangusti (keskustelu) 20. syyskuuta 2013 kello 14.26 (EEST)

Ihmelääke syöpää vastaan?

Sungin tutkimustulos on aiheellista esitellä, se on kuitenkin ollut arvovaltaisessa lehdessä. Siinä ei kuitenkaan eritellä, johtuuko HT-29-syöpäsolujen esto esim. D-vitamiinista, jolla tiedetään(?) muutenkin olevan syöpäkuolleisuutta alentava vaikutus. --Höyhens (keskustelu) 22. syyskuuta 2013 kello 14.11 (EEST)

Olen suhtautnut eläinkokeiden ja koeputkikokeiden esittelyyn kriittisesti, koska aineen muita sivuvaikutuksia ei vielä tiedetä. Pakurikääpä nähtävästi vaikuttaa vereen ja lisää valkosolujen määrää (leukosytoosi) ja verihiutaleiden (trombosytoosi) määrää. Käsittääkseni näin tapahtuu myös silloin, kun keho puolustautuu normaaleja tulehdustiloja vastaan. Nähtävästi ihmiskeho siis reagoi pakuriin kuin taudinaiheuttajaan. Ongelmana on nyt se, mitä pitkäaikainen valkosolujen ja verihiutaleiden liikakasvu aiheuttavat. Tiedätkö lääkärinä voisiko niiden väliaikaiselle / pysyvällä liikakasvulla olla haittaa ihmiselle? Käsittääkseni esimerkiksi valkosolujen määrä voi väliaikaisesti kasvaa esimerkiksi urheilun seurauksena. Ongelmana on nyt vain se, että emme tiedä aineen pitkäaikaisia vaikutuksia vereen.

Leukosytoosi --> http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03034

Trombosytoosi --> http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00636

Revised (keskustelu) 21. marraskuuta 2013 kello 22.17 (EET)

Verihiutaleistahan tuossa linkissäsi onkin veren hyytymishäiriöt, paradoksaalisesti molempiin suuntiin. Toinen asia on ehkä lähinnä leukosyyttipuolelta diagnostiikan häiriö eli kohonnuta arvoa saatetaan ryhtyä tutkimaan. Vaihtelurajat ovat tässä kuitenkin tunnetusti suuret, joten tuo haitta on aivan marginaalinen. Teoria siitä että jokin pakurin ainesosa on antigeeni, jota vastaan elimistö reagoi, on kiinnostava. En tiedä onko sitä todennettu. --Höyhens (keskustelu) 22. marraskuuta 2013 kello 14.43 (EET)

Pakurin historiaa: pakuri Suomessa?

Löytyykö mahdollisesti tietoa pakurin historiassa Suomessa? Esimerkiksi, miltä ajalta ensimmäiset kirjalliset maininnat pakurista löytyvät, onko pakuri Suomen luonnon alkuperäislajeja vai levinnyt jostain muualta, jne. =P Jayaguru-Shishya (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 22.46 (EEST)

Vastaan osittain. Koivu on vanha laji ja pakurikääpä lienee tullut sen mukana heti jääkauden jälkeen kymmenisen tuhatta vuotta sitten – oliko silloin Suomea, en osaa sanoa. Tosin näyttäisi siltä ettei kääpä esiinny vaivais- eikä tunturikoivussa, missä asiassa voin olla tosin väärässä. Suomen Sieniseuran julkaisemassa Sienilehdessä oli taannoin sienten nimien etymologiasta, mutten muista siinä pakuria mainitun, ja todennäköisesti nimi on myöhään vakiintunut, voisi jopa uskoa sanojen pahka ja pakuri olevan samaa kantaa. –Voi tietenkin olla myös, että pakurin itiöitä olisi löydetty jääkautta edeltäviltä lämpöjaksoilta, mutta siitä ei ole minulla tietoa. --Höyhens (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 19.37 (EEST)

Drugsfort-nettiapteekki, koko tekstin voisi poistaa?

Ilmeisesti koko drugsfort-sivu on suljettu, joten voisi tuon epäluotettavan lähteen poistaa kokonaan ja sen mukana ison osab koko artikkelista voisi poistaa?

Luotettavampia ja pysyvämpiä lähteitä kaivataan. Ei tilalle mitään hämärää nettisivustoa joka luultavasti katoaa taas netistä.

--91.155.23.138 4. heinäkuuta 2018 kello 13.53 (EEST)

Kiitos tiedosta. Samaa koskettelee koskettelee pari muutakin lähdettä, joten tämä on tarkistettava ajan kanssa. Tänään ja huomenna tuskin ehdin, mutta pistän itselleni muistiin ylihuomiseksi. --Höyhens (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 16.58 (EEST)