Keskustelu:Pakolainen

Mielestäni Pakolainen-sivu kaipaisi pientä hienosäätöä sekä sisällön että neutraalisuuden suhteen. Nyt pakolaisuuden määritelmästä jää puuttumaan maan sisäinen pakolaisuus (joka on kuitenkin vakiintunut termi, esim. Sudanin Darfurin tilanne). Myös sotaa pakenemisen jättäminen määritelmän ulkopuolelle vaikuttaa hieman oudolta. Olettaisin, että jos ja kun muokkausia noihin suuntiin tehdään, jonkun tunteet kuohuvat sen suhteen, onko evakko pakolainen vai ei.

Nykysuomen sanakirjaja (2002)määrittelee pakolaisen "pakenija, paossa olija; henkilö, joka jostain paettuaan elää vieraalla seudulla; emigrantti" ja Factum (2004) "Henkilö, joka aiheellisesti pelkää joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, pol. mielipiteen tms. takia ja siitä syystä oleskelee kotimaansa ulkopuolella. Myös henkilö, joka pakenee sotaa tai ympäristön tuhoutumista, sekä henkilö, joka pakenee maan sisällä (sisäinen pakolainen)."

Eli vuoden 1951 pakolaissopimuksen määritelmä ja vakiintunut käytäntö poikkeavat toisistaan kuitenkin aika olennaisesti. Olen erittäin innokas Wikipedian lukija, mutta muokkaamiseen en tässä rohkene käydä, sen tehkööt joku varmaotteisempi jos aiheelliseksi katsotaan. Oma muokkausehdotukseni olisi seuraava:

Pakolainen on vieraalle seudulle vainon, sodan, ympäristötuhojen tms. vuoksi paennut henkilö. Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 määrittelee pakolaisen näin: "Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta." Nykyään pakolaiseksi ymmärretään yleisesti myös sotaa tai sodan uhkaa pakenevat henkilöt, maan sisäiset pakolaiset ja ympäristötuhoja pakenevat ympäristöpakolaiset. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.

Suomen Toisen Maailmansodan aikana luovuttamilta alueilta siirretyt evakot voidaan määritellä maan sisäisiksi sotapakolaisiksi, mutta pakolainen-termin käyttäminen tässä yhteydessä on herättynyt myös voimakkaita kielteisiä mielipiteitä. Tunnelatauksia liittyy myös nimitykseen elintasopakolainen, jota käytetään välillä sellaisista henkilöistä, joiden epäillään tavoittelevan pakolaisen asemaa kyseenalaisin perustein, lähinnä saapuvan maahan sosiaaliturvan tai korkeamman elintason houkuttelemina.

Suurin osa Suomessa turvapaikanhakijoille annetuista oleskeluluvista annetaan "suojelun tarpeen vuoksi", tai "muista syistä" (paljolti perheenyhdistäminen). Varsinaisen pakolaisstatuksen saa vain kourallinen turvapaikanhakijoita vuosittain. "Suojelun tarpeen vuoksi" myönnetyn oleskeluluvan saajista suurella osalla on itse asiassa Geneven pakolaissopimuksen mukaiset syyt maahantuloon, toisiin taas pätee kielto palauttamisesta vaaralliseen maahan. Suomi on yksi noin viidestätoista maasta, jotka ottavat vastaan YK:n kiintiöpakolaisia.

Kiintiöpakolaisena maahan muuttavalla on jo YK:n pakolaistoimiston myöntämä pakolaisasema, joten hänen pakolaisuuden syytä eivät enää Suomen tai Euroopan unionin viranomaiset tutki. Turvapaikanhakija sijoitetaan ensimmäiseksi jollekin pakolaisten vastaanottoasemalle, joita pyörittää Suomen punainen risti.Tapsa2 14. helmikuuta 2007 kello 13.09 (UTC) Tapsa2

Kuka idiootti laittaa linkkejä Edilexiin, joka on maksullinen palvelu. On olemassa Finlex, joka on ilmainen. Sadetune 18. maaliskuuta 2010 kello 22.05 (EET)

Lukujen uskottavuus

Jotkut määrät ihmetyttävät, artikkelissa mm. väitetään että miljoonat juutalaiset olisivat paenneet Israeliin Holocaustia (vaikka yleisin pakolaissuunta taisi olla Yhdysvallat) ja että miljoonat tiibetiläiset olisivat paenneet Intiaan vaikka tiibetiläisikin on vain muutama miljoona. Vaikeasti uskottavaa tekstiä --Pisces 28. toukokuuta 2007 kello 15.07 (UTC)--

Toissijainen suojelu

Älkää kumotko muokkauksia jotka on lähteytetty perusteellisesti älkääkä väittäkö "omaksi tulkinnaksi" lainausta, joka on suurin piirtein suora lainaus lakitekstistä. Tämä huomautukseksi nimimerkille Jmk koskien ulkomaalaislakia, toissijaisen suojelun sekä humanitaarisen suojelun määritelmää. 94.101.5.65 16. helmikuuta 2011 kello 23.28 (EET)

Mistä kohdasta lakitekstiä olikaan suurin piirtein suora lainaus "suurella osalla on itse asiassa Geneven pakolaissopimuksen mukaiset syyt maahantuloon"? Ettei vaan olisi lipsahtanut omaa tulkintaasi soppaan. --Jmk 16. helmikuuta 2011 kello 23.41 (EET)

Tuohan mainitsemasi kohta on siinä ollut jo ennen kuin minä olen siihen koskenut ollenkaan, näkyy muokkaushistoriassakin päivänselvästi. Eli minä en ole tuota kohtaa siihen lisännyt. Miksi poistat koko artikkelista kaikki oleskelulupakategorioiden selitykset ja täysin asialliset tilastoviittaukset kohdan perusteella, jota en ole edes muokannut? Suorat lainaukset kts. Ulkomaalaislaki §88 Toissijainen suojelu sekä 88 a § Humanitaarinen suojelu. Miksi palautat sinne "suojelun tarpeen" ynnä muuta lähteetöntä höttöä, jota ei ole enää laissa? Miksi ilmaisu "vain kourallinen ihmisiä saa turvapaikan" on mielestäsi lähteettömänä parempi kuin eksakti Maahanmuuttoviraston tilastoluku, 181 ihmistä? 94.101.5.65 17. helmikuuta 2011 kello 00.08 (EET)

Pakolaisia vastaanottavien maiden määrä

"Kiintiöpakolaisia vastaanottaa tällä hetkellä kuusitoista maata, joista yhdeksän maata (muun muassa Suomi) ottaa pakolaisia vuosikiintiön mukaan, kun taas seitsemällä maalla on pakolaisten asutusohjelmia yhteistyössä UNHCR:n kanssa. Muut maat ottavat kiintiöpakolaisia vastaan erityistapausperiaatteella. EU-maista kuusi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. [10]" Suosittelen lukemaan uudestaan sen englanninkielisen tekstin, sillä "the bulk of" siinä tekstissä kääntyy suurinpiirtein 'valtaosan'. Tuoreemmat luvut löytyvät esim. migri.fi eli Suomen maahanmuuttoviraston sivuilta ja niitä maita on kokonaisuudessaan 25, jotka ottavat kiintiöpakolaisia.

Pakolaisuuteen oikeuttavat syyt

"Mutta sen sijaan huoltajan puuttuminen; esimerkiksi orpous tai sotaorpous on (pakolaisuuteen oikeuttava syy)."

Missä näin sanotaan? 2001:14BB:A9:79E0:D997:7739:CBF4:4FDD 22. heinäkuuta 2023 kello 22.02 (EEST)