Keskustelu:Päihdepolitiikka

Artikkeli Päihdepolitiikka oli ehdolla suositelluksi artikkeliksi, mutta ehdotus kaatui.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
17.6.–28.8.2004	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)

"Huumeiden vastainen sota" ohjautuu tänne vaikka artikkelissa ei mainita termiä ollenkaan eikä puhuta Yhdysvalloista juuri mitään

---

Vittu että on hyvä artikkeli

---

Täydennetty johdantoa ja lisätty muutama linkki. Haittojen vähentämisen voisi jossain vaiheessa siirtää omaksi erilliseksi artikkelikseen ja jättää tähän vain tiivistelmä. Päihdepolitiikan historiaa tulisi täydentää. Vuosituhannen vaihdoksen jälkeen tehtyjä muutoksia kannattaisi lisätä, kuten englannin ja belgian kannabiksen dekriminalisointi.--Ossi Viljakainen 08:21 kesä 24, 2004 (UTC)

---

Artikkeli ei täytä Wikipedian vaatimuksia neutraaliudesta, vaan muistuttaa ennemin mielipidekirjoitusta..--Vesahjr

Päihdepolitiikkaa toteuttava lainsäädäntö Suomessa

Artikkelissa sanotaan "Lakeja on useita ja käytännössä lainsäädännön toteuttaminen on annettu pääasiassa kunnille ja erilaisille kansalaisjärjestöille, jotka toteuttavat merkittävän osan käytännön päihdepolitiikasta. Tähän tarkoitukseen kunnat ja kansalaisjärjestöt saavat rahoitusta valtiolta." Mistähän löytyisi tietoa mitkä kansalaisjärjestöt rahoitusta saavat ja kuinka paljon? Olisi mielestäni ihan oleellista lisätä tämä tieto artikkeliin. --Custoo 8. marraskuuta 2009 kello 14.54 (EET)

Päihdepolitiikka uudella vuosituhannella

Käyttäjä Thi, merkitsit tämän artikkelin osan parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Tarkentaisitko millaisen parantelun koet tarpeelliseksi? --Custoo (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 00.26 (EEST)

Artikkelissa on luettelotietoa alaotsikkoineen kannabiksen laillistamisesta eri maissa. Tämä kokonaisuus tulisi olla yleisluontoisessa artikkelissa aiheeseen sulavampi. Yhdistäminen toiseen artikkeliin jossain vaiheessa voi tulla kyseeseen. Erityistä kiirettä asialla tuskin on. --Thi (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 18.38 (EEST)

Itseasiassa olin ennen muokkaustasi siirtänyt juuri kannabikseen keskittyvät jutut Kannabiksen asema lainsäädännössä -artikkeliin ja Päihdepolitiikka uudella vuosituhannella -kappaleeseen jäi luettelontia laajemmista uudistuksista. --Custoo (keskustelu) 16. heinäkuuta 2013 kello 13.22 (EEST)

Alkoholipolitiikka

Kannattaisikohan erikseen luoda artikkeli Alkoholipolitiikka? Alkoholipolitiikka on Suomessa tietynlaista ja se vaihtelee maailman maissa, esim. Iso-Britanniassa, Saksassa, Yhdysvalloissa jne. Suomi edustaa pohjoismaista valtion alkoholimonopolipolitiikkaa (olipa pitkä sana). --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 13.00 (EEST)

Vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja

Johdannossa lukee tuohon tapaan. Ei se nyt aivan noinkaan ole, ainakaan aina, kun esimerkiksi ajatellaan, että varsinaisia alkoholisteja ja alkoholin suurkuluttajia on pieni osa väestöstä. Tilastotiedon mukaan 10% väestöstä juo 50% kaikesta kulutetusta alkoholista. Tämä tahtoo tarkoittaa, että 90% väestöstä käyttää alkoholia keskimääräisesti, vähän tai ei lainkaan. Kuitenkin päihdepolitiikka, jolla pyritään vähentämään tuolle 10% väestönosalle koituvia haittoja, aiheuttaa samanaikaisesti jossain määrin haittaa tuolla 90%:lle, sillä esimerkiksi alkoholin korkea hinta, myyntiaikarajoitukset, voivat osua näiden vähän käyttävien kohdalle aivan syyttä suotta ja ikävästi. Alkoholisteilla ja alkoholin suurkuluttajilla on ymmärtääkseni enemmänkin Tallinnan-tuliaisia kerralla varastossa tai paikkoja, joista he saavat ostettua alkoholia öisinkin, eli ei se korkea hinta ja saantirajoitukset välttämättä pure tähän 10% väestönosaan. Addiktilla on aina jemmassa tai jotenkin saatavilla sitä mihin on addiktoitunut. Samanaikaisesti se kuitenkin haittaa sitä 90% väestönosaa, joka käyttää alkoholia verrattain vähän, mutta haluaisi ostaa sen satunnaisen saunaoluen tai viinipullon. --Hartz (keskustelu) 22. syyskuuta 2014 kello 16.29 (EEST)

Se taitaa itseasiassa olla että 10% käyttäjistä, ei 10% väestöstä. Tuo on kyllä tärkeä fakta tiedostaa. Loogista tietysti on että eniten kuluttaville aiheutuu rankimmat haitat, mutta entäpä kysymykset: aiheutuuko alkoholista haittoja myös muille kuin suurkuluttajille ja mille käyttäjäryhmälle suurin osa haitoista koituu? EHYT ry:n infograafi kertoo että suurin osa haitoista koituisi kuitenkin muille kuin suurkuluttajille.[1] Riskirajan saavuttamiseen ei vaadita suurkuluttamista. THL:n Markku Soikkeli(RIP) totesi verotuksesta ja hintapolitiikasta mielestäni hienosti vaikka kärjistäen "Onko satojen ihmisten vuodessa kuoltava, jotta sinä saisit oluesi hiukan halvemmalla?"[2] Suosittelen tuota Soikkelin puhetta muutenkin kaikille päihdepolitiikasta kiinnostuneille.--Custoo (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 00.13 (EEST)

Hmm... No tietysti tämä on ikuisuuskysymys, että pitäisikö pienen joukon pelastamiseksi koko joukon pomppia samoilla säännöillä, vain jotta pieni joukko ei sortuisi johonkin. Tuo EHYT ry:n infograafi vaikuta kovin luotettavalta lähteeltä, mutta se viittaa lähteeseen THL/Juomatapatutkimus. On vaikea päällisin puolin sanoa, mitkä kaikki on laskettu päihdehaitoiksi ja miten niiden kohdistuminen suurkuluttajiin noin vähäisissä määrin on saavutettu. Infograafeissa on kuitenkin hyvin usein puolueellisuutta (esim. ympäristöjärjestön). Kuitenkin kiistatonta on ainakin se, että alkoholinkäytön haitat koskevat myös perheitä, on työpoissaoloja, tapaturmia ym. Tästä linkistä vuoden 2008 Juomatapatutkimukseen: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/a8b2883f-5a53-471d-97a1-0d7e6b3b8aeb. --Hartz (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 14.04 (EEST)

Linkki THL:n koko väestöä koskevan alkoholipolitiikan perusteluun: http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/juomisen-riskit-eivat-kosketa-vain-pienta-vahemmistoa. Tietysti politiikasta ja sen perusteluista saa olla aina omaa mieltään, THL mukaan luettuna. --Hartz (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 14.15 (EEST)

Joo kyllähän nuo infograafin pointit olisi kiva saada ihan kunnolla lähdeviitattuna ja avattuna. Sitten voisi jopa artikkeliin lisätä.--Custoo (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 18.44 (EEST)

Ymmärtääkseni suomen kieltolakia (alkoholin) ajoivat raittiusseurat, joilla oli pakonomainen tahto saada alkoholi kiellettyä Suomessa. Alkoholin haitat eivät välttämättä olleet se varsinainen syy, minkä vuoksi kieltolakia ajettiin kuin käärmettä pyssyyn, vaan ehkäpä henkilökohtainen vastustus (kiellettään toisilta sellaista, mikä kielletään itseltä) ja kristilliset arvot. Tätä voisi joku tutkia tarkemmin. Eli oliko Suomen alkoholin kieltolain tarkoitus "vähentää sen käytöstä aiheutuvia haittoja, vai jokin muu?". --Hartz (keskustelu) 22. syyskuuta 2014 kello 16.36 (EEST)

Olen alkanut lukemaan tuota Kriminalisointien elinkaari säätämisestä dekriminalisointeihin. Mikä muuttui ja miksi? -gradua, jossa käydään läpi itsenäisen suomen alkoholia, homoseksualisuutta ja irtolaisuutta koskevan lainsäädännön kehitys, ja se vähä mitä olen siihen ehtinyt tutustua, niin olen ymmärtänyt että olennainen juttu kieltolaissa oli raittiusliikkeen radikalisoituminen 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, mutta sitä on syytä avata koska raittiusliike koski monia erilaisia intressejä. Mm. työväenliike otti raittiuskysymyksen asiakseen (luonnollisesti dokailusta voi seurata duunien laiminlyöntiä ja jotta työväenliikettä kuultaisiin oli sen myös näytettävä siltä että se pyrkii puuttumaan oman porukkansa epäkohtiin) eli raittiusasia oli myös hyvin politisoitunut aihe. Ymmärtääkseni myös naisasialiikeellä oli merkittävä panos niin kieltolain käynnistämisessä kuin myös sen kumoamisessa[3]. Ymmärtääkseni kieltolaki oli myös kansan enemmistön tahto, eikä vaan jonkun yhden liikkeen agenda. Pakko kuitenkin myöntää että tässä vaiheessa omat tiedot on vielä aika huteralla pohjalla.--Custoo (keskustelu) 22. syyskuuta 2014 kello 23.30 (EEST)

Tuo on mielenkiintoinen aihe. En tunne asiaa juuri lainkaan. Kieltolaki kuitenkin johti laajamittaiseen alkoholinkäyttöön, että ainakaan sen kannalla eivät olleet kaikki. Ymmärtääkseni alkoholia käytettiin kieltolain aikaan "paremmissa piireissä" melkoisesti ja väestötasolla alkoholinkäyttö kasvoi kieltolain aikana, ellen väärin muista. Eli alkoholin kieltolaki ei vähentänyt alkoholinkäyttöä, vaan lisäsi sitä. Tai varautuneemmin voisi sanoa, että alkoholin kulutus lisääntyi kieltolain aikana eikä laskenut odotetusti. --Hartz (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 14.04 (EEST)

Tämän mukaan http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/arjen-historiaa/aikamatka-arkeen-alkoholinkaytto "Toisin kuin usein väitetään, alkoholinkäyttö ei kieltolain aikana kuitenkaan kohonnut huippulukemiin. Peltonen arvioi, että alkoholin kulutus oli kieltolain aikana suunnilleen samaa luokaa kuin ennen ensimmäistä maailmansotaa, eli alle kaksi litraa." Tuo oli kuitenkin salakuljetettua rikollista juomaa. Mielenkiintoiselta vaikuttaa se, että naiset saivat äänioikeuden, keräsivät adressin kieltolain puolesta, mutta keräsivät myös adressin kieltolain kumoamisen puolesta. --Hartz (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 14.27 (EEST)

Myös tuossa linkkaamassani naisten osaa käsittelevässä väikkärissä kirjoittaja uskoo että alkoholin kulutus olisi laskenut kieltolakiaikana mutta toisaalta todetaan myös että kunnollisia lähteitä ei ole. Pitääkin kuunnella tuo Ylen juttu näin sadepäivän ratoksi.--Custoo (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 18.44 (EEST)

Luontainen halu päihtyä?

Muistan jossain kuulleeni, että "ihmisellä olisi luontainen halu päihtyä" ja että päihtyminen tavalla tai toisella ei olisi mikään luonnonoikku, vaan luonnollinen osa ihmisen eloa. Tietääkö joku kuka tai ketkä edustavat tällaista "halu päihtyä on luonnollista" -ajattelutapaa? Onkohan tuota ikinä tutkittu? Päihdepolitiikan lähtökohtahan ei voisi olla päihteiden täyskielto, jos ihmiset haluavat päihtyä. Eipä täyskiellot ole toisaalta toimineetkaan. --Hartz (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 15.31 (EEST)

Aihetta on varmasti käsitellyt monikin mutta klassikko teos aiheesta on Ronald K. Siegelin kirja Intoxication: The Universal Drive for Mind-Altering Substances vuodelta 2005 ja joka alunperin julkaistiin jo 1989 nimellä Intoxication: Life in Pursuit of Artificial Paradise.[4][5] Suomessa näitä ajatuksia on toistanut ainakin Jaakko Hämeen-Anttila Trippi Ihmemaahan -kirjassaan ja joissain sen tiimoilta tehdyissä haastatteluissa. Irti Huumeista ry:n Irti -lehdessä 2B/2014 Hämeen-Anttila ja IH:n toiminnanjohtaja Kimmo Sainio pohtivat miksi ihmiset käyttävät päihteitä ja miten yhteiskunnan siihen kannattaisi suhtautua. Varmaan on pian netissäkin tuo numero. Yksi mielenkiintoinen teos on myös Hans Olav Fekjærin The Psychology of "Getting high"--Custoo (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 02.43 (EEST)

Mainitsemani Irti -lehden numero nyt netissä, sivu 17 [6] --Custoo (keskustelu) 4. marraskuuta 2014 kello 15.12 (EET)

Artikkelissa ei muuten tällä hetkellä yhtään vastata kysymykseen: "Miksi päihteitä käytetään?". Artikkeli nähdäkseni hyötyisi siitä, että ensin avattaisiin päihteiden käyttöä ja vasta sitten esitettäisiin minkälaista politiikkaa on kaavailtu päihteiden käyttöä ajatellen. Nyt artikkelissa esitetään "ratkaisuja ongelmaan", mutta ei lainkaan valoteta mikä se ongelma on, jota yritetään ratkaista ratkaisuilla... Ratkaisut jäävät siksi irrallisiksi, eikä niiden kykyä ratkaista ongelmaa voi arvioida/havaita, kun ongelmasta ei ole tietoa. --Hartz (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 15.36 (EEST)

Päihdepolitiikka Suomessa -osio

Mikäköhän pointti on siinä, että osio on 90% alkoholia ja 10% tupakkaa? Onko tuossa osiossa sitten rajattu huumausaineet/huumeet ulkopuolelle? Pitäisikö tuon osion alussa sitten kertoa tuo? Vai onko sitten erikseen jokin huumepolitiikka tai huumausainepolitiikka? Pääartikkeli tuossa on aivan pielessä kun se on "Suomen alkoholipolitiikka". Tuota osiota kannattaisi miettiä paremmin, pääartikkeli-linkistä alkaen... --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 23.45 (EET)

Huumausainepolitiikka ja huumepolitiikka

Ohjasin nyt nämä tähän samaan artikkeliin, ajatellen huumausaineet ja huumeet myös päihteiksi. Linkit: Huumausainepolitiikka, Huumepolitiikka. --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 00.02 (EET)