Keskustelu:Pääsiäinen

Mielestäni Jehovan todistajat pitäisi säilyttää kristittyjen liikkeiden joukossa - ilmeisesti he kuitenkin itse pitävät itseään kristittyinä (?) emmekä kai voi olettaa, että on olemassa minkäänlaista yleistä päättävää elintä, joka päättäisi ketkä ovat ja ketkä eivät ole kristittyjä. Kyllä minun mielestäni vaikkapa keskiajan kataaritkin ovat ainakin samasta kristitystä juuresta, vaikka senaikainen paavi olisikin heidät kerettiläisiksi julistanut. JP 08:12 kesä 24, 2004 (UTC)

Jehovantodistajat pitävät kyllä itseään kristittyinä, mutta uskontotieteellisessä luokituksessa heitä ei lasketa kristityiksi, koska eivät tunnusta kolminaisuusoppia. Voidaan tietysti keskustella siitä onko tämä oikein, mutta tiedeyhteisössä on oma vakiintunut analyysiterminologiansa jota wikipediassa tulisi referoida, sen lähemmäs neutraaliutta emme pääse. Tässä yhteydessä olennaisin kysymys on kuitenkin, käyttävätkö Jehovantodistajat itse nimitystä pääsiäinen? Käsittääkseni eivät, tietääkö joku varmasti?--LemonKing 12. maaliskuuta 2008 kello 13.12 (UTC)

Nimenomaan uskontotieteessä jehovan todistajat (ja esim mormonit) lasketaan kristityiksi ja kysymystä kolminaisuudesta pidetään kristinuskon sisäisenä kiistana. Uskontotuntien opetuksessa taas ei, mikä ilmeisesti heijastelee isoimpien kristinuskon suuntausten näkemyksiä --80.221.190.164 30. maaliskuuta 2024 kello 10.25 (EET)

Mihin perustuu väite, että Jehovan todistajien mielestä pääsiäinen olisi pakanallinen juhla ja että sitä ei vietetä? Oman kokemukseni mukaan näin ei ole. --Samulili 22. maaliskuuta 2005 kello 07:09:57 (UTC)

Löydetty. --Samulili 22. maaliskuuta 2005 kello 07:16:26 (UTC)

Kyllä on jehovalaiset ovat harhaoppisia. He eivät tunnusta Jeesusta Jumalana ja hänen sovitustyötään. Tunnustavatko he kolminaisuusoppiakaan?.Pääsiäinen on kristillinen juhla. Tietenkin sitä ovat viettäneet muutkin. Terv. Uskova

tiedän että jehovan todistajat vietävät pääsiäistä mutta ei niin kuin muut

Jehovan todistajat eivät vietä pääsiäistä ja kritisoivat sitä, mutta he viettävät Jeesuksen kuoleman muistojuhlaa samoihin aikoihin, mikä on heidän ainoa vuotuinen juhlansa. --80.221.190.164 30. maaliskuuta 2024 kello 10.25 (EET)

Onko termi "Kreikkalais-ortodoksit" oikein? Eikö suomen kielessä käytetä vain termiä "ortodoksit"? Terv. satunnainen käyttäjä

Hyvä huomio. Kreikkalaiskatolisia sanotaan ortodokseiksi. Termi kreikkalais-ortodoksi on siis redundanttia eikä ole käytössäkään. --Ilkant 24. joulukuuta 2005 kello 12:26:11 (UTC)

Eikös kreikkalais-katoliset ole erikoinen pieni uskontokunta jolla on riitit toiselta ja uskonnon sisältö toiselta. Tässä kai nimen omaan tarkoitetaan ortodokseja?--Myyrylainen 8. helmikuuta 2006 kello 11.09 (UTC)

Kreikkalaiskatolisiksi nimitetään joskus uniataatteja, jotka noudattavat itäistä riitusta, mutta kuuluvat hierarkisesti katoliseen kirkkoon. Kaiken kaikkiaan termi on hyvin hämäävä. --Joonas (kerro) 8. helmikuuta 2006 kello 15.01 (UTC)

nimitys Kreikkalais-ortodoksit on anglisismi. Englannin kielessä käytetään ilmauksia Greek-Orthodox tai Russian-Orthodox. Sana Orthodox on siellä yleisesti konservatiivisuutta ilmaiseva sana, ja idän kirkon ilmauksena anglosaksisessa maailmassa ehkä vähemmän tunnettu kuin esim. ortodoksijuutalaisuus. Suomessa pelkkä Ortodoksi-sana ilmaisee että kyse on nimenomaan idän kirkosta. Jos halutaan käyttää muuta sanaa niin Kreikkalaiskatolinen on parempi sana kuin kreikkalais-ortodoksi, vaikkakin kieltämättä monimerkityksinen. Kommentin jätti LemonKing (keskustelu – muokkaukset).

Kirkkovuoden alkaminen ja päättyminen

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa kirkkovuosi alkaa adventista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Ei siis pääsiäisenä. --Ilkant 24. joulukuuta 2005 kello 12:23:58 (UTC)

Pääsiäinen

Mielestäni koko artikkeli on kirjoitettu siten, kun ei muita pääsiäisen viettäjiä olisikaan kuin luterilaisia. Hieman joitain kohtia yritin korjailla, mutta sieltä jäi varmasti puuttumaan mm. katolinen näkemys pääsiäisestä. Muutenkin tuon tekstin editoiminen oli hieman outoa ja jopa keinotekoista tuollaisessa viitekehyksessä. Mutta nyt ei ole aikaa muuhun. --HAnnuP 20. tammikuuta 2006 kello 13.56 (UTC)

Minusta on hieman harhaanjohtavaa yleensä pitää Pääsiäistä vain kristittynä juhlana. Muistelen Jessenkin matkustaneen nimen omaan juhlimaan Pääsiäistä ennenkuin tuli ristiinnaulituksi. Siis hänen kuolemaansako juutalaiset juhlivat jo etuajassa vaikka eivät ole sen jälkeenkään häntä tunnustaneet messiaaksi t.m.s.?

Eiköhän pääsiäinen noin yleensä ole kevääseen ja uuden kasvukauden alkuun liittyvä juhla johon on sitten liittynyt jumalien palvontaa satotoivoiden herättämiseksi. Myöhempinä aikoina meidän yhteiskunnassamme sitten kristityt ovat sen omineet niinkuin niin monet muutkin juhlat.--Myyrylainen 8. helmikuuta 2006 kello 11.09 (UTC)

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Kristillinen pääsiäinen on jatkoa juutalaiselle Pesah juhlalle, jota vietettiin Egyptistä vapautumisen muistoksi. Kyllä kristillisellä pääsiäisellä sikäli on tuhatvuotiset perinteet. Voi olla, että siihen tosin on sekaantunut aikojen saatossa erilaisia pakanallisten juhlien muotoja. --Joonas (kerro) 8. helmikuuta 2006 kello 15.03 (UTC)

Jep, pääsi tuo Epykti unohtumaan. Muualla kuitenkin kristillisten pääsiäinen on nimen omaan tietoisesti sotkettu kevään hedelmällisyysjuhliin joilloin on tavoiteltu päästävän eroon aikaisemmista ei-kristillisistä riiteistä. Tässä kristittyjen tekniikka on ollut miltei kaikkien juhlien osalta samanlainen--Myyrylainen 9. helmikuuta 2006 kello 06.26 (UTC)

Ei se kristinuskolle mitenkään erityisen ominainen piirre ole; aina ja kaikkialla uusi kulttuuri ja/tai uskonto on sulattanut itseensä aikaisempia perinteitä osin tietoisesti ja osin tiedostamatta. --Joonas (kerro) 9. helmikuuta 2006 kello 07.21 (UTC)

Totta, olet ihan oikeassa. Meillä tässä meidän yhteiskunnassamme vain tuo kristinuskon ylivalta vain näkyy päälimmäisenä tälläisissä asioissa. Se näkyy ihan konkreettisesti meidän juhlapäivissämme sekä vanhojen kristittyjen kirkkojen sijoittelussa. Toisenlaisessa tilanteessa joku toinen sitten tekee toisinpäin. Neutraalisti asioihin suhtauduttaessa pitää pyrkiä erottamaan eri ajalliset ja kulttuuriset kerrokset jos haluaa selvittää asioita itselleen ja siltä pohjalta jopa joitain johtopäätöksiä tehdä.--Myyrylainen 9. helmikuuta 2006 kello 10.46 (UTC)

Mielestäni pitäisi ainakin Pitkälleperjantaille olla oma sivunsa.84.231.20.249 12. huhtikuuta 2006 kello 17.17 (UTC)

Näin on, sillä nyt sivulla on rekursiivinen linkkin Pitkäperjantai ohjataan takaisin sivulle Pääsiäinen. Kirjoittakoon joku edes osion tuosta Pitkäperjantaista jos kerran näin halutaan ohjauksen olevan. Lamat 22. helmikuuta 2007 kello 22.01 (UTC)

Valitettavasti pääsiäinen vuonna 1818 ei ollut Suomessa 22.3. vaan 29.3. Sivulla ei ole lainkaan huomioitu sitä, että Suomessa oli aiemmin myös poikkeuksellinen pääsiäisenlaskusääntö.

Hauskaa...

Hyvää pääsiäistä vaan, huvittava artikkeli. :) Jiperi 31. maaliskuuta 2007 kello 16.42 (UTC)
Vuosituhansia vanha uskomus, satujen artikkeli jota yksikään itseään kunnioittava, älykäs ihminen ei voi oikeasti ja rehellisesti uskoa. Nämä uskontokeskeiset artikkelit pitäisi kirjoittaa vielä enemmän neutraalista näkökulmasta. Mielellään jopa niin, että asiasta kerrottaisiin totuus, eli se, että Jeesus on aikoinaan saduksi luotu käsite ja sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Sorbus 62.78.237.198 12. huhtikuuta 2009 kello 22.10 (EEST)

Pääsiäisen ajankohta -algoritmi

Miksi ihmeessä pääsiäisen ajankohdan algoritmi poistettiin "huonosti muotoiltuna kaavana"? Mielestäni se on maalaisjärjellä ymmärrettävä, mistä olkoon todistuksena se, että onnistuin melko helposti kirjoittamaan sen pohjalta Exceliin taulukon, joka toimii ja laskee oikein. Voisiko laskukaavan palauttaa?

---

(Ei liity ylläolevaan kommenttiin, mutta otsikko kelpaa tähänkin.) Voi olla, että olen sählännyt, mutta nähdäkseni sivulla selostettu Butcherin algoritmi ei taida toimia oikein. Se ehdottaa vuoden 2049 pääsiäistä *toukokuulle*. Sen sijaan tällainen näyttäisi toimivan kuten pitääkin: http://www.gmarts.org/index.php?go=415#EasterHodges --IIArska 7. tammikuuta 2010 kello 16.41 (EET)

"Nikaian päätösten pohjalta, pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.[20]

Sanonta ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” on vain viitteellinen, koska pääsiäisen ajankohta on alusta asti määräytynyt kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella. Lisäksi ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä yksinkertaistettuja oletuksia.[21] [20]''Kursivoitu teksti"

Miksi tässä sanotaan sanontaa vain viitteelliseksi, jos se on kuitenkin vakiintunut jo aikoja sitten ja sanonta on kehittynyt vasta sen jälkeen. Teemu 91.155.202.159 22. huhtikuuta 2011 kello 20.08 (EEST)

Hiljaisen viikon terminologia

Muokkasin johdantokappaletta, jossa virheellisesti laskettiin hiljaisen viikon pyhäpäivät pääsiäiseen kuuluviksi. Arkikielessä kyllä hiljaista viikkoa nimitetään usein pääsiäisviikoksi. Kirkkovuoden logiikan kannalta on kuitenkin keskeistä, että kärsimysaika ja pääsiäinen ovat eri asioita ja muodostavat kontrastin. Tarkkaan ottaen "pääsiäisviikko" viittaa pääsiäissunnuntaista alkavaan kirkolliseen viikkoon, jolle luterilaisillakin on omat päivittäiset raamatuntekstinsä. Tämä on vuosituhantinen perinne, jota nykyajan horjuva kielenkäyttö ei saisi kokonaan hämärtää.--LemonKing 20. maaliskuuta 2008 kello 06.58 (UTC)

Lankalauantai on kansanomainen nimitys, virallinen kirkollinen termi on hiljainen lauantai. --LemonKing 20. maaliskuuta 2008 kello 06.58 (UTC)

Juutalainen pääsiäinen

Juutalainen pääsiäinen ansaitsisi artikkelissa kunnollisen kappaleen. Juutalainen ja kristillinen pääsiäinen ovat sisällöltään ja merkitykseltään hyvin erilaisia, mutta kristillinen pääsiäinen on saanut ajankohtansa juutalaisesta pääsiäistä. Historiallisesti Jeesuksen kuolema ajoittuu juuri juutalaiseen pääsiäiseen, ja olihan lähes koko Jeesuksen seurue juutalaisia. Pitäisi tärkeänä, että juutalainen ja kristillinen pääsiäinen voisivat olla tällä sivulla yhdessä, mutta juutalainen pääsiäinen on vielä kovin lyhyesti ilmaistu. Alexandrinos 22. maaliskuuta 2008 kello 12.59 (UTC)

Vastaan kymmenen vuoden viiveellä. Arvelen, että juutalaisten pesah saattaa sisältää samoja elementtejä ja etymologiaa. Siitä on kuitenkin nyt oma artikkelinsa, johon tässä linkitetään. Vanhat linkit toimivat huonosti jos lainkaan, joten niihin en voi nojautua. Muutin (asiallisesta pyynnöstä) artikkelin sisältöä siten,että termi "juutalainen pääsiäinen" poistui. Sen voinee perusella sillä, että juutalaisten juhlassa on perusteena pako Egyptistä, ei Kristuksen ylosnousemus; eihän juutalaisuudessa ole vielä messias ilmestynytkään, saati ylösnoussut. --Höyhens (keskustelu) 15. huhtikuuta 2018 kello 10.05 (EEST)

Palmusunnuntai, virpolauantai ja virpomisajat

Näyttää tehdyn muutos ilmeisesti mutu-tuntumalla (joka voi olla oikeakin, mutta epäilen) tuohon virpomisperinteen ajankohtaan. Epäilen, että alkuperäinen on hyvinkin voinut olla oikein. Itsekin olin aina luullut, että virpomiset kuuluvat vain palmusunnuntaihin, mutta niinpä vain noita trulleja jossain päin maata, muistaakseni lännessäkin (Etelä-Pohjnamaalla) nykyäänkin kulkee muulloin, oliko nyt pääsisäilauantaina--Doce 1. huhtikuuta 2010 kello 11.49 (EEST)

Maanantai

Pääsiäisviikonlopun maantaista ei kerrota mitään? Miksi se on vapaapäivä?  –Kommentin jätti Eduwiki (keskustelu – muokkaukset) 13. huhtikuuta 2017 kello 13.25

Vastaus viiveellä: Myös pääsiäismaanantai eli toinen pääsiäispäivä on kristillinen juhlapäivä. Ev.lut. kirkon mukaan toisen pääsiäispäivän teema on ylösnousseen kohtaaminen. "Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan. Seurakunta elää Ylösnousseen seurassa." Katso myös pääsiäinen.--Htm (keskustelu) 16. huhtikuuta 2018 kello 04.56 (EEST)