Keskustelu:Osuuskauppa

Hei! Eikö kannattaisi yhdistää osuustoiminta, osuuspankki ja osuuskunta kaikki osuuskunnan alle ja samalla uudelleen ohjata Osuuskauppa S-ryhmään ja Osuuspankki OP-ryhmään, kuten yritinkin, vaan tuloksetta... Terv. --PKo 22. huhtikuuta 2006 kello 17.11 (UTC)

Ei tietenkään. S-Ryhmä ei ole yhtä kuin osuuskauppa, osuuskauppa ei ole osuuspankki, eikä OP-ryhmä ole yhtä kuin osuuspankki. Se, että kaikkia yhdistää osuusmuotoinen yhtiömuoto ei ole riittävät yhteenkokoamiseksi. -thule 22. huhtikuuta 2006 kello 23.30 (UTC)

Kuitenkin sama asia kuin osuustoiminnassa on esitetty osuuskunnan kohdalla ja siellä laajemmin.
Kerrohan muuten, missä muualla on Osuuskauppoja kuin S-ryhmässä? Myös Osuuspankki (, joista OP-ryhmä koostuu) on eri kuin Paikallisosuuspankki (POP). Terv. --PKo 23. huhtikuuta 2006 kello 17.29 (UTC)

Kyllä sitä eri laki säätelee. Suomessa on edelleen myös S-ryhmän ulkopuolisia osuuskauppoja, vaikka alalla keskittyminen onkin viime aikojen trendi. Esimerkiksi Tradeka, vaikka vähittäiskaupasta vastaakin osuuskunnan omistama osakeyhtiö. Paikallisosuuspankeissa ja OP-ryhmän osuuspankeissa ei ole käytännössä muuta eroa kuin liikemerkki. Paikalliset ovat sellaisia osuuspankkeja, jotka eivät menneet mukaan tiivistyvään OP-ryhmään. -thule 23. huhtikuuta 2006 kello 18.04 (UTC)

Vaan eipä Osuuskauppa-nimisiä yrityksiä ole S-ryhmän ulkopuolella ainuttakaan. Yksi osuus-alkuinen tulee mieleen, mutta sekin on Osuuskunta Osuuskukkaro Alavuden Katteluksen kylässä, joka kuuluu Tarmo-lähikauppaketjuun eli ei varsinainen osuuskauppa sekään... Mitä tulee Tradekaan, niin Wikimme kertoo näin:

"Koska osuuskunta ei ole harjoittanut itse liiketoimintaa vuoden 1993 yrityssaneeraukseen joutumisen jälkeen, vaan toimii pelkästään osakeyhtiöiden omistajana ja koska lisäksi osuuskunnan osuus Tradeka Oy:stä laskee tulevaisuudessa 16 %:iin, ei Tradeka-yhtymän kohdalla voida enää puhua osuuskauppatoiminnasta."

Koska Osuuspankit ovat Osuuspankkikeskuksen jäseniä ja Paikallisosuuspankit kuuluvat Paikallisosuuspankkiliittoon, niin eikö näiden kilpailijoiden kohdalla voitaisi laittaa sanan Osuuspankki kohdalla viittaamaan OP-ryhmään ja sanan Paikallisosuuspankki kohdalla Paikallisosuuspankkeihin?

Terv. --PKo 24. huhtikuuta 2006 kello 15.19 (UTC)

Geneeristä käsitettä ei monopolisoida yhdellä historiallisella hetkellä olevaan oikeushenkilöön. Se, että tällä hetkellä ei ole S-ryhmän ulkopuolisia osuuskauppoja, ei tarkoita etteikö niitä olisi ollut ja etteikö niitä voisi olla tulevaisuudessa. Edelleen "osuuspankki" on geneerinen lain tuntema nimitys osuuskuntamuotoisesta luotto- ja rahoituslaitoksesta, eikä sitä todellakaan ohjata vain yhteen osuuspankkiryhmittymään. Nykykäytäntö on hyvä, kaikinpuolin pätevä, eikäsole mitään syytä sitä muuttaa. -thule 24. huhtikuuta 2006 kello 15.28 (UTC)

Kaikkineen, kätevintä olisi siirtää osuustoiminta-sivun tiedot yhtiömuotonsa osuuskunta alle, jossa sitten edelleen mainitaan muiden joukossa osuuskaupat ja viittaus S-ryhmään sekä osuustoiminnalliset pankit, viittaus Osuuspankkeihin eli OP-ryhmään sekä Paikallisosuuspankkeihin.

Lisäksi, vielä omasta Osuuskauppa-nimikkeestä uudelleenohjaus S-ryhmään ja Osuuspankki-nimikkeestä OP-ryhmään, kuten olet tehnyt Paikallisosuuspankki-nimikkeenkin kohdalla Paikallisosuuspankkeihin.

Eikö yksinkertainen olisi selkeintä kuin hajauttaa joka puolelle?

Terv. --PKo 24. huhtikuuta 2006 kello 18.13 (UTC)

Idioottimainen siirto

Osuuskauppa -> Osuustoiminnallinen kauppa on kyllä niin idioottimainen siirto, että se pitää palauttaa. Wikipediassa termejä käytetään iinkuin ne oikeasti ovat, eikä luoda omia uusia "hienoja", "oikeampia" termejä. --thule 27. huhtikuuta 2006 kello 18.45 (UTC)

Höpsis! Osuuskauppa viittaa S-ryhmään, missään muualla kun ei olekaan Osuuskauppa-nimisiä yrityksiä, ainakaan nykyään (voidaan sitten muuttaa, jos tilanne muuttuu), lisäksi on joitakin pieniä osuuskuntamuotoisia kauppayrityksiä. Yhdessä ne ovat osuustoiminnallisia kauppoja. Toki aiemmin olen esittänyt useasti, että kaikki osuus-jutut olisi keskitetty osuuskunnan alle, mutta kun ei, niin ei... Terv. --PKo 27. huhtikuuta 2006 kello 19.07 (UTC)

Onpas. Ainakin Kuhmalahdella on osuuskauppa, joka ei todellakaan kuulu S-Ryhmään vaan M-ketjuun, joka on itsenäisten kauppiaiden yhteenliittymä. Osuuskaupan katolla on kyltti "Kuhmalahden OK". Ultrix 7. helmikuuta 2008 kello 08.37 (UTC)

Nyt ei enää toimi M-ketjuun kuuluva Kuhmalahden Osuuskauppa (kaupparekisteri: Kuhmalahden Osuuskauppa), vaan vuodesta 2008 sen entisissä tiloissa (katonharjalla edelleen nimi Kuhmalahden OK) on toiminut Tarmo Lähikauppias -ketjuun kuuluva Kuhmalahden Kauppa ja Rauta Oy (kaupparekisteri: Kuhmalahden Kauppa ja Rauta Oy), selviää Google Katunäkymästä hakuosoitteella Kuhmalahdentie 56, Kuhmalahti. --85.76.202.48 17. maaliskuuta 2010 kello 18.01 (EET)

Onpahan myös tuolla ylempänä mainittu Osuuskukkaro lopettanut toimintansa, on selvitystilassa (kaupparekisteri: Osuuskukkaro). Toisin sanoen, osuuskauppoja on vain S-ryhmässä. --85.77.214.236 18. maaliskuuta 2010 kello 12.22 (EET)

Suomen ensimmäinen Osuuskauppa oli Tampereella

Tämä jälleen osoittaa Wikipedian riittämättömyyden todellisen tiedon laarina. Lienevätkö turkulaiset masinoineet maininnan ensimmäisestä osuuskaupasta, mutta kaiken logiikan mukaan syyskuu tulee ennen lokakuuta: "'Ensimmäinen nykymuotoinen osuustoimintalain mukainen osuuskauppa avattiin vuonna 1900 Tampereella. Sen perustivat Finlaysonin puuvillatehtaan työläiset. Kaupan peruspääoman lahjoitti Finlaysonin tehtaan isännöitsijä kunnallisneuvos Chr. Bruun. Alkuaikana kaupanhoitajat vaihtuivat usein, vasta neljäs kaupanhoitaja Pentti Hirvonen onnistui vakiinnuttamaan liikkeen aseman. Finlaysonin Osuuskaupan rinnalle perustettiin Pellavatehtaan Työväen Osuuskauppa, jonka myymälä avattiin 15.3.1901. Tampereen Työväenyhdistyksen aloitteesta perustettiin Tampereen Työväen Osuuskauppa, joka avattiin 1.8.1901. Vuonna 1917 kaikki kolme osuuskauppaa tekivät päätöksen yhteenliittymisestä. Osuusliike Voima oli syntynyt.'" [www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/muistomerkit/osuuskau.html]

Rakennus ei ole enää alkuperäinen, Siwa lienee rakennettu 1960-luvulla alkuperäisen puurakennuksen tilalle. Voitaneen silti olettaa paikalla sijaitsevan kaupan olevan Suomen vanhimman osuuskauppaliikkeen suora perillinen.

 –Kommentin jätti 193.64.112.22 (keskustelu) 21. kesäkuuta 2011 kello 08.50

Tässä Vapriikin asiantuntijat vähän erehtyvät. Tampereen Työväenyhdistyksen Ok oli yhdistynyt jo v. 1916 Finlayson & Kumpp. Työväen Ok:aan. Osuusliike Voima kyllä syntyi kolmen osuusliikkeen fuusiona, mutta se kolmas oli Teiskon Viitapohjan Ok.

 –Kommentin jätti 83.150.86.27 (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 01.48‎

---

Lisätään tähän vielä: Finlayson & Kumpp. Työväen Osuuskauppa (joka oli liikkeen virallinen nimi) säännöt vahvisti Hämeen läänin kuvernööri 20.7.1900 nimenomaan osuustoiminnan harjoittamista varten. Lisäksi kyseisen kaupan säännöt vahvistettiin ensimmäisenä osuuskauppana osuustoimintalain tultua voimaan. (Tätä tietoa en nyt voi valitettavasti tarkistaa mistään lähteestä). En tiedä miksi SOK:ta lähellä oleva "historiankirjoitus" haluaa nostaa esille Nopankylää ja Turun Vähäväkisten Osuuskauppaa. Aivan yhtä hyvin kuin tuota Nopankylän yhteisostoyhdistystä voisi nostaa esiin forssalaista Tammi Kauppa-osakeyhtiötä (1889-1922), joka toimi melko lailla rochdalelaisten osuuskauppaperiaatteiden mukaan (esim. kaikilla osakkailla oli yksi ääni kokouksissa, voitto jaettiin osaksi ostosten ja vain osaksi osakkeiden mukaan). Vuodesta 1922 lähtien yritys toimi Osuusliike Tammi -nimellä.

 –Kommentin jätti 83.150.86.27 (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 14.51‎ 83.150.86.27

---

Finlayson & Kumpp. Työväen Osuuskaupan ensimmäinen rakennus oli osoitteessa Puuvillatehtaankatu 15, jonka kauppa sai tehtaalta käyttöönsä ilman vuokraa. Osuuskauppa siirtyi näistä tiloista omaan kiinteistöön v. 1914 osoitteeseen Puuvillatehtaankatu 12. Vanha rakennus jäi paikalleen, ja 1950-l. puolivälissä päätettiin sen siirto silloisen E-instituutin pihaan Helsinkiin Roihuvuoreen. Siihen tehtiin Osuuskauppamuseo, joka 1990-l. lopetettiin. Museon kalusteet ja kokoelmat tulivat Tampereelle Työväenmuseo Werstaalle. Itse rakennus jäi paikalleen, ja siinä toimi Itä-Helsingin musiikkiopisto. Viime vuodet se on tietämäni mukaan ollut yksityisasunto. Puuvillatehtaankatu 12 sijaitseva myymälä on siis suora ensimmäisen osuuskaupan perillinen.

 –Kommentin jätti 83.150.86.27 (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 15.00

---

Lisätietoa: osuustoimintalaki (22/1901) annettiin 10.7.1901 ja tuli voimaan 1.9.1901. Lain 2§ mukaan "älköön osuuskunnan toimintaa aloitettako, ennenkuin säännöille on vahvistus hankittu ja osuuskunta kirjoitettu kaupparekisteriin". Lain tullessa voimaan oli lain 8§ mukaan osuuskunnan sääntöjen vahvistamista on haettava sen läänin kuvernööriltä, jossa osuuskunnan kotipaikka on. Eli ensimmäinen osuuskunta (mikä on erikseen mainittu laissa, miten nimi tulee olla) perustettiin siis Tampereelle. Se, että kyseisen osuuskaupan säännöt hyväksytettiin ennen lain voimaantuloa, ei tarkoita muuta kuin että toiminta oli rakennettu uuden lain mukaiseksi. (Lähde: Suomen asetuskokoelma 1901)

 –Kommentin jätti 193.64.112.22 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2012 kello 13.56 ja kello 14.09

Historiallinen kahtiajako

Kappale on poistettu toistuvasti. Kappale käsittelee kansainvälistä kahtiajakoa ko'operatistiseen ja sosialistiseen suuntaan 1920-luvun lähteen perusteella. Kappale Osuuskauppojen historiaa Suomessa käsittelee Suomen tilannetta ja jakoa pellervolaiseen ja edistysmieliseen suuntaan 1900-luvulla. Selkeytin tekstiä. Kansainvälisestä kahtiajaosta voisi kirjoittaa enemmänkin. --Wähäwiisas (keskustelu) 12. tammikuuta 2018 kello 12.58 (EET)