Keskustelu:Oseltamiviiri

Kun nyt on ilmennyt, että tämän lääkkeen teho on ilmennyt vain lääketehtaan omissa salaisissa tutkimuksissa, siirrämme sen luokkaan Uskomuslääkintä. --Ulrika 11. joulukuuta 2009 kello 16.35 (EET)

Vastustavia ääniä ei näytä tulevan, mutta odottellaan vielä vähän aikaa ennen kuin siirretään. --Ulrika 14. joulukuuta 2009 kello 06.52 (EET)

En menisi sitä kyllä uskomuslääkintään siirtämään, Reseptilääkehän se on, ja kai sitä on muutkin tutkinut, kun se on lääkevalikoimiin hyväksytty. --Sts 14. joulukuuta 2009 kello 08.13 (EET)

Uskomuslääkkeille ei kehity resistenssiä ja Cocharane tutkimuksen johtopäätös on ainoastaan, ettei lääke vähennä vakavien jälkitautien riskiä perusterveillä aikuisilla. Luokitteluehdotus on a-luokan höpsismiä. Vähintäänkin tällaiselle väitteelle pitäisi olla luotettava lähde.--Joonasl (kerro) 14. joulukuuta 2009 kello 09.24 (EET)

Väite on omaa tutkimusta, voi hyvinkin kehittyä tai olla kehittymättä. --Ulrika 15. joulukuuta 2009 kello 09.55 (EET)

http://lib.stakes.fi/ohtanen/tarkastele.aspx?id=222 --86.60.204.220 15. joulukuuta 2009 kello 10.01 (EET)

Ei omaa (po. uutta) tutkimusta vaan yleistietoa. Vaatii vain perusymmärryksen siitä, miten resistenssi erilaisia antimikrobiaalisia ja -viraalisia lääkkeita vastaan kehittyy (ja miksi). Voit perehtyä asiaan esimerkiksi täällä. --Joonasl (kerro) 15. joulukuuta 2009 kello 10.03 (EET)

Yleistieto on sellainen perustelu, joka ei välttämättä kelpaa Wikipediassa. Varsin yleisesti on vaadittu lähteitä selvästi yleistietoon kuuluville asioille. En tunne lääketieteellisen koulutuksesi laatua, mutta oli mikä tahansa, joka tapauksessa esittämäsi väite on vain yhden henkilön mielipide. --Ulrika 15. joulukuuta 2009 kello 10.11 (EET)

»Drug resistance is defined as a reduced susceptibility to a drug in a laboratory culture system and is expressed as an altered IC50 or IC90 (drug concentration required to inhibit viral growth by 50% or 90% respectively). This is termed the phenotype. This phenotype is determined by specific mutations in the viral genome (the genotype), which leads to alterations in the viral target protein (for example, HIV reverse transcriptase) or the viral drug activator (for example, herpes simplex thymidine kinase). The high rate of replication of some viruses determines that many of these genetic variants will already exist in untreated infected people. This is consequent on an inherent error rate of viral polymerases, especially for RNA viruses such as HIV(1) and influenza, which replicate the viral genome. A wide range of viral variants, including those with mutations associated with drug resistance, will therefore be present. This collection of variants in one person is termed the viral quasispecies, with the "fittest" virus representing the majority population. The use of an antiviral drug will provide a selective pressure for the preferential growth of variants with a reduced susceptibility to drugs in accordance with Darwinian evolutionary principles. The emergent drug resistant virus will be the fittest in the presence of drug. Some drug resistant viruses, however, seem not to replicate as well as wild type virus (in the absence of drug).(2) In some cases, multiple mutations are required for the development of high level resistance, and insufficient suppression of viral replication by antiviral drugs will predispose to their sequential acquisition.»
(Antiviral drug resistance)

Vaatimaton persoonani ei voi tällaisen totuuden edessä kuin liki vaieta. --Ulrika 15. joulukuuta 2009 kello 10.48 (EET)

Se, että joku ihan vakavissaan ehdottaa tämän siirtämistä uskomuslääkkeisiin on niitä legendaarisia ja surullisenkuuluisia ehdotuksia joiden vuoksi Wikipedialle nauretaan ja joiden vuoksi koko suomalaisen Wikipedian maine sekä uskottavuus kärsii todella pahasti. --86.60.204.220 15. joulukuuta 2009 kello 10.21 (EET)

Tämän kaltaisissa keskusteluissa IP:n takaa tulevat kommentit luetaan arkailevien vakikäyttäjien kommenteiksi.--Ulrika 15. joulukuuta 2009 kello 10.50 (EET)

Vai niin sinä olet päättänyt Wikipedian viralliseksi käytännöksi. Ja sillä argumentilla siis nollaat kommentoinnin?--86.60.204.220 15. joulukuuta 2009 kello 10.51 (EET)

Yhteenvetona: Vaatimaton, lähteistetty, paikkansa pitävä uutislisäykseni päivän Hesarista sai aikaan uskomattoman vyörytyksen. Muokkauksia U: 18 – Jl:28. --Ulrika 15. joulukuuta 2009 kello 10.48 (EET)

Tietynlainen "medicine can do no wrong" -vakaumus näkyy olevan varsin voimakasta, vrt. HS:n sinänsä (ainakin nyt) asiallisen näköisen jutun otsikko "Tutkijat sättivät influenssalääke Tamiflun tehoa". Cochrane on eräs kaikkein arvostetuimmista ellei arvostetuin lääketietieteellisen tutkimuksen instituutio, mielenkiintoinen näkemys että Cochranen katsauksen julkaisua sanotaan "sättimiseksi". --jkp 15. joulukuuta 2009 kello 11.44 (EET)

Muokkasin vielä otsikkotietoja, sillä lisäämäni oli tosiaan painetun lehden otsikko, johon viittasin. Verkkoversiossa oli käsittääkseni alun perinkin tuo erilainen, asiallisempi otsikko, ja se on nyt myös näkyvissä. Hesarin otsikontekijät ovat yleensä eri henkilöitä kuin kirjoittajat. Otsikon pitää myydä juttu lukijalle. --Ulrika 15. joulukuuta 2009 kello 11.47 (EET)

Ahaa - no, muuten hyvä, mutta viittaus ei ole vieläkään siinä mielessä oikein, että sen URL viittaa verkkolehden juttuun eikä paperilehden juttuun, eli jos halutaan viitata paperilehteen niin pitää korjata URL viittaamaan HS:n paperilehden arkistoon. Itse kyllä pitäisin parempana verkkolehden juttuun viittaamista koska se on kaikkien käytettävissä, paperilehden juttu vain tilaajien ym, pikaisesti vilkaisten kuitenkin verkkolehden jutustakin näyttivät asiat löytyvän mihin viitattiin. jkp 15. joulukuuta 2009 kello 12.02 (EET)

Tällaista käytäntöä olen harrastanut kenenkäään protestoimatta, tosin en yleensä ole lisännyt siihen verkko-otsikkoa, jolloin siinä lukee automaattisesti Artikkelin verkkoversio, joka pitää (tai: pitäisi) osata tulkita niin että se poikkeaa paperiversiosta. Teen tällaisia paperilehtijuttuja aika usein, enkä oikein viitsisi ruveta muuttamaan käytäntöä, koska joskus tuo ilmainen verkkojuttu on vain tiivistelmä paperijutusta. Ehkä siinä jälkimmäisessä otsikossa pitäisi joka tapauksessa lukea "Artikkelin verkkoversio", sitähän voidaan kaiken lisäksi muoktata suuntaan jos toiseenkin, mutta paperilla säilyy aina se teksti mihin viitataan. --Ulrika 15. joulukuuta 2009 kello 12.12 (EET)

Voit katsoa kommentointini protestoimiseksi tähän artikkeliin tehtyä lähdeviitettä kohtaan ja myös yleisesti sellaista käytäntöä vastaan, jossa merkitään lähteen URLiksi jokin muu URL kuin mistä lähde löytyy. HS:n tapauksessa maksutta luettavissa oleva juttu voi poiketa sisällöltään hyvinkin paljon paperilehden jutusta, eikä toinen likikään aina ole toisen tiivistelmä tai laajennettu juttu toisesta. Verkko- ja paperilehdillä on myös eri vastaavat päätoimittajat eli ne ovat myös hallinnollisesti eri henkilöiden vastuulla. Viime aikoina paperihesari ja verkkosivuilla olevat hesarin uutiset tuntuvat menneen yhä enemmän eri suuntiin, ja jutut näyttävän yhä useammin poikkeavan toisistaan paljonkin. Periaatteessa oikea ratkaisu olisi kaksi viitettä saman ref-tägin sisällä (kts. muokkaukseni), mutta "Artikkelin verkkoversio" on hiukan outo teksti tuossa mallineessa www-merkinnän laajennuksena, "Artikkeli verkossa" olisi oikeampi. --jkp 15. joulukuuta 2009 kello 22.14 (EET)